Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Salaojitettavaksi suunnitellun pellon lounaisosa sijaitsee kiinteän muinaisjäännöksen alueella. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka Tursiannotko (mj-tunnus 604010015), jonka alueella on todettu myös keskiaikaisia muinaisjäännöksiä ja kivikautiseen asutukseen liittyviä löytöjä. Asuinpaikan arkeologisissa tutkimuksissa on löytynyt mm. erittäin arvokkaita viikinki-, ristiretki- ja keskiajalle ajoittuvia rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä sekä poikkeuksellisen hyvin säilynyttä luuesineistöä, mikä tekee kohteesta jopa valtakunnallisesti hyvin merkittävän. Lisäksi idempänä, tilan etelärajan tuntumassa sijaitsee toinen, pienempi rautakautinen muinaisjäännösalue Sapala Toiva (604010003).

Tiedossa olevat muinaisjäännösten rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan sinisellä vinoviivoituksella. Muinaismuistolain (295/1963) 1 § mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman kyseisen lain nojalla annettua lupaa on kielletty.

Maakuntamuseon saamien tietojen mukaan salaojaputkien asennus on tarkoitus tehdä salaojakoneella n. 15-20 cm leveään uraan. Ennen asennusta kaivinkoneella kaivetaan n. 2 x 0,8 m kokoiset kuopat putkien liitoskohtiin. Lisäksi ennen salaojitusta siirretään pellolta pois muutama iso kivi kaivinkoneella tai räjäyttämällä. Maakuntamuseo on neuvotellut asiasta Museoviraston kanssa ja toteaa seuraavaa.

Kaivinkoneella tehtävät työt (liitoskohtien kuopat ja kivien siirtäminen) muinaisjäännösalueilla tulee suorittaa arkeologin valvonnassa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Erityisesti pellon länsikulmaan, pellon eteläreunalle, lähelle vanhaa Kaipilan pihapiiriä ja aikaisemmin todettuja muinaisen asuinpaikan jäännöksiä sijoittuviin kuoppiin liittyy kiinteän muinaisjäännöksen (rakenteiden tai kulttuurikerroksen) löytymisen riski. Tämän vuoksi maakuntamuseo esittää, että ko. alueella liitoskuoppien paikat merkitään maastoon ja kuopat avataan etukäteen arkeologin valvonnassa.

Myös varsinainen salaojitustyö vaatii molemmilla muinaisjäännösalueilla arkeologin läsnäoloa ja seurantaa mahdollisten havaintojen dokumentoimiseksi. Jos kiinteästä muinaisjäännöksestä tulee varmoja merkkejä ja sen säilyminen on selvästi uhattuna, työ voidaan pysäyttää (MML 14 §).

Puhelinneuvottelussa lausunnonpyytäjä on pitänyt mahdollisena, että osa alueen länsikulmaan suunnitelluista salaojista jätettäisiin tässä vaiheessa toteuttamatta alueella, jolla viereisen pihapiirin uuteen pihaliittymään liittyvissä koekaivauksissa ja maatutkauksissa on tehty havaintoja peltokerroksen alaisista rakenteista. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että suunnitelman läntisin salaoja nro 1 ja pellon eteläreunaan suunnitellun salaojan c 80 läntisin osa (n. 20 m osuus) jätetään kaivamatta ja toteutetaan vasta riittävien arkeologisten tutkimusten jälkeen. Tutkimusten järjestämisestä tulee neuvotella erikseen maakuntamuseon kanssa.

Pieniin yksityisiin hankkeisiin liittyviä arkeologisia kaivauksia ja valvontoja tekee pääsääntöisesti Museoviraston koekaivausryhmä valtion rahoituksella. Pirkanmaan maakuntamuseo lähettää salaojitustyön ja siihen kuuluvien kaivutöiden valvonnasta toimeksiannon koekaivausryhmälle, jonka kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin valvonnan aikataulusta (koekaivausryhma@museovirasto.fi). Suurten kivien esillekaivamisen ja siirtämisen valvonnan voi tässä tapauksessa tehdä maakuntamuseon arkeologi virkatyönään. Lisätietoja antaa tutkija Vadim Adel (s-posti: vadim.adel@tampere.fi, puh. 0408004872 tai toimisto, yhteystiedot alla).

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Salaojitettavaksi suunnitellun pellon lounaisosa sijaitsee kiinteän muinaisjäännöksen alueella. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka Tursiannotko (mj-tunnus 604010015), jonka alueella on todettu myös keskiaikaisia muinaisjäännöksiä ja kivikautiseen asutukseen liittyviä löytöjä. Asuinpaikan arkeologisissa tutkimuksissa on löytynyt mm. erittäin arvokkaita viikinki-, ristiretki- ja keskiajalle ajoittuvia rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä sekä poikkeuksellisen hyvin säilynyttä luuesineistöä, mikä tekee kohteesta jopa valtakunnallisesti hyvin merkittävän. Lisäksi idempänä, tilan etelärajan tuntumassa sijaitsee toinen, pienempi rautakautinen muinaisjäännösalue Sapala Toiva (604010003).

Tiedossa olevat muinaisjäännösten rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan sinisellä vinoviivoituksella. Muinaismuistolain (295/1963) 1 § mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman kyseisen lain nojalla annettua lupaa on kielletty.

Maakuntamuseon saamien tietojen mukaan salaojaputkien asennus on tarkoitus tehdä salaojakoneella n. 15-20 cm leveään uraan. Ennen asennusta kaivinkoneella kaivetaan n. 2 x 0,8 m kokoiset kuopat putkien liitoskohtiin. Lisäksi ennen salaojitusta siirretään pellolta pois muutama iso kivi kaivinkoneella tai räjäyttämällä. Maakuntamuseo on neuvotellut asiasta Museoviraston kanssa ja toteaa seuraavaa.

Kaivinkoneella tehtävät työt (liitoskohtien kuopat ja kivien siirtäminen) muinaisjäännösalueilla tulee suorittaa arkeologin valvonnassa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Erityisesti pellon länsikulmaan, pellon eteläreunalle, lähelle vanhaa Kaipilan pihapiiriä ja aikaisemmin todettuja muinaisen asuinpaikan jäännöksiä sijoittuviin kuoppiin liittyy kiinteän muinaisjäännöksen (rakenteiden tai kulttuurikerroksen) löytymisen riski. Tämän vuoksi maakuntamuseo esittää, että ko. alueella liitoskuoppien paikat merkitään maastoon ja kuopat avataan etukäteen arkeologin valvonnassa.

Myös varsinainen salaojitustyö vaatii molemmilla muinaisjäännösalueilla arkeologin läsnäoloa ja seurantaa mahdollisten havaintojen dokumentoimiseksi. Jos kiinteästä muinaisjäännöksestä tulee varmoja merkkejä ja sen säilyminen on selvästi uhattuna, työ voidaan pysäyttää (MML 14 §).

Puhelinneuvottelussa lausunnonpyytäjä on pitänyt mahdollisena, että osa alueen länsikulmaan suunnitelluista salaojista jätettäisiin tässä vaiheessa toteuttamatta alueella, jolla viereisen pihapiirin uuteen pihaliittymään liittyvissä koekaivauksissa ja maatutkauksissa on tehty havaintoja peltokerroksen alaisista rakenteista. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että suunnitelman läntisin salaoja nro 1 ja pellon eteläreunaan suunnitellun salaojan c 80 läntisin osa (n. 20 m osuus) jätetään kaivamatta ja toteutetaan vasta riittävien arkeologisten tutkimusten jälkeen. Tutkimusten järjestämisestä tulee neuvotella erikseen maakuntamuseon kanssa.

Pieniin yksityisiin hankkeisiin liittyviä arkeologisia kaivauksia ja valvontoja tekee pääsääntöisesti Museoviraston koekaivausryhmä valtion rahoituksella. Pirkanmaan maakuntamuseo lähettää salaojitustyön ja siihen kuuluvien kaivutöiden valvonnasta toimeksiannon koekaivausryhmälle, jonka kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin valvonnan aikataulusta (koekaivausryhma@museovirasto.fi). Suurten kivien esillekaivamisen ja siirtämisen valvonnan voi tässä tapauksessa tehdä maakuntamuseon arkeologi virkatyönään. Lisätietoja antaa tutkija Vadim Adel (s-posti: vadim.adel@tampere.fi, puh. 0408004872 tai toimisto, yhteystiedot alla).