Alue Kivisalmentien asutus (A2)

Takaisin Näytä kartalla

Perustiedot

  • Kunta:
    Kangasala
  • Vanha kunta:
    Kuhmalahti
  • Kylä:
    Rautia
    Vähä-Pento
  • Nimi:
    Kivisalmentien asutus (A2)
  • Inventointinumero:
    A2
  • Alueluokka:
    Kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus
  • Historiallinen arvo:
    sosiaalihistoria
  • Rakennushistoriallinen arvo:
    rakennusperinteinen
  • Ympäristöarvo:
    maisemakokonaisuus
  • Arvojen perustelu:
    Kivisalmentie tielinjoineen, vanhoine pihapiireineen ja peltomaisemineen muodostaa arvoalueelle eheän maisemakokonaisuuden.

Tekstitiedot

  • Historia:
    Kivisalmentien tielinja näkyy nykyisellä paikallaan jo 1700-luvun isojakokartoilla sekä 1855 laaditulla Kalmbergin kartalla. Tielinja on kuitenkin tätä vanhempi, mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt. Tielinja ja sen maastoa mukaileva profiili ovat säilyneet verrattain hyvin, vaikka soratietä on 1900-luvulla kunnostettu ja levennetty. Maantien kulkee nousten ja laskien metsäsaarekkeiden läpi. Alavammilla kohdilla tien molemmin puolin on viljeltyjä peltoalueita. Tiestä erkanee kapeampia poikittaisteitä, joiden varsilla on säilynyt vanhoja hirsilatoja. Palonmäen ja Salmelan taitse Toivolalle vie kapea tielinja, joka on saattanut aikaisemmin olla osa Kivisalmentien tielinjaa.

    Tienvarren asutusta on ensin syntynyt arvoalueen länsipäähän alkujaan Sahalahteen kuuluneen Rautian kylän alueelle. 1899 pitäjänkartalle on merkitty rakennetut tontit Kolun, Rosellin ja Haapamäen kohdille. Rautian maapalan talot on jaettu 1800-1900-lukujen taitteessa Sahalahden Raution kylän kantataloista Eerolasta, Jussilasta ja Uotilasta, joiden takamaita maat tuolloin olivat. Kolmiomainen Raution kylän osa liitettiin Kuhmalahteen 1924, minkä jälkeen sen nimeksi on vakiintunut Rautia.

    Alueen itäosaan, Vähä-Pennon kylän puolelle on syntynyt asutusta 1900-luvun alussa, jolloin sinne sijoittui kaksi kylän kantataloista jaettua osataloa Toivola ja Niinimäki sekä kantatalojen torppia ja mäkitupia. Rakennukset sijoitettiin kalliosille mäille tien molemmin puolin, lukuun ottamatta Rauhalaa ja Korkeelaa, jotka sijaitsevat lähes tasamaalla. Torpat ja mäkituvat, Korkeela, Salmela, Palonmäki ja Rauhala itsenäistyivät 1920-luvun alussa, jolloin ne erotettiin kantataloistaan omiksi tiloikseen.

  • Kuvaus:
    Arvoalueella on muutamia yksittäisiä 1900-luvun lopulla rakennettuja uudisrakennuksia, jotka kuitenkin sopeutuvat ympäristöönsä vähintään kohtalaisesti. Vanhat asuinrakennukset ovat pääosin säilyttäneet hyvin rakentamisaikansa muodon ja piirteet ja ne edustavat maaseudun rakennustyyppejä: huoneen ja keittiön pikku mökki (Salmela, Rauhala, Palonmäki), paritupa (Kolu, Niinimäki), noppamainen tai lyhyt suorakaide puolitoistakerroksinen asuinrakennus (Haapamäki, Toivola, Roselli, Korkeela). Jokaisessa pihapiirissä on myös säilynyt 1900-luvun alkupuolen piharakennuksia. Pihapiirit kuvaavat 1800-1900-lukujen taitteen asumisen ja elämisen tapaa.

    Arvoalueen koillispuolella peltojen keskellä sijaitsevat Koivumäen ja Karjaniemen tilat, luoteispäädyssä sijaitseva Leppäranta sekä lounaispuolella sijaitseva Lautalan tila ovat syntyneet kantataloista jakamalla 1890-1920-luvuilla. Ne on rajattu arvoalueen ulkopuolelle, koska ne sijaitsevat selvästi etäämmällä tielinjasta. Alueen kaakkoispuolella raitinvarren asutus jatkuu, mutta pihapiirikokonaisuudet eivät ole eheitä, sillä vanhoja asuinrakennuksia on korjattu voimakkaasti, piharakennuksia purettu ja pihapiirejä täydennetty uudisrakennuksilla.

    Arvoalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet:

    A. Kolu (Mäkikolu), Koluntie 2, 211-483-1-9: Sahalahden Raution kylän kantatalosta Eerolasta 1899 jaettu Kolu sijaitsee Kivisalmentien pohjoispuolella, pienellä mäellä. Rautiossa sijaitseva Kolun torppa mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1857. Pihapiiriin kuuluu 1800-1900-lukujen vaihteessa rakennettu paritupatyyppinen asuinrakennus ja 3 piharakennusta. Pihalla kasvaa muutamia omenapuita, sireeniä, marjapensaita ja perennoja. Maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

    B. Roselli, Kivisalmentie 264, 211-483-1-6: Kivisalmentien pohjoispuolella sijaitseva pihapiiri, johon kuuluu puolitoistakerroksinen asuinrakennus ja neljä hirsirunkoista talousrakennusta. Villiintyneellä pihalla kasvaa omenapuita, sireeniä ja perennoja. Roselli on 1912 jaettu Sahalahden Raution kylän kantatalosta Jussilasta. Maisemallisesti merkittävä sijainti.

    C. Haapamäki, Kivisalmentie 254, 211-483-2-6: Kivisalmentien eteläpuolella sijaitseva pihapiiri, johon kuuluu 1900-luvun alkupuolella rakennetut puolitoistakerroksinen asuinrakennus, karjasuoja ja sauna. Pihassa kasvaa omenapuita, ruusuja, sireeniä ja perennoja. Haapamäki on 1915 jaettu Sahalahden Raution kylän kantatalosta Uotilasta. Rautiossa sijaitseva Haapamäen torppa mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1858. Maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

    D. Korkeela: Lautalantie 8, 211-497-1-30: Vähä-Pennon kylän kantatalosta Brusilasta 1921 itsenäistynyt torppa. Korkeela sijaitsee Kivisalmentiestä etelään erkanevan Lautalantien varressa. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut puolitoistakerroksinen asuinrakennus, karjasuoja ja riihi sekä uudempi saunarakennus. Nurmipintaisella pihalla kasvaa sireeniä ja ruusuja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

    E. Toivola, Kivisalmentie 210, 211-497-3-26: Vähä-Pennon kylän kantatalosta Puontilasta 1903 jaettu osatalo. Toivola sijaitsee Kivisalmentien varressa, mäellä tien pohjoispuolella, puuston suojassa. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut hirsirunkoiset puolitoistakerroksinen asuinrakennus, riviaitta ja karjasuoja sekä hieman nuorempi lautarakenteinen puimala tai konevaja. Pihalla kasvaa sireeniä ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

    F. Salmela, Kivisalmentie 200, 211-497-3-14: Viereisestä Toivolan osatalosta 1922 itsenäistynyt mäkitupa. Salmela sijaitsee Kivisalmentien varressa, mäellä tien pohjoispuolella, puuston suojassa. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennettu hirsirunkoinen huoneen ja keittiön pikkutalo sekä nuoremmat pihavaja ja saunarakennus. Pihalla kasvaa sireeniä, marjapensaita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

    G. Palonmäki, Kivisalmentie 192, 211-497-4-9: Vähä-Pennon kylän kantatalosta Vappulasta 1924 itsenäistynyt mäkitupa. Palonmäki sijaitsee Kivisalmentien varressa, mäellä tien pohjoispuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennettu hirsirunkoinen huoneen ja keittiön pikkutalo ja aitta sekä nuoremmat autotalli ja saunarakennus. Pihalla kasvaa runsaasti ruusuja, sireeniä ja muita koristepensaita, marjapensaita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

    H. Rauhala, Kivisalmentie 177, 211-497-1-13: Vähä-Pennon kylän osatalosta Mattilasta 1925 itsenäistynyt torppa tai mäkitupa. Rauhala sijaitsee aivan Kivisalmentien varressa, tien eteläpuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut hirsirunkoiset huoneen ja keittiön pikkutalo, aitta, karjasuoja ja sauna. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

    I. Niinimäki (Toivio), Kivisalmentie 162, 211-497-2-44: Vähä-Pennon kylän kantatalosta Marttalasta 1916 jaettu osatalo. Niinimäki sijaitsee aivan Kivisalmentien varressa, pienellä mäellä. Paritupatyyppinen asuinrakennus ja riviaitta sijaitsevat tien pohjoispuolella ja riihi tien eteläpuolella. Pihalla kasvaa runsaasti sireeniä ja muita koristepensaita sekä omenapuita ja jalopuita. Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

  • Kirjalliset lähteet:
    Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

    Längelmäveden seudun historia. 2, Sahalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

    Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

    Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

    Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

    Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

  • Suulliset lähteet:
    kiinteistön omistajat

Kuvat

    A2 kivisalmentien asutus.jpg

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi: Karttaote
    • Kuvaus: Arvoalue A2 Kivisalmentien asutus, karttaote. Pohjakartta: Maanmittauslaitos, peruskartta.
    • Kuvausaika:

    A kolu as rak kaakosta.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Kolun asuinrakennus kaakosta (A)
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    A2 kivisalmen tie länteen.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Kivisalmentie länteen
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    B roselli as rak lounaasta.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Rosellin asuinrakennus lounaasta (B)
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    C haapamäki as rak lounaasta.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Haapamäen asuinrakennus lounaasta (C)
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    D korkeela as ark idästä.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Korkeelan asuinrakennus idästä (D)
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    E toivola as rak idästä.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Toivolan asuinrakennus idästä (E)
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    F salmela luoteesta.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Salmela (F) luoteesta
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    G palonmäki as rak luoteesta.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Palomäen asuinrakennus luoteesta
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    H rauhala as rak pohjoisesta.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Rauhalan asuinrakennus pohjoisesta (H)
    • Kuvausaika: 13.6.2016

    I niinimäki pihaa idästä.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Niinimäen pihaa idästä (I)
    • Kuvausaika: 13.6.2016

Arkeologiset kohteet

Rakennettu ympäristö

Tutkimushankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
     
    Avaa
    Kuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitys 2016 Kangasala
     
    Kuhmalahti
     
    Kulttuuriympäristöinventointi
     
    29.04.2016 31.10.2016

Muistomerkit

Lausunnot