212312

Aitolahti

ent. Yli-Nikkilän päärakennus

Löytöpaikka ei tiedossa.

Yli-Nikkilän päärakennus on ollut noin 300 m etelään Linnainmaan koululta.

Oikokirves (KM 2201:673) on löytynyt Yli-Nikkilän torpan pellolta ja se on diarioitu 1883. Sen on toimittanut Kansallismuseoon S. Wilskman. Rädyn luettelossa tasatalttana, löytö 22. Rädyn mukaan perintönä talletettu. Oikokirves on nelisivuinen, poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen. Se on kooltaan 7,7 x 3,8 x 1,5 cm. Esinemuoto on vasarakirveskulttuurin aikainen (Salo 1988, s. 145).

Tuluskivi (KM 2519:262) on löytynyt Yli-Nikkilän maalta suosta kahden kyynärän syvyydestä ojaa kaivettaessa. Rädyn luettelossa löytö 75. Tuluskivi on kapean soikea ja valkoista kvartsiittia. Kooltaan se on 9,5 x 4,8 x 2,4 cm. Kyljissä on kiinnitysura. Kyseessä on hajalöytö ilmeisesti asutuksen ulkopuolelta (Salo 1988: 97, 152).

Kummassakaan inventoinnissa alueelta ei löytynyt kiinteää muinaisjäännöstä. Vuoden 1994 inventoinnissa havaittiin, että Kirviälänmäellä kasvaa tulikukkaa.

Raninen 2016:

Yli-Nikkilän tilakeskuksen alue ja lähiympäristö ovat nykyisin tiiviisti pientalorakennettuja, joten kiinteän muinaisjäännöksen säilymiselle on siellä heikot edellytykset. Myös 1900-luvun pitäjänkartassa kuvatut Nikkilän talon pellot ovat nykyisin lähes kauttaaltaan rakennettuja (modernia rivitalo- ja pientaloasutusta, Sammon valtatien eteläpuolella myös teollisuusrakentamista).

Poikkeuksen muodostavat alueen halki virtaavan Pyhäojan pohjoisen latvahaaran rakentamattomat rannat (purovartta on pitäjänkartassa kuvatulla Nikkilän talon maalla yhteensä noin 800 metrin pituudelta; lännessä Nikkilän talon maat ulottuvat pitäjänkartassa suunnilleen nykyisen Karkonmäenkadun linjalle ja etelässä Hautalankadun teollisuusalueelle). Tämä vaatimaton ja mutkitteleva puro virtaa lännestä Leinolankadun eteläpuolelle alittaen Sammon valtatien ja jatkuen etelään suunnilleen Hyllilänpolun kohdalla. Sammon valtatien pohjoispuolella Ylimännynkadusta lounaaseen sijaitsee puron molemmilla rakentamaton alue, laajuudeltaan yhteensä noin kaksi hehtaaria (nykyinen viheralue, osittain vanhaa peltoa ja osittain niittyä). Puron varret ovat homogeenistä maastoa rakennetun alueen alkaessa yleensä 20 - 50 metrin päässä purosta.

Pitäjänkartassa kuvattu Nikkilän maalla sijaitseva suo (oletettavasti tuluskiven löytöpaikka) on sijainnut nykyisen Linnainmaan koulun alueella, koulurakennuksesta itään ja kaakkoon.