Vuoden 1796 isojakokartan mukaan tonttimaata, joka nykyisin autio ja rakentamaton. Alueen eteläosaan tehdyssä koekuopassa (N 6845393 E 296180) todettiin kulttuurikerrosta. Tien pohjoispuolisella osalla havaittiin inventoinnissa 2017 kaksi mahdollisesti rakennuksiin liittyvää jäännöstä. Läntisempi niistä (N 6845513 E 296232) on kiven, maan ja tiilen sekainen röykkiö, joka on kooltaan noin 3,5 x 3 metriä, korkeus hieman yli metri. Maanpinnalle tästä röykkiöstä ei näy muuta kuin turpeen peittämiä kiviä, mutta siihen tehdystä koekuopasta todettiin siis myös tiilen kappaleita. Kyseinen röykkiö on tulkittava uunin raunioksi.Toinen mahdollinen rakennukseen liittyvä jäännös (N 6845497 E 296253) on kooltaan noin 3 x 5 metriä, korkeutta tällä röykkiöllä on alle metri. Maanpinnalla turpeen sekaisessa, hieman epämääräisen muotoisessa röykkiössä, on näkyvissä muutama tiilen kappale. Tämäkin röykkiö on tulkittavissa laonneeksi uuniksi. Mainittujen uunin jäännöksiksi tulkittujen röykkiöiden eteläpuolella, vanhalta kartalta asemoidun talotontin ulkopuolelta, havaittiin toiset kaksi röykkiötä. Näistä itäisempi (N 6845455 E 296260) on pyöreähkö, halkaisijaltaan 4 metriä ja korkeudeltaan noin 1,2 metriä. Läntisempi näistä röykkiöistä (N 6845451 E 296240) on noin 4 x 3,5 metrin kokoinen ja korkeudeltaan noin 0,9 metriä. Molempien röykkiöiden reunalla ja välittömästi reunan ulkopuolelle tehdyistä koekuopista havaittiin vain kiveä ja maata. Röykkiöiden ajoitus ja funktio jäivät siis epäselviksi.

Huom. Kohteelta kaksi metallinetsinlöytöä kesäkuussa 2016: Varsiputkellinen historiallisen ajan keihäänkärki kohdasta P 6845449, I 296269 ja historialliseen aikaan ajoittuva hela kohdasta P 6845439, I 296253. (Näistä ks. Tampereen museoiden Siiri-tietokanta, löytöpaikat Järvenkylä 1 ja Järvenkylä 2; löydöt luetteloitu päänumerolla KM 41857).