rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Yksi Kivisalmen kylän kantataloista, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Yhteenkuuluva 1900-1930-luvuilla rakentunut rakennusryhmä kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiirin rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Keskeinen sijainti Nuuruslahdentien varressa, avoimessa maisemassa, peltojen ympäröimänä, mistä johtuen kohteella on suuri maisemallinen merkitys lähiympäristössä.

Mattila (ent. Ranta-Mattila) sijaitsee Längelmäveden etelärannan tuntumassa viljelystensä äärellä. Pihaan ajetaan Nuuruslahdentieltä pohjoiseen erkanevaa Melkkaantietä. Pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta sekä 11 talousrakennusta. Pihassa kasvaa kookasta puustoa. Pihasta avautuu komea maisema eteläpuolisille pelloille.

Kivisalmen kylän kantatalo Pekka halottiin kahtia vuonna 1553 Mattilaksi ja Markkulaksi. Mattila sijaitsi muiden kylän talojen tapaan Kivisalmen kyläkeskuksessa nykyisten Kivisalmentien ja Nuuruslahdentien risteyksessä. Mattilasta 1863 jaettu Ranta-Mattila siirtyi ryhmäkylän ulkopuolelle, sen pohjoispuolelle, nykyisten Mustisaarentien ja Mattilanniemen risteykseen, missä se näkyy vielä 1899 pitäjänkartalla. 1900-luvun alussa Mattila ja Ranta-Mattila yhdistettiin uudelleen ja tilakeskus siirtyi nykyiselle paikalleen. Tilasta on 1900-luvulla lohkottu maata seuraavasti: Kulmala, Nurmela, Riihimäki 1922 (itsenäistyneet torpat tai mäkituvat), Suova 1932, Peltola, Korpivaara, Lehtovaara 1951, Lehtomäki 1991.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1900-l alku?, uudistettu 1923): lohkokivikivijalka, hirsirunko, vinttikerroksessa osin asuintiloja, satulakatto, itäpäädyssä kookas täyskorkea poikittainen rakennusosa, eteläsivulla mutterimallinen lasikuisti, julkisivuissa keltainen vaakalaudoitus, 6-ruutuiset ikkunat, yksinkertaiset valkoiset ikkunankehykset.

2 Asuinrakennus (1937): satulakatto, korkea betoninen kivijalka/kellarikerros, puurunkoinen asuin- ja vinttikerros, pohjoissivulla pilarien kannattama satulakatteinen sisäänkäynti, julkisivuissa keltainen vaakalaudoitus.

3 Navetta/karjasuoja (1932): lohkokivikivijalka, satulakatto, alin kerros sementtitiiltä, vinttikerros puurakenteinen, pinnassa punamullattu peiterimoitettu pystylaudoitus. Käsittänyt alkujaan 24 lehmän navetan, 6 hevosen tallin, sikalan, kanalan, karjakeittiön ja maitohuoneen.

4 Riviaitta: satulakatto, kapea, pitkä runko, julkisivuissa vaihtelee punamullattu hirsipinta ja punamullattu peiterimoitettu pystylaudoitus, laudoituksen alapää sahalaitainen, länsisivun keskellä poikkipääty, ovien kehykset teräväpäiset, päistä ristikkäiset, länsisivun katoksen pilareissa koristeellisesti muotoillut kannattimet.

5 Aitta/viljamakasiini: perustuksena nurkkakivet, satulakatto, julkisivuissa punamullattu hirsi, salvokset pitkänurkkaiset, koteloidut.

Lisäksi 8 muuta maatalouden talousrakennusta, mm. lato, puimala/riihi ja konevaja.

Raitio Raine, Kuhmalahden kunnan yleispiirteinen rakennusinventointi 2001

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Uusjakokartta 1938. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1783-1787. Kansallisarkisto.