Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Akaan Nahkialan koulun (rek. 20-2-66-7) ja/tai  Toijalan terveyskeskuksen (rek. 20-2-50-2) mahdollisesta purkamisesta. Puretun koulun tai terveyskeskuksen tilalle rakennettaisiin uusi koulukeskus, johon yhdistettäisiin Nahkialan ja Pappilan koulut. Jälkimmäinen koulu on tarkoitus lakkauttaa. Päätöstä uuden koulun sijoituspaikasta ei ole tehty. Nahkialan koulu on koulukäytössä, terveyskeskus jää pois käytöstä 2021.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennuksista on käytettävissä kulttuuriympäristöjä koskevat inventoinnit, koulusta yleiskaavainventointi vuodelta 2009 ja terveyskeskuksesta maakunnallinen teemainventointi vuodelta 2020. Lisäksi ovat käytettävissä kouluverkkoselvitys (2020) sekä koulun kuntoa koskevat tutkimusraportit (2018) ja Terveystalon lausunnot (2018) sekä kaupungin ja Pirkanmaan maakuntamuseon keskustelumuistiot 16.2. ja 16.4.2021. Lausuntopyynnön aineistoja maakuntamuseo on täydentänyt omalla maastokäynnillä.

Nahkialan koulu, koulurakennus ja entinen asuntola (1952) on huomioitu kulttuuriympäristönä Akaan kunnan 2009 tuottamassa yleiskaavatasoisessa selvityksessä (Toijalan rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemainventointiraportti 2009). Lisäksi Akaan kouluverkosta on laadittu selvitys 2020, jota täydennettiin maakuntamuseon toiveesta historiatiedoilla 2021 (Akaan koulut, Kouluverkkoselvitys 2021, Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy). Rakennuksesta on lisäksi käytettävissä kuntoselvitykset (Vahanen 2018 ja 2019).

Koulun tontti, kortteli on asemakaavassa (1954) merkitty yleisten rakennusten tontiksi (Y). Koulun korttelin lisäksi kaavaan kuuluu kolme omakotikorttelia. Yleiskaavassa 1997 kortteli on PY. Molemmat kaavat ovat kulttuuriympäristön huomioimisen ja merkintöjen osalta puutteelliset ja vanhentuneet.

Entiseltä Nahkialan kylän pellolta nousevan mäen päällä laidalla olevalla koulutontilla olevat Nahkialan kansakoulu ja opettajien asuntola valmistuivat 1952. Rakennukset ja tontin asemakaavan suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Seppo Hytönen. Monipuolisesti asuin- ja julkisia rakennuksia suunnitellut Hytönen toimi Kesko Oy:n arkkitehtina. Keskon lukuisten rakennusten ohella Hytönen suunnitteli 1960-luvulla Kultarannan saunarakennuksen. Akaassa Nahkialan koulun ohella Viialan keskustaan sijoittuva, merkittävänä kokoontumistilana toiminut Yhteistalo (1952) on Hytösen suunnittelema.

Jälleenrakennusajan lopulla valmistunut tiilestä muurattu, julkisivuiltaan roiskerapattu Nahkialan koulurakennus muodostuu kolmikerroksisesta koulurakennuksesta, jonka jatkeena on porrastettu, kaksikerroksinen, liikuntasalin sisältävä rakennussiipi. Rakennukset ja pihapiiri muodostavat hyvin säilyneen, toisen maailmansodan jälkeistä rakentamista edustavan kokonaisuuden. Rakennusosien kulmaan sijoitettua sisäänkäyntiä on korostettu pylväillä, klinkkereillä  ja liuskekivikoristelulla.  Koulupihaan kuuluu lisäksi Hytösen suunnittelema asuntolarakennus, jonka koulusta poikkeava käyttö on tuotu esiin erilaisina julkisivun yksityiskohtina. Samoin kuin koulussa, pääsisäänkäyntiä on korostettu kehyksellä ja materiaaleilla. Sisätiloiltaan asuntola on muutettu myöhemmin esikoulukäyttöön.

Akaan Toijalassa on toiminnassa neljä koulukeskusta, Pappilan koulu, Nahkialan koulu, Arvo Ylpön koulu ja Yhteiskoulu, joihin kaikkiin sisältyy sodanjälkeinen koulurakennus. Toisin kuin Nahkialassa, muissa kohteissa 1950-luku on osa koulun rakennuskerrostumia. Koulurakennuksissa Pappila 1949, ark. Hansténin, Nahkiala 1952, ark. S. Hytönen ja Arvo Ylpön koulu 1955, ark. G. Jägerroos, tulee hyvin esiin sodanjälkeisen rakentamisen peruspiirteet ja moninaisuus. Yhdistävinä piirteinä ovat korkea rakennusmassa, rapattu julkisivu ja harjakatto, muuten rakennukset poikkeavat toisistaan julkisivun yksityiskohdiltaan.  Rakennuksia toteutettiin pienemmillä paikkakunnilla usein tyyppipiirustuksin, Akaassa päädyttiin kuitenkin tilaamaan kaikkien koulujen kohdalla  piirustukset arkkitehdeiltä.

Nahkialan koulusta ja esikoulusta on tehty sisäilmaan liittyvät kuntoselvitykset, Tutkimusselostus, Nahkialan koulu, Akaa kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus, Vahanen 17.9.2018 ja Nahkialan koulun asuntola (esikoulu) kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus 19.11.2018. Raporteissa on esitetty korjaustarpeet kiirellisyysjärjestyksessä. Niiden pohjalta Terveystalo 12.12.2018 on arvioinut sisäilmaongelmia ja suositellut on ehdotettujen korjaustoimenpiteiden toteuttamista. Akaan kouluverkkoselvityksessä todetaan koulurakennusten olevan peruskorjauksen tarpeessa.

Kunta on esittänyt (muistio 16.4.2021), että uusi opetussuunnitelma edellyttää kokonaan uusia oppimistiloja, joita ei voitaisi toteuttaa Nahkialan koulussa, tai se vaatisi suuria muutoksia vanhassa koulurakennuksessa. Nahkialan koulu on toiminut tiloissaan 69 vuotta, jo useammankin opetussuunnitelman ja teknisen uudistuksen aikana. Pirkanmaan maakuntamuseo ei näe estettä sille, että rakennuksen sisätiloja muokataan tarpeiden mukaan tai rakennusta laajennetaan uudella lisärakennuksella. Myös tontin lisärakentaminen toisi uuden, ajastamme kertovan rakennuskerrostuman vanhaan koulutonttiin ja tontin alkuperäinen käyttö turvattaisiin.

Koulun ja koulurakennuksen roolia kiteyttää hyvin Opetushallituksen määritelmät kulttuuriperinnöstä ja koulusta:

"Olemme perineet meitä edeltäneiltä sukupolvilta erilaisia aineettomia ja aineellisia asioita ja tapoja, jotka vaikuttavat monin tavoin elämässämme ja ympäristössämme. Ne ovat kulttuuriperintöä, jota me puolestamme tulkitsemme, uudistamme ja välitämme eteenpäin."  "Koulujen ja opettajien merkitys kulttuuriperinnön vahvistajana ja uudistajana on suuri. Kouluissa rakennetaan identiteettejä – niin kansallisia, yhteisöllisiä kuin yksilöllisiäkin. Identiteettien kautta myös kulttuuriperintö määrittyy ja uudistuu." 

Maakuntamuseo toteaa, että Nahkialan koulun rakennusten purkaminen merkitsisi huomattavia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin, eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset purkamisen edellytykset siten täyty. MRL:n 5 §:n 3 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimista. Lisäksi MRL:n 12 §:n 2 momentin mukaan rakentamisen ohjauksella tulee edistää rakentamista, joka pohjautuu kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee tontin vanhan käytön ja rakennuskannan säilyttämistä sekä kehittämistä täydennysrakentamisella ja muutoksilla. Maakuntamuseo katsoo, että koulurakennus on korjauskelpoinen, ja että tarvittavat tilamuutokset ovat toteutettavissa rakennuksen peruskorjauksen ja kuntoselvityksessä ehdotettujen korjaustoimenpiteiden yhteydessä.

Edustava ja tunnetun arkkitehdin yksilöllisesti suunniteltu Nahkialan koulu on osa Akaan sodanjälkeistä rakentamista ja osa kunnan sivistys- ja kunnallisen toiminnan historiaa. Siksi maakuntamuseo pitää  ympäristöä heikentävänä ratkaisuna sitä, että koulurakennukset purettaisiin ja korvattaisiin uudisrakennuksella. Maakuntamuseo ei puolla koulurakennuksen purkamista vaan esittää, että Nahkialan koulun tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä. 

Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaavat on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Terveyskeskus 1984

Toijalan terveyskeskus on osa kerroksellista tonttia ja korttelia (rek. 20-2-50-2), jossa on nähtävissä Akaan terveydenhuollon rakennuksia ja kokonaisuuksia useilta vuosikymmeniltä. Tontin terveydehuollon historia alkaa 1910-luvulta, jolloin kunnan hankkima Iso-Rekolan päärakennus muutettiin kunnalliskodiksi. Iso-Rekolasta muistuttaa pihapiirin aittarakennus. Nahkialan koulun purkamisen vaihtoehtona on esitetty terveyskeskuksen purkua ja uuden koulukeskuksen rakentamista. Terveyskeskus lopettaa tiloissa vuoden 2021 aikana ja siirtyy uusiin tiloihin Akaan hyvinvointikeskukseen. 

Julkisen rakentamisen korttelin vanhin terveydenhuoltoon liittyvä rakennus on 1930-luvulla rakennettu puinen kulkutautisairaala. 1950-lukua edustavat kummikunnan lahjoitusvaroilla rakennettu terveystalo ja päiväkotirakennus. Kolmikerroksinen terveyskeskus valmistui 1984. Rakennukseen liittyy pohjoispuolella 1970-luvulla rakennettu matala, yksikerroksinen vanhainkoti sekä lääkärien rivitalot, jotka kaikki on kytketty toisiinsa kapeilla rakennusosilla.

Terveyskeskus on inventoitu Pirkanmaan maakuntamuseon tekemässä maakunnan modernin ajan, vuosina 1970-1990 valmistuneita terveyskeskuksia käsittelevässä selvityksessä (Pirkanmaan terveyskeskukset 2020). Kohteita oli 24.  Selvityksen kolmiportaisessa luokituksessa Toijalan terveyskeskus on arvioitu korkeimpaan, ensimmäiseen luokkaan. Toijalan 1984 valmistuneen terveyskeskuksen suunnitteli Erkki Pasanen Ky. Selvityksen mukaan rakennus edustaa oman aikansa selkeää, mutta rakennustaiteellisesti laadukkaampaa ja yksityiskohdiltaan rikkaampaa arkkitehtuuria. Rakennus muodostaa vanhainkodin ja rivitalojen kanssa yhtenäisen kokonaisuuden, jota rajaavat viheralueet.

Terveysasema on asemakaavassa (1998) merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien yleisten rakennusten tontiksi (YS). Yleiskaavassa 1997 kortteli on  julkisten palveluiden ja hallinnon alue, PY. Molemmat kaavat ovat kulttuuriympäristön huomioimisen ja merkintöjen osalta puutteelliset ja vanhentuneet.

Itsessään rakennushistoriallisia arvoja omaava terveyskeskus on myös osa laajempaa, kerroksellista kokonaisuutta, jolla on merkittäviä kunnan terveydenhuollon rakennus- ja historia-arvoja.  Terveyskeskuksen alue ilmentää hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen, etenkin terveyspalveluiden, kehittymistä 1920-luvulta 1980-luvulle.

Maakuntamuseo ei puolla terveyskeskuksen purkamista vaan esittää, että tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä.

Terveyskeskuksen korttelissa on voimassa vuonna 1998 ja 1997 hyväksytyt asema- ja yleiskaavat, joista puuttuvat kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Kaavat eivät näiltä osin täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vaatimuksia ne onkin tästä johtuen katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Alueen yleis- ja asemakaavat tulisi ajantasaistaa.

Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaavat on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Akaan Nahkialan koulun (rek. 20-2-66-7) ja/tai  Toijalan terveyskeskuksen (rek. 20-2-50-2) mahdollisesta purkamisesta. Puretun koulun tai terveyskeskuksen tilalle rakennettaisiin uusi koulukeskus, johon yhdistettäisiin Nahkialan ja Pappilan koulut. Jälkimmäinen koulu on tarkoitus lakkauttaa. Päätöstä uuden koulun sijoituspaikasta ei ole tehty. Nahkialan koulu on koulukäytössä, terveyskeskus jää pois käytöstä 2021.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennuksista on käytettävissä kulttuuriympäristöjä koskevat inventoinnit, koulusta yleiskaavainventointi vuodelta 2009 ja terveyskeskuksesta maakunnallinen teemainventointi vuodelta 2020. Lisäksi ovat käytettävissä kouluverkkoselvitys (2020) sekä koulun kuntoa koskevat tutkimusraportit (2018) ja Terveystalon lausunnot (2018) sekä kaupungin ja Pirkanmaan maakuntamuseon keskustelumuistiot 16.2. ja 16.4.2021. Lausuntopyynnön aineistoja maakuntamuseo on täydentänyt omalla maastokäynnillä.

Nahkialan koulu, koulurakennus ja entinen asuntola (1952) on huomioitu kulttuuriympäristönä Akaan kunnan 2009 tuottamassa yleiskaavatasoisessa selvityksessä (Toijalan rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemainventointiraportti 2009). Lisäksi Akaan kouluverkosta on laadittu selvitys 2020, jota täydennettiin maakuntamuseon toiveesta historiatiedoilla 2021 (Akaan koulut, Kouluverkkoselvitys 2021, Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy). Rakennuksesta on lisäksi käytettävissä kuntoselvitykset (Vahanen 2018 ja 2019).

Koulun tontti, kortteli on asemakaavassa (1954) merkitty yleisten rakennusten tontiksi (Y). Koulun korttelin lisäksi kaavaan kuuluu kolme omakotikorttelia. Yleiskaavassa 1997 kortteli on PY. Molemmat kaavat ovat kulttuuriympäristön huomioimisen ja merkintöjen osalta puutteelliset ja vanhentuneet.

Entiseltä Nahkialan kylän pellolta nousevan mäen päällä laidalla olevalla koulutontilla olevat Nahkialan kansakoulu ja opettajien asuntola valmistuivat 1952. Rakennukset ja tontin asemakaavan suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Seppo Hytönen. Monipuolisesti asuin- ja julkisia rakennuksia suunnitellut Hytönen toimi Kesko Oy:n arkkitehtina. Keskon lukuisten rakennusten ohella Hytönen suunnitteli 1960-luvulla Kultarannan saunarakennuksen. Akaassa Nahkialan koulun ohella Viialan keskustaan sijoittuva, merkittävänä kokoontumistilana toiminut Yhteistalo (1952) on Hytösen suunnittelema.

Jälleenrakennusajan lopulla valmistunut tiilestä muurattu, julkisivuiltaan roiskerapattu Nahkialan koulurakennus muodostuu kolmikerroksisesta koulurakennuksesta, jonka jatkeena on porrastettu, kaksikerroksinen, liikuntasalin sisältävä rakennussiipi. Rakennukset ja pihapiiri muodostavat hyvin säilyneen, toisen maailmansodan jälkeistä rakentamista edustavan kokonaisuuden. Rakennusosien kulmaan sijoitettua sisäänkäyntiä on korostettu pylväillä, klinkkereillä  ja liuskekivikoristelulla.  Koulupihaan kuuluu lisäksi Hytösen suunnittelema asuntolarakennus, jonka koulusta poikkeava käyttö on tuotu esiin erilaisina julkisivun yksityiskohtina. Samoin kuin koulussa, pääsisäänkäyntiä on korostettu kehyksellä ja materiaaleilla. Sisätiloiltaan asuntola on muutettu myöhemmin esikoulukäyttöön.

Akaan Toijalassa on toiminnassa neljä koulukeskusta, Pappilan koulu, Nahkialan koulu, Arvo Ylpön koulu ja Yhteiskoulu, joihin kaikkiin sisältyy sodanjälkeinen koulurakennus. Toisin kuin Nahkialassa, muissa kohteissa 1950-luku on osa koulun rakennuskerrostumia. Koulurakennuksissa Pappila 1949, ark. Hansténin, Nahkiala 1952, ark. S. Hytönen ja Arvo Ylpön koulu 1955, ark. G. Jägerroos, tulee hyvin esiin sodanjälkeisen rakentamisen peruspiirteet ja moninaisuus. Yhdistävinä piirteinä ovat korkea rakennusmassa, rapattu julkisivu ja harjakatto, muuten rakennukset poikkeavat toisistaan julkisivun yksityiskohdiltaan.  Rakennuksia toteutettiin pienemmillä paikkakunnilla usein tyyppipiirustuksin, Akaassa päädyttiin kuitenkin tilaamaan kaikkien koulujen kohdalla  piirustukset arkkitehdeiltä.

Nahkialan koulusta ja esikoulusta on tehty sisäilmaan liittyvät kuntoselvitykset, Tutkimusselostus, Nahkialan koulu, Akaa kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus, Vahanen 17.9.2018 ja Nahkialan koulun asuntola (esikoulu) kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus 19.11.2018. Raporteissa on esitetty korjaustarpeet kiirellisyysjärjestyksessä. Niiden pohjalta Terveystalo 12.12.2018 on arvioinut sisäilmaongelmia ja suositellut on ehdotettujen korjaustoimenpiteiden toteuttamista. Akaan kouluverkkoselvityksessä todetaan koulurakennusten olevan peruskorjauksen tarpeessa.

Kunta on esittänyt (muistio 16.4.2021), että uusi opetussuunnitelma edellyttää kokonaan uusia oppimistiloja, joita ei voitaisi toteuttaa Nahkialan koulussa, tai se vaatisi suuria muutoksia vanhassa koulurakennuksessa. Nahkialan koulu on toiminut tiloissaan 69 vuotta, jo useammankin opetussuunnitelman ja teknisen uudistuksen aikana. Pirkanmaan maakuntamuseo ei näe estettä sille, että rakennuksen sisätiloja muokataan tarpeiden mukaan tai rakennusta laajennetaan uudella lisärakennuksella. Myös tontin lisärakentaminen toisi uuden, ajastamme kertovan rakennuskerrostuman vanhaan koulutonttiin ja tontin alkuperäinen käyttö turvattaisiin.

Koulun ja koulurakennuksen roolia kiteyttää hyvin Opetushallituksen määritelmät kulttuuriperinnöstä ja koulusta:

"Olemme perineet meitä edeltäneiltä sukupolvilta erilaisia aineettomia ja aineellisia asioita ja tapoja, jotka vaikuttavat monin tavoin elämässämme ja ympäristössämme. Ne ovat kulttuuriperintöä, jota me puolestamme tulkitsemme, uudistamme ja välitämme eteenpäin."  "Koulujen ja opettajien merkitys kulttuuriperinnön vahvistajana ja uudistajana on suuri. Kouluissa rakennetaan identiteettejä – niin kansallisia, yhteisöllisiä kuin yksilöllisiäkin. Identiteettien kautta myös kulttuuriperintö määrittyy ja uudistuu." 

Maakuntamuseo toteaa, että Nahkialan koulun rakennusten purkaminen merkitsisi huomattavia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin, eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset purkamisen edellytykset siten täyty. MRL:n 5 §:n 3 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimista. Lisäksi MRL:n 12 §:n 2 momentin mukaan rakentamisen ohjauksella tulee edistää rakentamista, joka pohjautuu kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee tontin vanhan käytön ja rakennuskannan säilyttämistä sekä kehittämistä täydennysrakentamisella ja muutoksilla. Maakuntamuseo katsoo, että koulurakennus on korjauskelpoinen, ja että tarvittavat tilamuutokset ovat toteutettavissa rakennuksen peruskorjauksen ja kuntoselvityksessä ehdotettujen korjaustoimenpiteiden yhteydessä.

Edustava ja tunnetun arkkitehdin yksilöllisesti suunniteltu Nahkialan koulu on osa Akaan sodanjälkeistä rakentamista ja osa kunnan sivistys- ja kunnallisen toiminnan historiaa. Siksi maakuntamuseo pitää  ympäristöä heikentävänä ratkaisuna sitä, että koulurakennukset purettaisiin ja korvattaisiin uudisrakennuksella. Maakuntamuseo ei puolla koulurakennuksen purkamista vaan esittää, että Nahkialan koulun tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä. 

Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaavat on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Terveyskeskus 1984

Toijalan terveyskeskus on osa kerroksellista tonttia ja korttelia (rek. 20-2-50-2), jossa on nähtävissä Akaan terveydenhuollon rakennuksia ja kokonaisuuksia useilta vuosikymmeniltä. Tontin terveydehuollon historia alkaa 1910-luvulta, jolloin kunnan hankkima Iso-Rekolan päärakennus muutettiin kunnalliskodiksi. Iso-Rekolasta muistuttaa pihapiirin aittarakennus. Nahkialan koulun purkamisen vaihtoehtona on esitetty terveyskeskuksen purkua ja uuden koulukeskuksen rakentamista. Terveyskeskus lopettaa tiloissa vuoden 2021 aikana ja siirtyy uusiin tiloihin Akaan hyvinvointikeskukseen. 

Julkisen rakentamisen korttelin vanhin terveydenhuoltoon liittyvä rakennus on 1930-luvulla rakennettu puinen kulkutautisairaala. 1950-lukua edustavat kummikunnan lahjoitusvaroilla rakennettu terveystalo ja päiväkotirakennus. Kolmikerroksinen terveyskeskus valmistui 1984. Rakennukseen liittyy pohjoispuolella 1970-luvulla rakennettu matala, yksikerroksinen vanhainkoti sekä lääkärien rivitalot, jotka kaikki on kytketty toisiinsa kapeilla rakennusosilla.

Terveyskeskus on inventoitu Pirkanmaan maakuntamuseon tekemässä maakunnan modernin ajan, vuosina 1970-1990 valmistuneita terveyskeskuksia käsittelevässä selvityksessä (Pirkanmaan terveyskeskukset 2020). Kohteita oli 24.  Selvityksen kolmiportaisessa luokituksessa Toijalan terveyskeskus on arvioitu korkeimpaan, ensimmäiseen luokkaan. Toijalan 1984 valmistuneen terveyskeskuksen suunnitteli Erkki Pasanen Ky. Selvityksen mukaan rakennus edustaa oman aikansa selkeää, mutta rakennustaiteellisesti laadukkaampaa ja yksityiskohdiltaan rikkaampaa arkkitehtuuria. Rakennus muodostaa vanhainkodin ja rivitalojen kanssa yhtenäisen kokonaisuuden, jota rajaavat viheralueet.

Terveysasema on asemakaavassa (1998) merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien yleisten rakennusten tontiksi (YS). Yleiskaavassa 1997 kortteli on  julkisten palveluiden ja hallinnon alue, PY. Molemmat kaavat ovat kulttuuriympäristön huomioimisen ja merkintöjen osalta puutteelliset ja vanhentuneet.

Itsessään rakennushistoriallisia arvoja omaava terveyskeskus on myös osa laajempaa, kerroksellista kokonaisuutta, jolla on merkittäviä kunnan terveydenhuollon rakennus- ja historia-arvoja.  Terveyskeskuksen alue ilmentää hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen, etenkin terveyspalveluiden, kehittymistä 1920-luvulta 1980-luvulle.

Maakuntamuseo ei puolla terveyskeskuksen purkamista vaan esittää, että tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä.

Terveyskeskuksen korttelissa on voimassa vuonna 1998 ja 1997 hyväksytyt asema- ja yleiskaavat, joista puuttuvat kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Kaavat eivät näiltä osin täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vaatimuksia ne onkin tästä johtuen katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Alueen yleis- ja asemakaavat tulisi ajantasaistaa.

Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaavat on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.