Rakennus on toiminut taidemuseona vuodesta 1931 ja rakennuksessa eri aikoina tehdyt muutokset kertovat paikallisen kulttuuri- ja taide-elämän vaiheista, sekä yleisesti näyttelyrakennuksille asetettujen vaatimusten muutoksista.

Taidemuseo tontteineen on tärkeä osa Amurin alueen julkisten rakennusten akselia, joka liittyy edelleen Pirkankadun eteläpuolella Pyynikintorin julkiseen aukioon.

Kortteli nro 80 oli tavanomainen amurilainen puutalokortteli. Vuoden 1965 kaavassa sen rakennukset esitettiin purettavaksi, mutta lopulta ne säilyivät aina 1990-luvun alkuvuosiin asti. Kortteli olikin viimeinen Amurin puutalokortteli joka purettiin. Jäljelle jäi vain työläismuseon kortteli joka sijaitsee taidemuseon pohjoispuolella.

Tontin itäpäähän sijoittuva museorakennus oli alun perin C.L. Engelin suunnittelema valtion viljamakasiini joka valmistui vuonna 1838. Rakentamisaikaan ympäristö oli vielä rakentamatonta aluetta. Makasiinin edustalla oli ns. Plassi, nykyistä Pyynikintoria edeltävä markkina- ja huvittelualue.

Vuonna 1898 perustettu Tampereen taideyhdistys kaipasi tiloja kokoontumisille ja näyttelyille. Yhdistys sai anomuksesta tyhjillään olleen makasiinin omistukseensa. Rakennus muutettiin taidemuseoksi 1930-luvulla. Vuodesta 1974 museo on toiminut myös Pirkanmaan aluetaidemuseona. Museorakennus kävi läpi peruskorjauksen ja laajennuksen vuosina 1982-84. Taidemuseo siirtyi kaupungin hallintaan vuonna 1985.

Taidemuseon tontti vastaa leveydeltään kahta vanhan puutalo-Amurin korttelia. Pohjois-eteläsuuntainen Saarikuja jakaa tontin kahtia. Purettu länsipää jätettiin avoimeksi nurmikentäksi jonka keskellä on komea korkearunkoisten puiden rivi. Puut ovat jäänne puutalokorttelin sisäpihasta. Nurmikenttä toimii nykyisin yleisenä puistona. Kapea polku kulkee diagonaalisesti luoteisnurkasta kaakkoon.

Museorakennuksen eteläsivulla on pääsisäänkäynti portaikkoineen. Sisäänkäynnin edessä on pyöreähkö laatoitettu aukea jolle Puutarhakadulta noustaan muutama porrasaskelma. Veistokselliset puut reunustavat portaikkoa. Museorakennusta ympäröivät pensaikot, lehti- ja havupuut. Maantaso rakennuksen ympärillä on katutasoa ylempänä ja maata on pengerretty kivimuurilla. Rakennuksen länsipuolella on laatoitettu suorakaiteenmuotoinen aukio joka sijaitsee maanalaisten tilojen päällä. Maanalaisten tilojen valokuilu on muokattu porrastetuksi istuskelutilaksi aukion laidalla.

Yksikerroksinen vaaleaksi rapattu sivurakennus sijoittuu Makasiininkadun laidalle.

Museon tontin eteläpuolella on kolmionmuotoinen Taidemuseon puisto. Puutarhakatu kulkee museon tontin ja puiston välistä puiston puoliväliin asti. Puisto sivuaa länsipäästään taidemuseon tonttia ja liittää sen Pirkankadun yhteyteen. Puiston Pirkankadun puoleisella laidalla on pieni grillirakennus.

Jaakola, Juha; Leskinen, Marjatta: Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere, 1998.

http://www.tampere.fi/taidemuseo/info.html (23.1.2016)

Tampereen kaupungin karttapalvelu: https://kartat.tampere.fi/oskari