Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Toivon työväentalon kulttuurihistoriallisista arvoista ja purkamismahdollisuudesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut kohdetta koskevaan aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Toivon työväentalo sijaitsee Pirkkalankylän kaakkoispuolella olevalla laajalla mäkialueella, jota ympäröivät pellot. Alue tunnetaan nimillä Ropponen ja Kranaatinmäki, ja se on ollut Pirkkalankylän talojen mäkitupalaisten asuinaluetta.
Rakennus on inventoitu osana selvitystä Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Lausuntopyynnön liitteenä on toimitettu myös muuta täydentävää historiatietoa. Etelä-Pirkkalan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Hankalien kulkuyhteyksien vuoksi Pirkkalankylään perustettiin seuraavana vuonna piiriosasto. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt jäseniä, joten vielä saman vuoden lopulla päädyttiin eroamaan omaksi yhdistykseksi. Työväenyhdistys Toivon perustava kokous pidettiin Mattilassa 13.1.1907. Sapalan isäntä Julius Sandvik vuokrasi yhdistykselle tontin Kranaatinmäeltä. Vuodesta 1914 alkaen rakennettiin etupäässä talkoilla talo, joka valmistui keväällä 1916. Sisällissodan päätyttyä työväentalo takavarikoitiin, mutta yhdistys sai sen takaisin jo vuonna 1919. Vuonna 1920 yhdistys osti tontin omakseen. Toivon työväentalo toimi vuosikymmenten ajan koko Pirkkalankylän yhteisenä tapahtumapaikkana.
Rakennuksen hirsirunko on perustettu kallion ja kivipylväiden päälle ja verhottu peiterimavuorauksella. Rakennusta on laajennettu vuosina 1981 ja 1995. Viimeisimmän laajennuksen jälkeen rakennus sai nykyisen hahmonsa, johon kuuluu pääjulkisivun puolella koko rungon mittainen, kahdella sisäänkäynnillä varustettu, pulpettikattoinen kylkiäinen. Laajennusten myötä rakennuksen alkuperäinen ilme on hämärtynyt. Rakennuksella on määritelty olevan rakennusperinteistä ja sosiaalihistoriallista arvoa. Alueella on voimassa ainoastaan maakuntakaava, eikä rakennusta siten ole suojeltu.
Pirkkalan sosialidemokraattinen työväenyhdistys Toivo ry harkitsee yhtenä vaihtoehtona kiinteistön myymistä, jolloin tavoitteena olisi löytää ostaja, joka säilyttää talon. Mikäli tässä ei onnistuta, halutaan tietää, onko rakennuksen purkaminen mahdollista esimerkiksi uuden omistajan toimesta. Yhdistyksen kertoman mukaan sillä on talolle vain vähän käyttöä ja vuokratulot eivät riitä kattamaan kiinteistön ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Korjaustarpeista kiireellisin on laajennusosan vuotavan peltikaton uusiminen. Rakennuksen kunnosta ei ole toimitettu lausuntopyynnön yhteydessä selvitystietoa. Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen maastotarkastuksen 25.1.2017, jolloin pulpettikattoisen laajennusosan katon kosteusvaurio oli jo nähtävissä. Muilta osin rakennus vaikutti tuolloin olleen verrattain hyvässä kunnossa.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Toivon työväentalolla on paitsi rakennusperinteisiä myös huomattavia Pirkkalan paikallishistoriaan liittyviä arvoja. Vuonna 1916 rakennettu alkuperäinen rakennusosa tulisi säilyttää. Sen sijaan 1980- ja 1990-luvuilla rakennetut laajennusosat (pulpettikattoinen kylkiäinen) on mahdollista purkaa. Rakennukseen on mahdollista tehdä myös muita huolella suunniteltuja ja rakennuksen alkuperäiseen osaan sopeutuvia muutoksia. Rakennuksen korjaamiseen saa tarvittaessa ilmaista neuvontaa ja ohjausta maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Toivon työväentalon kulttuurihistoriallisista arvoista ja purkamismahdollisuudesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut kohdetta koskevaan aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Toivon työväentalo sijaitsee Pirkkalankylän kaakkoispuolella olevalla laajalla mäkialueella, jota ympäröivät pellot. Alue tunnetaan nimillä Ropponen ja Kranaatinmäki, ja se on ollut Pirkkalankylän talojen mäkitupalaisten asuinaluetta.
Rakennus on inventoitu osana selvitystä Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Lausuntopyynnön liitteenä on toimitettu myös muuta täydentävää historiatietoa. Etelä-Pirkkalan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Hankalien kulkuyhteyksien vuoksi Pirkkalankylään perustettiin seuraavana vuonna piiriosasto. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt jäseniä, joten vielä saman vuoden lopulla päädyttiin eroamaan omaksi yhdistykseksi. Työväenyhdistys Toivon perustava kokous pidettiin Mattilassa 13.1.1907. Sapalan isäntä Julius Sandvik vuokrasi yhdistykselle tontin Kranaatinmäeltä. Vuodesta 1914 alkaen rakennettiin etupäässä talkoilla talo, joka valmistui keväällä 1916. Sisällissodan päätyttyä työväentalo takavarikoitiin, mutta yhdistys sai sen takaisin jo vuonna 1919. Vuonna 1920 yhdistys osti tontin omakseen. Toivon työväentalo toimi vuosikymmenten ajan koko Pirkkalankylän yhteisenä tapahtumapaikkana.
Rakennuksen hirsirunko on perustettu kallion ja kivipylväiden päälle ja verhottu peiterimavuorauksella. Rakennusta on laajennettu vuosina 1981 ja 1995. Viimeisimmän laajennuksen jälkeen rakennus sai nykyisen hahmonsa, johon kuuluu pääjulkisivun puolella koko rungon mittainen, kahdella sisäänkäynnillä varustettu, pulpettikattoinen kylkiäinen. Laajennusten myötä rakennuksen alkuperäinen ilme on hämärtynyt. Rakennuksella on määritelty olevan rakennusperinteistä ja sosiaalihistoriallista arvoa. Alueella on voimassa ainoastaan maakuntakaava, eikä rakennusta siten ole suojeltu.
Pirkkalan sosialidemokraattinen työväenyhdistys Toivo ry harkitsee yhtenä vaihtoehtona kiinteistön myymistä, jolloin tavoitteena olisi löytää ostaja, joka säilyttää talon. Mikäli tässä ei onnistuta, halutaan tietää, onko rakennuksen purkaminen mahdollista esimerkiksi uuden omistajan toimesta. Yhdistyksen kertoman mukaan sillä on talolle vain vähän käyttöä ja vuokratulot eivät riitä kattamaan kiinteistön ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Korjaustarpeista kiireellisin on laajennusosan vuotavan peltikaton uusiminen. Rakennuksen kunnosta ei ole toimitettu lausuntopyynnön yhteydessä selvitystietoa. Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen maastotarkastuksen 25.1.2017, jolloin pulpettikattoisen laajennusosan katon kosteusvaurio oli jo nähtävissä. Muilta osin rakennus vaikutti tuolloin olleen verrattain hyvässä kunnossa.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Toivon työväentalolla on paitsi rakennusperinteisiä myös huomattavia Pirkkalan paikallishistoriaan liittyviä arvoja. Vuonna 1916 rakennettu alkuperäinen rakennusosa tulisi säilyttää. Sen sijaan 1980- ja 1990-luvuilla rakennetut laajennusosat (pulpettikattoinen kylkiäinen) on mahdollista purkaa. Rakennukseen on mahdollista tehdä myös muita huolella suunniteltuja ja rakennuksen alkuperäiseen osaan sopeutuvia muutoksia. Rakennuksen korjaamiseen saa tarvittaessa ilmaista neuvontaa ja ohjausta maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta.
Jaa
Facebookissa