rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Asuinrakennus on alueen varhaisen vaiheen tyypillinen puolitoistakerroksinen kellarillinen yhden perheen talo. Kiinteistö kokonaisuudessaan on hyvin hoidettu ja säilyttänyt kiitettävästi alkuperäisen ilmeensä niin pihapiirin kuin asuinrakennuksen osalta.

Kiinteistön koillis-lounaissuuntainen, suorakaiteen muotoinen tontti (795.4 m2) sijaitsee Näädänkadun varrella. Katuliittymä tontille on sen lounaiskulmassa, muutoin tonttia reunustaa kaikilla sivuilla orapihlaja-aita. Maastoltaan hieman länttä kohti viettävä tontti on nurmella lukuun ottamatta kadulta tontin keskellä sijaitsevalle asuinrakennukselle johtavaa hiekkakäytävää ja itäpäädyn sisäänkäynnin edessä olevaa liuskekiveystä. Tontin kadunpuoleisella etupihalla kasvaa iäkkäitä omenapuita, pohjoissivulla on kookas tuija. Takapihan koilliskulmalla kasvaa kataja, kuusi ja koristemänty. Asuinrakennuksen itäpäädyn edessä on kukkapenkki, lisäksi tontilla on muuta pensasmaista kasvillisuutta.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti hieman sen keskivaiheilta itäänpäin.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut Orvo Leiniö, joka on vastannut yhteensä 8 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistöä on asuttanut alusta alkaen sen nykyinen haltija, joka on myös itse rakentanut tontilla olevan asuinrakennuksen. Ennen asutuskäyttöä tonttia on käytetty mm. perunan viljelyyn.

Valtion rautateillä veturinkuljettajana toiminut oli saanut tietää, että kaupunki vuokraa viljelypalstoja Kissanmaalta. Sitä ennen alueelta oli kaadettu vankka puusto tukkipuiksi. Haastateltavan mukaan tarjolla oli enää erittäin kantoinen palsta, jonka hän kuitenkin vuokrasi ja alkoi viljellä siinä perunaa. Haastateltava vaimoineen asui tuolloin vuokra-asunnossa vasta valmistuneessa Hipposkylässä. Kun viljelypalstat kaavoituksen jälkeen tulivat vuokrattaviksi omakotirakentamiseen, kertoja vuokrasi saman palstan tähän tarkoitukseen.

Rakentamisvuodet olivat 1952/53. Puronurmi rakensi itse apunaan yksi mies, lisäksi apuna oli talkooväkeä. Määräysten mukaisesti ullakkokerrokseen tehtiin vuokralaisasunto, 1h + k. Asuntoon johti portaat suoraan kuistilta. Kertojan mukaan vuokralaisia oli 1960-luvun lopulle asti, jonka jälkeen ullakkokerroksen tilat otettiin omaan käyttöön.

Kohteen lähitonteilla on iältään ja mittasuhteiltaan samankaltaista rakennuskantaa.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Pentti ja Sirkka Puronurmi.