Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Ahlmanin koulutus- ja palvelualueen perusta on Seppälän tilakeskus, johon Ahlmanin maamies- ja emäntäkoulu sijoittui 1908. Nykyisen koulun alueella on eri-ikäistä rakennuskantaa. Seppälän tilakeskuksesta muistuttaa sen vanha päärakennus, keskeisellä paikalla pihapiirissä sijaitseva "Seppälä". Pihapiirin keskellä on myös vanha makasiini, jonka tarkemmasta iästä ei ole tietoa. Vanhimmat, koulua varten rakennetut ja yhä olemassa olevat rakennukset ovat 1917 rakennettu päärakennus, joka tunnetaan nykyään nimellä "Kartano", 1908 valmistunut asuinrakennus "Toimela" sekä 1928 rakennettu sementtitiilinavetta. Myös navetan sisätilat ovat betonia. Navetassa on ollut tilat 30 lehmälle ja lisäksi kuuden hevosen talli, sikala, lantala, valjashuone, keittiö, maitohuone ja rehuparvi. Uusi navetta rakennettiin 1978, jonka jälkeen vanha rakennus on toiminut mm. hevostallina ja nuorten karjan navettana. Näiden rakennusten lisäksi alueella on runsaasti nuorempaa, 1950-70-luvuilla rakennettua ja osin myöhemmin laajennettua rakennuskantaa. Tilaan kuului jo 1900-luvun alussa myös puutarha, jota on hoidettu ja kehitetty nykypäivään asti.

Ahlmanin oppilaitos tarvitsee lisää opetustilaa, jota on suunniteltu vanhan navetan tiloihin. Suunnittelutyön myötä kuitenkin havaittiin, että rakennus ei sovellu muutettavaksi opetustiloiksi. Navetan tulevaksi käytöksi sopisi luontevimmin toimiminen eläinsuojana tai jonakin muuna, suuria muutoksia edellyttämättömänä tilana. Eläinsuojana käytettäessä haasteen tuo lannan käsittely. Ahlmanin oppilaitoksella ei tällä hetkellä ole tilalle käyttöä. Sen vuoksi uudisarakennusta on suunniteltu navetan paikalle siten, että navetta purettaisiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Ahlmanin vanhalla sementtitiilinavetalla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Ahlmanin oppilaitoksen kokonaisuutta sekä Ahlmanin ja sitä kautta Suomen maatalouden kehityksen historiaa. Rakennus on ollut moderni malli karjanhoidolle, ja sen antama esimerkki on levinnyt koulutuksen kautta laajalle. Maatalousoppilaitoksen toiminnassa navetta on ollut keskeisimpiä rakennuksia. Rakennuksella on myös rakennusperinteistä arvoa sekä arvoa osana Ahlmanin monikerroksista rakennuskokonaisuutta. Vastaavanlaisten navetoiden rakentamiseen on kannustettu karjatalouden kehittämiseksi. Muun muassa Ahlmanin navetan innoittamina tämän tyyppisiä navetoita on rakennettu runsaasti, ja ne muodostavat nykyään tärkeän osan maalaismaisemaamme. Lukuisat näistä navetoista kaipaavat uudiskäyttöä. Ahlmanin navetta voisi tässä tilanteessa jatkaa esimerkin rooliaan esittelemällä jotakin innovatiivista mallia käytöstä poistuneiden karjarakennusten uusiokäytölle.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Ahlmanin navetan purkaminen uudisrakennuksen tieltä olisi rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta Maankäyttö- ja rakennuslain 118. §:n vastaista ("Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella."). Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Ahlmanin alue kestää hyvin uudisrakentamista, mikäli sen sijoittaminen ei tuhoa alleen alueen olemassa olevia arvoja. Mahdollisina uudisrakentamisen paikkoina esillä ovat olleet Ahlmanin pihapiirin ja Hallilantien väliset laitumet sekä päärakennuksen länsipuolelle sijoittuva puutarha. Nämä molemmat alueet ovat erittäin merkittäviä Ahlmanin kokonaisuudelle, eivätkä tarjoa hyvää ratkaisua uudisrakentamiskysymykseen. Laitumet ovat kaupunkikuvallisesti näkyvin osa Ahlmanin tilakeskuksesta ja luonteeltaan Tampereen kantakaupungissa ainutlaatuinen, agraarin Tampereen historiaa jatkava ilmiö. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tämän toiminnan edellytykset tulee turvata maatalouden kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseksi. Myös Ahlmanin puutarha edustaa alueella pitkää toiminnallista ja kyseiselle paikalle sijoittunutta jatkumoa, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä osana tilakeskuksen kokonaisuutta että Ahlmanin koulutuksen historiaa. Ahlmanilla tehdään myös arvokasta työtä perinnekasvien parissa. Näin ollen puutarhan alueelle rakennettaessa menetettäisiin korvaamattomia kulttuurihistoriallisia arvoja, eikä tämä vaihtoehto siten ole mahdollinen.

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että uudisrakennuksen paikaksi tutkittaisiin vielä muita vaihtoehtoja. Uudet suunnitelmat pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle kommentoitaviksi.