Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta (diar.nro LSSAVI/4834/2014). Parkkuun Ekosähkö Oy hakee vesilain mukaista lupaa ottaa uudelleen käyttöön Alamyllyn vesivoimalaitos, joka sijaitsee Parkkuussa Jakamajärvestä Näsijärveen laskevassa Alisenkoskessa. Voimalaitos on käynnistetty 1920-luvulla ja se on ollut käytössä 1970-luvun loppuun asti. Voimalaitoksen vieressä sijaitsee mm. Alisenkosken kalaporras. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupahakemukseen ja toteaa seuraavaa.
Parkkuun Alamylly on osa Parkkuun maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaise-maa. Parkkuunkosken mylly ja saha ympäristöineen kuuluvat arvoalueen merkittävimpiin ydinkohteisiin. Alueella on historiallinen myllynpaikka, joka tunnetaan jo 1500-luvulta ympärivuoden pyörineenä myllynä. Myllyn yhteyteen perustettiin 1850-luvulla saha. Teollisuuslaitoksesta kehittyi Näsijärven suurin saha, josta tavaraa toimitettiin myös vientiin. Nykyinen rakennuskanta on 1900-luvun alkupuolelta. Historiallinen myllynpaikka on todettu muinaismuistolailla rauhoitetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi (Parkkuu Alamylly, mj.rekisterin nro 1000018695, liitekartta).
Alamyllyn voimalaitoksen uudelleenkäytön lähtökohtana on voimalaitoksen vanhan asun palauttaminen ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhan Francis-turbiinin kunnostaminen. Turbiinille menevä vesikouru on uusittu syksyllä 2014 vanhan mallin ja Museoviraston ohjeiden mukaan. Betoniset patorakenteet ovat historiallisesti nuorempaa kerrostumaa koskialueella. Alamyllyn muinaisjäännösalueella tehdyn kalataloudellisen kunnostussuunnitelman yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseo on tässä kohteessa pitänyt patorakenteen uusimista mahdollisena (maakuntamuseon lausunto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 28.3.2013, DIAR: 93/2013).
Hankkeella on positiivisia vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön sen jatkaessa Parkkuun Alamyllyn toiminnallista jatkumoa ja tukiessa alueen rakennetun ympäristön hoitoa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä toimittaessa on erityisen tärkeää kiinnittää suunnittelussa ja tehtävissä ratkaisuissa huomiota alueen kulttuuriympäristöarvoihin ja niiden säilymiseen osana alueen kehitystä. Kaiken uudisrakentamisen tulee olla luonteeltaan ympäristöön sopeutuvaa. Edeltävät vaatimukset tulee ilmetä lupapäätöksestä.
Lupa-asiakirjoissa Parkkuun Alamyllyn kiinteää muinaisjäännöstä ei ole mainittu asianmukaisella tavalla, vaikka toiminta sijoittuu muinaismuistolailla rauhoitetun muinaisjäännöksen rajauksen piiriin. Muinaismuistolaissa kielletään kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen luvaton kajoaminen (1 §). Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönottaminen on muinaismuistolain näkökulmasta tässä tapauksessa kuitenkin hyväksyttävä. Luvan saajalla tulee olla riittävät tiedot kiinteästä muinaisjäännöksestä ja sen rauhoituksesta (myös karttarajaus) ja tämä periaate tulee ilmetä päätöksestä. Lisäksi käyttöön ottamisen ehtona on, että mikäli voimalaitostoiminnassa on tarpeen tehdä muinaisjäännösalueella kosken uomaa ja muuta vesialuetta sekä rantavyöhykettä koskevia muutoksia, niitä koskevista suunnitelmista tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta. Lupapäätös pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Kiinteää muinaisjäännöstä koskevia tietoja saa Pirkanmaan maakuntamuseon (kulttuuriympäristön tietojärjestelmästä (http://siiri.tampere.fi/) ja Museovirastosta (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx) .