Vuosina 1875 - 1885 oli Amuri laajentunut vuokratonttien muodossa Sotkankatuun asti. Kun alue liitettiin asemakaavaan lunastettiin tontit omistukseen. Kaikista vuokratontit olivat siirtyneet yksityisomistukseen vuoteen 1906 mennessä.

Sotkankadun toinen puoli oli ollut kasvimaana, mutta kun asuntoja tarvittiin lisää, laajennettiin rakennettua aluetta myös Sotkankadun yli. Samaan aikaan käytyjen ns. Buurisotien mukaan alue nimettiin Buurienmaaksi. Buurienmaata rakennettiin vuodesta 1899 alkaen. Myös Finlayson osti Buurienmaalta 16 tonttia ja rakennutti niille työläisten asuintaloja.

Amurin kaavauudistus eli Amurin saneeraus käynnistyi v. 1952 ja uusi asemakaava vahvistetiin vuonna 1965. Buurien maan rakentaminen aloitettiin alueen pohjoisreunalta: Asunto Oy Sotkankulman rakennus B valmistui Taito Uusitalon suunnittelemana vuonna 1966. Samaan taloyhtiöön kuuluu myös Kankurinkadun toisella puolella (Inventointialue I) sijaitseva 9-kerroksinen A-rakennus.

Vuonna 1969 valmistui Sotkankulman eteläpuolelle As. Oy Sotkantalojen rakennukset A-C. A ja B rakennukset sijoittuivat Sepänkadun ja Kankurinkadun väliin, ja C rakennus Kankurinkadun itäpuolelle.

Alueen uudisrakentaminen jatkui vasta 1980-luvulla. Vuonna 1982 valmistuivat Asunto Oy Amurinmäen kaksi rakennusta Sepänkadun ja Kankurinkadun välissä, ja Asunto Oy Kankurintalon kaksi asuinrakennusta Kankurinkadun ja Sotkanpuiston väliin valmistuivat vuonna 1986.

Amurin pohjoisosassa sijaitsevan inventoinnin osa-alue II:n 5 tonttia sijoittuvat Kankurinkadun varrelle. Alue rajautuu pohjoisesta rata-alueeseen, lännestä Sepänkatuun, idästä Sotkanpuistoon ja etelästä Suokatuun. Suokadun laidalta alueen ulkopuolelle on rajattu ns. Puuseppien talo, joka sijoittuu inventointialueeseen V.

Alueen läpi itä-länsisuuntaisena kulkevat entiset Kalliokatu ja Puuvillatehtaankatu, jotka on muutettu puistomaisiksi kevyen liikenteen väyliksi. Alueen maasto viettää Sepänkadulta Sotkanpuistoon päin.

Alueen rakennukset ovat massoittelultaan ns. noppataloja. Rakennusten pohja on neliönmuotoinen ja korkeutta on kuudesta neljään kerrosta. Rakennukset on sijoitettu maastoon näennäisen vapaasti; ne sijoittuvat kulmittain toisiinsa nähden ja vuorotellen kadun varteen ja pihan takaosaan. Väleihin jää piha-aluetta ja näkymät ovat vaihtelevat.

Kuitunen, Hannele: Saneerattu kaupunki. 2016.

Lyyra-Seppänen, Anna: Kankurinkatu 11, rakennusinventointi. 2014.

Rasila, Viljo: Tampereen historia II. Tampereen kaupunki, 1984.

Rasila, Viljo: Tampereen historia IV. Tampereen kaupunki, 1992.