Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Suomessa rakennusten tai muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen yhteydessä osoittamalla erilaisissa selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelusta määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL, 132/1999). Esimerkiksi MRL:n 54 § mukaan: Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu puolestaan perustuu muinaismuistolakiin (MML, 295/1963).
Tottijärvellä on voimassa vuonna 2006 hyväksytty asemakaava, jossa seurakuntatalo ja sen viereinen kirkko ympäröivine hautausmaineen on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Lisäksi alueelle on osoitettu suojelumerkintä (/s-1), jonka määräys kuuluu: Alue, jolla sijaitsee kohdemerkinnällä suojeltavaksi osoitettu rakennus. Uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen kohdemerkinnällä suojeltavaksi osoitetun rakennuksen kanssa. Määräyksessä mainittu suojeltavaksi osoitettu rakennus on Tottijärven kirkko, joka on suojeltu kirkkolailla (1054/1993).
Seurakuntatalolla ei siis asemakaavassa ole suojelumerkintä. Syynä on, että asemakaavaa laadittaessa 2000-luvun alussa ei ole laadittu erillistä kaava-alueen rakennetun ympäristön selvitystä, vaan rakennettuun ympäristöön kohdistuvat suojelumerkinnät ovat perustuneet hyvin yleispiirteiseen vuonna 2001 laadittuun Nokian kulttuuriympäristöohjelmaan (Pirkanmaan ympäristökeskus). Selvitys, kuten lähes kaikki yli 20 vuotta vanhat selvitykset, on keskittynyt ennen toista maailmansotaa rakennettuun rakennuskantaan. Moderni rakennusperintö ja sen arvot on alettu huomioida rakennetun ympäristön selvityksissä vasta viime vuosina.
Lähes kaikki rakennetun ympäristön selvitykset laaditaan nykyisin peruskorjaushanketta tai asemakaavan muutosta varten suppealle alueelle tai yhteen rakennukseen. Niiden perusteella ei synny kokonaiskuvaa koko kunnan rakennusperinnöstä tai harvinaisempien rakennustyyppien ominaispiirteistä tai arvoista. Edellä mainittuja puutteita paikkaamaan Pirkanmaan maakuntamuseo on toteuttanut vuosittaisia modernin rakennusperinnön teemainventointeja.
Vuosina 2021-2022 Pirkanmaan maakuntamuseo laati Pirkanmaan seurakuntataloja koskevan teemainventoinnin, jossa käytiin läpi maakunnan kaikki vuosina 1940-1999 rakennetut ja yhä alkuperäisessä käytössään seurakuntatalona toimivat rakennukset. Yhteensä inventoitiin viisikymmentä rakennusta. Seurakuntatalot valikoituivat teemainventoinnin aiheeksi, koska maakuntamuseo on tietoinen seurakunnissa niihin kohdistuvista muutospaineista. Rakennuksista laadittiin kattava, keskenään vertailukelpoinen aineisto, jonka perusteella erottuvat rakennustyypin edustavimmat ja arkkitehtonisesti arvokkaimmat kohteet. Samalla haluttiin taltioida rakennuksia mahdollisimman laajasti valokuvaamalla ja keräämällä historia-aineistoa, jotta arvokkaasta, mutta muutosten kourissa olevasta rakennusryhmästä on riittävästi tietoa saatavilla. Selvityksestä toivotaan myös olevan apua tehtäessä päätöksiä rakennusten tulevaisuudesta.
Pirkanmaan seurakuntataloinventoinnin perusteella Tottijärven vuonna 1974 käyttöönotetun seurakuntatalon on suunnitellut paikkakunnalta kotoisin oleva rakennusarkkitehti Jaakko Nieminen. Matalalinjainen, rankorunkoinen, tasakattoinen rakennus on sijoitettu kirkon viereiselle metsäiselle mäenkumpareelle. Rakennuksen julkisivut on verhoiltu keltaisella moduulitiilellä ja tummanruskealla vaakapuupaneelilla. Pääjulkisivu seurakuntasalin kohdalla avautuu vanhaa kirkkoa kohti. Luoteiskulman katto nousee jyrkästi ja kulmauksessa on suuri ikkunapinta. Viistetty kattomuoto tuo rakennukseen dynaamisuutta. Rakennukseen yhdistyy puisella pergolakatoksella matala talonmiehenasunto, minkä lisäksi tontilla on pieni puuverhoiltu autotalli.
Keskeisin sisätila on seurakuntasali, jossa on alttariseinällä katon rajaan ulottuva nurkkaikkuna. Salissa on kantavat massiivipuupalkit ja osa pilareista näkyvissä. Sisätilojen pintamateriaaleja ja väritystä on uusittu todennäköisesti 1990-luvun lopun peruskorjauksen yhteydessä. Alun perin rakennuksessa ollut uima-allas on poistettu käytöstä ja tila muutettu kerhohuoneen laajennukseksi.
Seurakuntatalolla on rakennushistoriallista, arkkitehtonista ja kirkkohistoriallista arvoa. Rakennus edustaa aikakaudelle tyypillistä pelkistettyä rakentamista ja julkisivut ovat säilyneet pitkälti alkuperäisessä asussaan. Rakennus on tunnistettavissa seurakuntataloksi. Sali ikkuna-aukotuksineen ja kattomuotoineen on toteutettu huomiota herättävällä tavalla. Maisemallinen arvo perustuu sijaintiin Tottijärven kirkon läheisyydessä ja seurakuntasalista aukeavaan näkymään kirkolle. Rakennukset muodostavat yhteenkuuluvan parin ja maisemakokonaisuuden.
Selvityksessä Pirkanmaan seurakuntataloja on vertailtu keskenään ja luokiteltu rakennukset arvojen ja ominaispiirteiden perusteella kolmeen arvoluokkaan, joista luokka 1 on kulttuurihistoriallisesti arvokkain. Tottijärven seurakuntatalo on luokiteltu arvoluokkaan 2. Ryhmän seurakuntatalot ovat merkittäviä, oman aikansa seurakuntataloarkkitehtuurin tunnistettavia edustajia, joiden kokonaishahmo ja/tai julkisivut ovat pääosin säilyneet. Kohteet ovat kaupunkikuvallisesti/ maisemallisesti merkittäviä.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että Tottijärven seurakuntatalo tulisi kultuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi säilyttää. Rakennuksen myyminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen on kuitenkin mahdollista. Rakennus voisi soveltua vaikkapa päiväkodiksi, liiketilaksi, kerhotilaksi, seuran- tai yhdistyksen tiloiksi, toimistotiloiksi tai asumiseen.
Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa tulisi pyrkiä säilyttämään sen kulttuurihistoriallisten arvojen perusteena olevat olennaiset ominaispiirteet, kuten rakennuksen perusrunkomuoto, pitkät ja avoimet räystäät, julkisivujen materiaalit, ilme ja aukotus sekä näkymä seurakuntatalolta kirkolle. Erityisen tärkeää olisi säilyttää kulmasta kohotettu katto ja kulmaikkunat. Sisätiloja, tilojen käyttötarkoitusta, tilajakoa ja pintamateriaaleja on mahdollista muokata vapaammin. Mikäli mahdollista, seurakuntasali tulisi säilyttää jakamattomana tilana.
Rakennusta voisi olla mahdollista laajentaa tai pihapiiriä täydennysrakentaa, mikäli uudisrakentaminen voidaan toteuttaa alkuperäiselle rakennukselle alisteisena ja pääjulkisivu säilyy eheänä. Mahdollisen uudisrakentamisen suunnittelussa tulee huomioida myös asemakaavan määräys uudisrakentamisen sovittamisesta suojellun kirkon kanssa. Arvoiltaan vähämerkityksisemmät talonmiehen asunto ja autotalli on mahdollista purkaa.
Haettaessa rakennuslupaa seurakuntatalon käyttötarkoituksen muutokselle tai pihapiirin täydentämiselle uudisrakentamisella rakennusvalvonta arvioi onko kiinteistölle laadittava asemakaavan muutos vai voidaanko käyttötarkoituksen muutos laatia poikkeamisena asemakaavasta. Rakennusvalvonta myös tarvittaessa pyytää rakennuslupaprosessin yhteydessä museoviranomaiselta lausunnon muutosten soveltumisesta inventoinnissa arvokkaaksi todettuun rakennukseen ja maisemaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Suomessa rakennusten tai muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen yhteydessä osoittamalla erilaisissa selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelusta määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL, 132/1999). Esimerkiksi MRL:n 54 § mukaan: Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu puolestaan perustuu muinaismuistolakiin (MML, 295/1963).
Tottijärvellä on voimassa vuonna 2006 hyväksytty asemakaava, jossa seurakuntatalo ja sen viereinen kirkko ympäröivine hautausmaineen on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Lisäksi alueelle on osoitettu suojelumerkintä (/s-1), jonka määräys kuuluu: Alue, jolla sijaitsee kohdemerkinnällä suojeltavaksi osoitettu rakennus. Uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen kohdemerkinnällä suojeltavaksi osoitetun rakennuksen kanssa. Määräyksessä mainittu suojeltavaksi osoitettu rakennus on Tottijärven kirkko, joka on suojeltu kirkkolailla (1054/1993).
Seurakuntatalolla ei siis asemakaavassa ole suojelumerkintä. Syynä on, että asemakaavaa laadittaessa 2000-luvun alussa ei ole laadittu erillistä kaava-alueen rakennetun ympäristön selvitystä, vaan rakennettuun ympäristöön kohdistuvat suojelumerkinnät ovat perustuneet hyvin yleispiirteiseen vuonna 2001 laadittuun Nokian kulttuuriympäristöohjelmaan (Pirkanmaan ympäristökeskus). Selvitys, kuten lähes kaikki yli 20 vuotta vanhat selvitykset, on keskittynyt ennen toista maailmansotaa rakennettuun rakennuskantaan. Moderni rakennusperintö ja sen arvot on alettu huomioida rakennetun ympäristön selvityksissä vasta viime vuosina.
Lähes kaikki rakennetun ympäristön selvitykset laaditaan nykyisin peruskorjaushanketta tai asemakaavan muutosta varten suppealle alueelle tai yhteen rakennukseen. Niiden perusteella ei synny kokonaiskuvaa koko kunnan rakennusperinnöstä tai harvinaisempien rakennustyyppien ominaispiirteistä tai arvoista. Edellä mainittuja puutteita paikkaamaan Pirkanmaan maakuntamuseo on toteuttanut vuosittaisia modernin rakennusperinnön teemainventointeja.
Vuosina 2021-2022 Pirkanmaan maakuntamuseo laati Pirkanmaan seurakuntataloja koskevan teemainventoinnin, jossa käytiin läpi maakunnan kaikki vuosina 1940-1999 rakennetut ja yhä alkuperäisessä käytössään seurakuntatalona toimivat rakennukset. Yhteensä inventoitiin viisikymmentä rakennusta. Seurakuntatalot valikoituivat teemainventoinnin aiheeksi, koska maakuntamuseo on tietoinen seurakunnissa niihin kohdistuvista muutospaineista. Rakennuksista laadittiin kattava, keskenään vertailukelpoinen aineisto, jonka perusteella erottuvat rakennustyypin edustavimmat ja arkkitehtonisesti arvokkaimmat kohteet. Samalla haluttiin taltioida rakennuksia mahdollisimman laajasti valokuvaamalla ja keräämällä historia-aineistoa, jotta arvokkaasta, mutta muutosten kourissa olevasta rakennusryhmästä on riittävästi tietoa saatavilla. Selvityksestä toivotaan myös olevan apua tehtäessä päätöksiä rakennusten tulevaisuudesta.
Pirkanmaan seurakuntataloinventoinnin perusteella Tottijärven vuonna 1974 käyttöönotetun seurakuntatalon on suunnitellut paikkakunnalta kotoisin oleva rakennusarkkitehti Jaakko Nieminen. Matalalinjainen, rankorunkoinen, tasakattoinen rakennus on sijoitettu kirkon viereiselle metsäiselle mäenkumpareelle. Rakennuksen julkisivut on verhoiltu keltaisella moduulitiilellä ja tummanruskealla vaakapuupaneelilla. Pääjulkisivu seurakuntasalin kohdalla avautuu vanhaa kirkkoa kohti. Luoteiskulman katto nousee jyrkästi ja kulmauksessa on suuri ikkunapinta. Viistetty kattomuoto tuo rakennukseen dynaamisuutta. Rakennukseen yhdistyy puisella pergolakatoksella matala talonmiehenasunto, minkä lisäksi tontilla on pieni puuverhoiltu autotalli.
Keskeisin sisätila on seurakuntasali, jossa on alttariseinällä katon rajaan ulottuva nurkkaikkuna. Salissa on kantavat massiivipuupalkit ja osa pilareista näkyvissä. Sisätilojen pintamateriaaleja ja väritystä on uusittu todennäköisesti 1990-luvun lopun peruskorjauksen yhteydessä. Alun perin rakennuksessa ollut uima-allas on poistettu käytöstä ja tila muutettu kerhohuoneen laajennukseksi.
Seurakuntatalolla on rakennushistoriallista, arkkitehtonista ja kirkkohistoriallista arvoa. Rakennus edustaa aikakaudelle tyypillistä pelkistettyä rakentamista ja julkisivut ovat säilyneet pitkälti alkuperäisessä asussaan. Rakennus on tunnistettavissa seurakuntataloksi. Sali ikkuna-aukotuksineen ja kattomuotoineen on toteutettu huomiota herättävällä tavalla. Maisemallinen arvo perustuu sijaintiin Tottijärven kirkon läheisyydessä ja seurakuntasalista aukeavaan näkymään kirkolle. Rakennukset muodostavat yhteenkuuluvan parin ja maisemakokonaisuuden.
Selvityksessä Pirkanmaan seurakuntataloja on vertailtu keskenään ja luokiteltu rakennukset arvojen ja ominaispiirteiden perusteella kolmeen arvoluokkaan, joista luokka 1 on kulttuurihistoriallisesti arvokkain. Tottijärven seurakuntatalo on luokiteltu arvoluokkaan 2. Ryhmän seurakuntatalot ovat merkittäviä, oman aikansa seurakuntataloarkkitehtuurin tunnistettavia edustajia, joiden kokonaishahmo ja/tai julkisivut ovat pääosin säilyneet. Kohteet ovat kaupunkikuvallisesti/ maisemallisesti merkittäviä.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että Tottijärven seurakuntatalo tulisi kultuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi säilyttää. Rakennuksen myyminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen on kuitenkin mahdollista. Rakennus voisi soveltua vaikkapa päiväkodiksi, liiketilaksi, kerhotilaksi, seuran- tai yhdistyksen tiloiksi, toimistotiloiksi tai asumiseen.
Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa tulisi pyrkiä säilyttämään sen kulttuurihistoriallisten arvojen perusteena olevat olennaiset ominaispiirteet, kuten rakennuksen perusrunkomuoto, pitkät ja avoimet räystäät, julkisivujen materiaalit, ilme ja aukotus sekä näkymä seurakuntatalolta kirkolle. Erityisen tärkeää olisi säilyttää kulmasta kohotettu katto ja kulmaikkunat. Sisätiloja, tilojen käyttötarkoitusta, tilajakoa ja pintamateriaaleja on mahdollista muokata vapaammin. Mikäli mahdollista, seurakuntasali tulisi säilyttää jakamattomana tilana.
Rakennusta voisi olla mahdollista laajentaa tai pihapiiriä täydennysrakentaa, mikäli uudisrakentaminen voidaan toteuttaa alkuperäiselle rakennukselle alisteisena ja pääjulkisivu säilyy eheänä. Mahdollisen uudisrakentamisen suunnittelussa tulee huomioida myös asemakaavan määräys uudisrakentamisen sovittamisesta suojellun kirkon kanssa. Arvoiltaan vähämerkityksisemmät talonmiehen asunto ja autotalli on mahdollista purkaa.
Haettaessa rakennuslupaa seurakuntatalon käyttötarkoituksen muutokselle tai pihapiirin täydentämiselle uudisrakentamisella rakennusvalvonta arvioi onko kiinteistölle laadittava asemakaavan muutos vai voidaanko käyttötarkoituksen muutos laatia poikkeamisena asemakaavasta. Rakennusvalvonta myös tarvittaessa pyytää rakennuslupaprosessin yhteydessä museoviranomaiselta lausunnon muutosten soveltumisesta inventoinnissa arvokkaaksi todettuun rakennukseen ja maisemaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa