Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Teletukiaseman sijoitusvaihtoehto VE1 sijaitsee Pätsinniemen (Pätsinniemi) historiallisen kylänpaikan ja mahdollisen muinaisjäännöksen (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000019476) alueella (liitekartta 1). Asutuksen yleisluettelon mukaan Pätsinniemen kylään kuului 1539 kuusi taloa. Kylässä oli 1760-luvun isojakokartan mukaan yhä kuusi taloa, jotka sijaitsivat kahdessa ryhmässä. Suunniteltu mastonpaikka VE1 sijoittuu taloryhmistä läntisemmälle, joka on pääosin autioitunut ja jolla sijaitsee useita kiviraunioita, röykkiöitä sekä maahan kaivettu kellari. Kylätontti on rajattu alustavasti eikä sen tarkkaa arvoa, säilyneisyyttä ja maanalaista laajuutta tunneta.

Pätsinniemen kylän läntisempää osa-aluetta tutkittiin koekaivauksin vuonna 2017 (Mikroliitti Oy) alueelle suunnitellun maakaapelilinjan kohdalta. Tutkimuksissa havaittiin nyt suunnitellun mastonpaikan VE1 kohdalla ja välittömässä läheisyydessä merkkejä historialliseen kylänpaikkaan liittyvistä kulttuurikerroksista (liitekartta 2). Lisäksi em. alueelta löydettiin yksi maanpäällinen rakenne, arviolta 1900-luvulle ajoittuva maakellari. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ensisijainen vaihtoehto on siirtää suunniteltu teletukiaseman sijoituspaikka pois mahdollisen muinaisjäännöksen alueelta. Arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta parempi sijoituspaikka olisi esimerkiksi VE2:n mukainen sijainti Hämeentien varressa, kiinteistön 20-2-11-5 alueella. Mikäli teletukiasema haluttaisi sijoittaa VE1:n mukaisesti, tulee telemaston ja siihen liittyvän laitesuojakopin alueella tehdä arkeologinen koekaivaus. Koetutkimuksen raportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka ottaa tuloksen perusteella kantaa suunnitelman toteutusmahdollisuuteen ja mahdollisten jatkotutkimusten (arkeologinen valvonta, pelastuskaivaus) tarpeeseen.  Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Sijoitusvaihtoehto VE 1 sijoittuu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Toijalan aseman ympäristö ja asuinalue. Alueen arvot perustuvat mm. liikenne- ja asutushistoriaan ja yhdyskuntarakenteen muodostumiseen rautatieaseman ympärille. Alueen erityisinä kohteina mainitaan veturitalli ympäristöineen (yksi rakennuskulttuurin ydinalueista) sekä siihen välittömästi liittyvä vesitorni. Ratapihan veturitalli ja vesitorni on myös inventoitu yhtenäisenä kohteena Toijalan rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema -selvityksessä (FCG Oy/Akaan kaupunki 2009). Rakennusinventoinnissa Akaan Toijalan asemanseutu radan pohjoispuolella (Akaan kaupunki 2008) todetaan, että "vesitorni on veturitallin ohella viimeinen yhdysside höyryveturikauden kalustorakennuksiin."

Vaihtoehdossa 1 teletukiasema sijoittuisi veturitallin ja vesitornin välittömään läheisyyteen ja heikentäisi siten maakunnallisen arvoalueen yhtenäistä maisemakuvaa. Erityisesti Toijalan asemanseudulle tunnusomaiseen, tärkeänä maamerkkinä pidettyyn vesitorniin nähden VE 1 toisi uuden, avoimen maiseman horisonttia sekoittavan elementin heikentäen vesitornin asemaa radanvarsimaiseman kiintopisteenä.

Sijoitusvaihtoehdossa VE 2 kiinteistöllä 20-2-11-5 ei ole tiedossa erityisiä rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyviä arvoja. Viereisellä tontilla Hämeentie 53 sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus pihapiireineen. Kohde on inventoitu selvityksessä Akaan Toijalan asemanseutu radan pohjoispuolella (Akaan kaupunki 2008), jossa sen arvoista todetaan, että "kiinteistö kuuluu Toijalan asutushistorian vaiheeseen, jolloin taajama levittäytyi kohti Pätsiniemen kylää. Hämeentien toisella puolella on vastaavia rakennuksia." Maakuntamuseo katsoo, että VE 2 mukainen sijoituspaikka ei merkittävästi heikentäisi ko. rakennuskohteen historiallista kertovuutta. Teletukiaseman sijainti urheilukentän ja rakenteilla olevan hyvinvointikeskuksen vieressä olisi maisemallisesti tasapainoinen ja asettuisi kaupunkirakenteessa luontevasti tielinjan, julkisen rakentamisen ja asuinalueen rajakohtaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntamuseon näkemyksen mukaan esitetyistä teletukiaseman sijainneista VE 2 on paremmin sovitettavissa kulttuuriympäristön arvoihin.

Teletukiaseman sijoitusvaihtoehto VE1 sijaitsee Pätsinniemen (Pätsinniemi) historiallisen kylänpaikan ja mahdollisen muinaisjäännöksen (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000019476) alueella (liitekartta 1). Asutuksen yleisluettelon mukaan Pätsinniemen kylään kuului 1539 kuusi taloa. Kylässä oli 1760-luvun isojakokartan mukaan yhä kuusi taloa, jotka sijaitsivat kahdessa ryhmässä. Suunniteltu mastonpaikka VE1 sijoittuu taloryhmistä läntisemmälle, joka on pääosin autioitunut ja jolla sijaitsee useita kiviraunioita, röykkiöitä sekä maahan kaivettu kellari. Kylätontti on rajattu alustavasti eikä sen tarkkaa arvoa, säilyneisyyttä ja maanalaista laajuutta tunneta.

Pätsinniemen kylän läntisempää osa-aluetta tutkittiin koekaivauksin vuonna 2017 (Mikroliitti Oy) alueelle suunnitellun maakaapelilinjan kohdalta. Tutkimuksissa havaittiin nyt suunnitellun mastonpaikan VE1 kohdalla ja välittömässä läheisyydessä merkkejä historialliseen kylänpaikkaan liittyvistä kulttuurikerroksista (liitekartta 2). Lisäksi em. alueelta löydettiin yksi maanpäällinen rakenne, arviolta 1900-luvulle ajoittuva maakellari. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ensisijainen vaihtoehto on siirtää suunniteltu teletukiaseman sijoituspaikka pois mahdollisen muinaisjäännöksen alueelta. Arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta parempi sijoituspaikka olisi esimerkiksi VE2:n mukainen sijainti Hämeentien varressa, kiinteistön 20-2-11-5 alueella. Mikäli teletukiasema haluttaisi sijoittaa VE1:n mukaisesti, tulee telemaston ja siihen liittyvän laitesuojakopin alueella tehdä arkeologinen koekaivaus. Koetutkimuksen raportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka ottaa tuloksen perusteella kantaa suunnitelman toteutusmahdollisuuteen ja mahdollisten jatkotutkimusten (arkeologinen valvonta, pelastuskaivaus) tarpeeseen.  Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Sijoitusvaihtoehto VE 1 sijoittuu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Toijalan aseman ympäristö ja asuinalue. Alueen arvot perustuvat mm. liikenne- ja asutushistoriaan ja yhdyskuntarakenteen muodostumiseen rautatieaseman ympärille. Alueen erityisinä kohteina mainitaan veturitalli ympäristöineen (yksi rakennuskulttuurin ydinalueista) sekä siihen välittömästi liittyvä vesitorni. Ratapihan veturitalli ja vesitorni on myös inventoitu yhtenäisenä kohteena Toijalan rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema -selvityksessä (FCG Oy/Akaan kaupunki 2009). Rakennusinventoinnissa Akaan Toijalan asemanseutu radan pohjoispuolella (Akaan kaupunki 2008) todetaan, että "vesitorni on veturitallin ohella viimeinen yhdysside höyryveturikauden kalustorakennuksiin."

Vaihtoehdossa 1 teletukiasema sijoittuisi veturitallin ja vesitornin välittömään läheisyyteen ja heikentäisi siten maakunnallisen arvoalueen yhtenäistä maisemakuvaa. Erityisesti Toijalan asemanseudulle tunnusomaiseen, tärkeänä maamerkkinä pidettyyn vesitorniin nähden VE 1 toisi uuden, avoimen maiseman horisonttia sekoittavan elementin heikentäen vesitornin asemaa radanvarsimaiseman kiintopisteenä.

Sijoitusvaihtoehdossa VE 2 kiinteistöllä 20-2-11-5 ei ole tiedossa erityisiä rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyviä arvoja. Viereisellä tontilla Hämeentie 53 sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus pihapiireineen. Kohde on inventoitu selvityksessä Akaan Toijalan asemanseutu radan pohjoispuolella (Akaan kaupunki 2008), jossa sen arvoista todetaan, että "kiinteistö kuuluu Toijalan asutushistorian vaiheeseen, jolloin taajama levittäytyi kohti Pätsiniemen kylää. Hämeentien toisella puolella on vastaavia rakennuksia." Maakuntamuseo katsoo, että VE 2 mukainen sijoituspaikka ei merkittävästi heikentäisi ko. rakennuskohteen historiallista kertovuutta. Teletukiaseman sijainti urheilukentän ja rakenteilla olevan hyvinvointikeskuksen vieressä olisi maisemallisesti tasapainoinen ja asettuisi kaupunkirakenteessa luontevasti tielinjan, julkisen rakentamisen ja asuinalueen rajakohtaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntamuseon näkemyksen mukaan esitetyistä teletukiaseman sijainneista VE 2 on paremmin sovitettavissa kulttuuriympäristön arvoihin.