Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Reikonkatu 13:ssa sijaitsee 1971 rakennettu, ajalle tyypillinen omakotitalo. Reikonkadun varteen muodostuu sangen yhtenäinen kokonaisuus 1960-70-lukujen omakotitaloja, joille on tyypillistä mataluus, maastoon sopeutuminen sekä kaupunkikuvallisesti vaatimaton asema vehreiden pihojen suojissa. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1979, joka ohjaa rakentamista sangen väljästi edelläkuvatuntyyppiseen rakentamiseen. Tampereen 1960-2000-lukujen pientaloalueiden rakentamisesta ei ole laadittu alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja käsitteleviä selvitysaineistoja, minkä puutteen maakuntamuseo on tuonut esiin mm. Tampereen kantakaupungin yleiskaavan valmistelun yhteydessä. Näin ollen Reikonkadun kokonaisuuden mahdollisista kulttuurihistoriallisista arvoista ei ole tietoa. 

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että Reikonkatu 13:lla ei käytettävissä olevien tietojen mukaan ole rakennuksena niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että museo vastustaisi sen purkamista. Reikonkatu 13:lla on kuitenkin merkitystä Reikonkadun 1960-70-lukujen rakentamista ilmentävän kokonaisuuden osana. Näin ollen suuniteltaessa tontille mahdollista uudisrakentamista sen sopeuttamiseen olemassaolevaan kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Reikonkatu 13:ssa sijaitsee 1971 rakennettu, ajalle tyypillinen omakotitalo. Reikonkadun varteen muodostuu sangen yhtenäinen kokonaisuus 1960-70-lukujen omakotitaloja, joille on tyypillistä mataluus, maastoon sopeutuminen sekä kaupunkikuvallisesti vaatimaton asema vehreiden pihojen suojissa. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1979, joka ohjaa rakentamista sangen väljästi edelläkuvatuntyyppiseen rakentamiseen. Tampereen 1960-2000-lukujen pientaloalueiden rakentamisesta ei ole laadittu alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja käsitteleviä selvitysaineistoja, minkä puutteen maakuntamuseo on tuonut esiin mm. Tampereen kantakaupungin yleiskaavan valmistelun yhteydessä. Näin ollen Reikonkadun kokonaisuuden mahdollisista kulttuurihistoriallisista arvoista ei ole tietoa. 

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että Reikonkatu 13:lla ei käytettävissä olevien tietojen mukaan ole rakennuksena niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että museo vastustaisi sen purkamista. Reikonkatu 13:lla on kuitenkin merkitystä Reikonkadun 1960-70-lukujen rakentamista ilmentävän kokonaisuuden osana. Näin ollen suuniteltaessa tontille mahdollista uudisrakentamista sen sopeuttamiseen olemassaolevaan kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.