Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja osallistunut asemakaavan aloituskokoukseen 30.9.2020.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on vastata kasvatuksen ja opetuksen tuleviin tarpeisiin keskeisellä tontilla Pohjois-Hervannassa ja luoda alueesta tarkoituksenmukainen, turvallinen ja viihtyisä kouluympäristön kokonaisuus. Suunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoina uudisrakentaminen sekä nykyisten rakennusten perusparantaminen ja laajentaminen.
Läntisen Hervannan kaupunkirakenteen kehitystä on kuvattu selvityksessä Hervannan keskeisten asuinalueiden kaupunkirakenne ja pysäköintialueet (Arkkitehdit MY, 2017). Selvityksen mukaan suunnittelualue on Länsi-Hervannan vanhinta kaava-aluetta ja edustaa toiminnallisilta ja maisemallisilta piirteiltään Hervannan tyypillistä kaupunkiympäristöä. Maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristön arvojen kannalta koulutoiminnan säilyminen tontilla on tärkeää ja jatkaa Hervannan aluerakennetta sekä alueen alkuperäistä suunnitteluideaa.
Yleiskaavamääräyksessä todetaan, että alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. Tämä puoltaa olemassa olevan koulurakennuksen säilyttämisen ja sen mahdollisen laajentamisen tutkimista ensisijaisena vaihtoehtona. Koulurakennusta on korjattu viimeksi 2000-luvulla, joten käyttökelpoisen rakennuksen hyödyntäminen on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.
Koulu on arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1975. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy 14.2.2020), jossa arvioidaan rakennuksen arvoja ja muutoskestävyyttä. Selvitystiedosta ilmenee, että koulurakennuksella on vähintään kohtalaisia historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Selvityksen mukaan koulurakennus on jo kokenut sisätila- ja julkisivumuutoksia ja kestää siten kokonaisuutena muutoksia edelleen.
Maakuntamuseon näkemyksen mukaan asemakaavan tavoitteita tukee parhaiten koulurakennuksen säilyttäminen ensisijaisena vaihtoehtona. Täydennysrakentamisessa on huomioitava suunnittelualueen maisemallisesti keskeinen sijainti pitkän kokoojakadun ja puistomaisen urheilu- ja virkistysalueen välissä. Niinikään on huomioitava Hervannalle tyyppilliset maisemapiirteet, maaston kallioisuus ja metsäsaarekkeet, ja säilytettävä luonteva maisemallinen yhteys viereisiin rakennuksiin ja urheilukenttään. Historiallisen rakennuskannan ja uudisrakentamisen laadukkaalla yhteensovittamisella on mahdollista luoda kampusmainen ja suojaisa, jalankulkua ja pihaelämää suosiva koulumiljöö.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta selvitysaineistoa voidaan pitää riittävänä jatkosuunnittelun tarpeisiin. Maakuntamuseo esittää, että edellä mainittu kaupunkirakenteen selvitys (2017) lisätään osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähtötietoihin kohtaan Tehdyt selvitykset. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja osallistunut asemakaavan aloituskokoukseen 30.9.2020.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on vastata kasvatuksen ja opetuksen tuleviin tarpeisiin keskeisellä tontilla Pohjois-Hervannassa ja luoda alueesta tarkoituksenmukainen, turvallinen ja viihtyisä kouluympäristön kokonaisuus. Suunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoina uudisrakentaminen sekä nykyisten rakennusten perusparantaminen ja laajentaminen.
Läntisen Hervannan kaupunkirakenteen kehitystä on kuvattu selvityksessä Hervannan keskeisten asuinalueiden kaupunkirakenne ja pysäköintialueet (Arkkitehdit MY, 2017). Selvityksen mukaan suunnittelualue on Länsi-Hervannan vanhinta kaava-aluetta ja edustaa toiminnallisilta ja maisemallisilta piirteiltään Hervannan tyypillistä kaupunkiympäristöä. Maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristön arvojen kannalta koulutoiminnan säilyminen tontilla on tärkeää ja jatkaa Hervannan aluerakennetta sekä alueen alkuperäistä suunnitteluideaa.
Yleiskaavamääräyksessä todetaan, että alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. Tämä puoltaa olemassa olevan koulurakennuksen säilyttämisen ja sen mahdollisen laajentamisen tutkimista ensisijaisena vaihtoehtona. Koulurakennusta on korjattu viimeksi 2000-luvulla, joten käyttökelpoisen rakennuksen hyödyntäminen on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.
Koulu on arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1975. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy 14.2.2020), jossa arvioidaan rakennuksen arvoja ja muutoskestävyyttä. Selvitystiedosta ilmenee, että koulurakennuksella on vähintään kohtalaisia historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Selvityksen mukaan koulurakennus on jo kokenut sisätila- ja julkisivumuutoksia ja kestää siten kokonaisuutena muutoksia edelleen.
Maakuntamuseon näkemyksen mukaan asemakaavan tavoitteita tukee parhaiten koulurakennuksen säilyttäminen ensisijaisena vaihtoehtona. Täydennysrakentamisessa on huomioitava suunnittelualueen maisemallisesti keskeinen sijainti pitkän kokoojakadun ja puistomaisen urheilu- ja virkistysalueen välissä. Niinikään on huomioitava Hervannalle tyyppilliset maisemapiirteet, maaston kallioisuus ja metsäsaarekkeet, ja säilytettävä luonteva maisemallinen yhteys viereisiin rakennuksiin ja urheilukenttään. Historiallisen rakennuskannan ja uudisrakentamisen laadukkaalla yhteensovittamisella on mahdollista luoda kampusmainen ja suojaisa, jalankulkua ja pihaelämää suosiva koulumiljöö.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta selvitysaineistoa voidaan pitää riittävänä jatkosuunnittelun tarpeisiin. Maakuntamuseo esittää, että edellä mainittu kaupunkirakenteen selvitys (2017) lisätään osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähtötietoihin kohtaan Tehdyt selvitykset. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.