Tarpianjoen varrella sijaitseva Joki-Haavisto (Jokihaavisto) mainitaan Akaan historian mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1390, kun lautamiehenä toimi Olli Kennoinen jonka nimi oli väännös Kännöisestä, joka edelleen merkitsi Kännöilää eli Jokihaavistoa. 1500-luvulla Joki-Haavisto esiintyy Kännöilänä muodoissa Kennoijla (1544), Kenniöile (1546) ja Kennöile (1548). Vuonna 1545 kylän nimeksi merkittiin Haavisto, joka syrjäytti Kännöilän vuodesta 1579 alkaen (Suvanto 1954, 23, 57). Vuoden 1704 maakirjakartassa (H1b:2/1-2) kylään on merkitty yksi talo sekä JokiHaavistosta etelä-kaakkoon yksi torppa.

Suomen kartanot ja suurtilat III mainitsee Jokihaaviston kartanon. Jokihaaviston ensimmäisenä omistajana mainitaan vuonna 1565 Heikki Tapaninpoika. Kartano oli entinen ratsutila, johon yhdistettiin vuonna 1650 yksi tila ja joka ostettiin vuonna 1759 perintötilaksi. Kartanolla ei ollut torppia 1700-luvulla, mutta 1800-luvulla niitä oli kahdeksan, kun taas 1900-luvulla ei enää ainuttakaan (Jutikkala & Nikander 1945, 88–89).

Joki-Haavistosta länteen alle kilometrin päähän on Kylmäkosken alueen toimituskartoissa merkitty Tarpianjoen mutkakohtiin joen eteläpuolelle kaksi torpanpaikkaa, joita ei näy vuoden 1704 maakirjakartassa. Torpat ovat Pajukoskentorppa sekä Kopankosken torppa. Torpat mainitaan myös Kuninkaan kartastossa. Paikat ovat nykyään asuttuja.