Kuhmoisten vesitorni on historiallisesti merkittävä osana Kuhmoisten kunnallistekniikan ja vesihuollon kehitystä. Sen on myös valtakunnallisesti merkittävä toisena Suomessa rakennettuna kartionmallisena MJ-vesitornina. Yhteensä täyselementtirakenteisia vesitorneja Suomessa on vain 19 kappaletta, joista osa on lieriön ja osa kartion mallisia.

Vesitorni on tyypillinen sotien jälkeisen ajan sienimallinen, jalallinen ja kartiomallisen säiliön omaava torni. Myös toteutustavaltaan tornin on tyypillinen ajalleen. 1970-luvulla vesitornien suunnittelusta ja rakentamisesta tuli insinöörien suunnittelemaa käyttörakennusten tuotantoa. Vesitorni on mahdollisesti tyyppirakennus, joita voi löytyä myös muilta paikkakunnilta.

Vesitorni sijaitsee maisemallisesti erittäin tärkeällä paikalla valtatien ja Toritien varressamäen päällä. Se luo Kuhmoisten keskustaan maisemallisen kiintopisteen.

Kuhmoisten vesitorni sijaitsee valtatien ja Toritien välisellä mäkialueella, Kyminmäellä lähellä kirkon ympäristöä. Sen lähistöllä sijaitsee omakotitaloja niin viime sotia edeltäviltä ajoilta kuin 1990-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä. Muuten mäki on varsin metsäinen.

Vuonna 1982 valmistunut vesitorni on tyypiltään jalallinen vesitorni, jossa säiliö on kartion muotoinen (sienityyppi). Malli on hyvin yleinen sotien jälkeiselle ajalle. 25 metrin korkuisen rakennuksen tilavuus on 1240 kuutiota ja pohjapinta-ala 18 neliötä. Vesisäiliön tilavuus on 500 kuutiota. Nosturin avulla elementeistä koottu MJ-vesitorni on täysin betonirakenteinen: betonipintaiset elementit on asennettu pystysuuntaisesti, ja niiden keskellä kulkee sitä vahvistava uloke. Ulokkeet luovat vesitorniin pystysuuntaisen viivoituksen. Tornin rakennutapa oli hyvin tyypillinen ajalleen; 1970-luvulla vesitornien suunnittelusta ja rakentamisesta tuli insinöörien suunnittelemaa käyttörakennusten tuotantoa.

Vesitornin ensimmäiset piirustukset laati huhtikuussa 1981 Vuokko Jääskeläinen hollolalaisesta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:stä. Vesitorni suunniteltiin kuitenkin uudestaan, ja heinäkuulle 1981 päivättyjen piirustusten mukaan kyseessä on MJ-Vesitorni 500, jonka suunnitteli keravalainen Pantekno Oy. Kyseinen yritys jatkoi Elementtitekniikka Oy:n työtä MJ-vesitornien suunnittelussa ja rakentamisessa. MJ-torni on 1970-luvun alussa käyttöön tullut dipolomi-insinööri Matti Janhusen kehittämä täyselementtirakenteinen vesitornityyppi, joka koottiin teräbetonielementeistä ja jonka säiliö oli lieriön muotoinen. 1980-luvun alussa yhtiö kehitti Insinööritoimisto Paloheimo & Ollilan TkT Eero Paloheimon kanssa perinteisen kartion mallisen tyypin. Kuhmoisten vesitorni on toinen kartion mallinen MJ-vesitorni Suomessa. Ensimmäinen rakennettiin Äetsään.

Rannan mukaan Vesitornin rakentamista mietittiin Kuhmoisten kunnassa ensimmäisen kerran jo 1970-luvun alussa, jolloin sen rakentaminen katsottiin välttämättömäksi kunnallistekniikan parantamisen takia. Kirkonkylässä oli päätöksiä tekevien mukaan kolme tornin paikaksi sopivaa mäkeä: Hovilanmäki kylän pohjoisosassa, Paljumäki yhteiskoulun takana ja Kyminmäki kirkon luona. Vuonna 1975 kunta lunasti palan Kyminmäestä maavaihtokaupalla. Vuonna 1980 päätettiin vesitornin rakentamisesta mainittuun paikkaa, koska päättäjät pitivät sitä ”kaikilta osin edullisimpana vaihtoehtona.

Kuhmoisten kunta haki rakennuslupaa heinäkuussa 1981 vesitornin rakentamiseen. Luvan mukaan rakennustyöt maksoivat 1,1 miljoonaa markkaa. Rakennustöitä varten oli haettu jo poikkeuslupaa Keski-Suomen lääninhallitukselta saman vuoden maalikuussa. Tornin ensimmäiset piirustukset ja asemakaavan laati huhtikuussa 1981 Vuokko Jääskeläinen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:stä. Jääskeläisen suunnitelmissa vesitornin yläosa olisi päällystetty maalarin valkoisella profiloidulla teräslevyllä vesitornin ollessa betonirakenteinen. Koillinen-lounas suunnassa terälevypinta olisi tehnyt poikkeaman: kaakkoisosa yläpäästä olisi noussut reilun levyn verran korkeammalle luoteisosan ulottuessa puolestaan kaakkoisosaa alemmaksi.

Syyskuussa 1981 Kuhmoisten kunta haki muutosta rakennuslautakunnalta rakennuslupaan numero 70/1981. Vesitorni oli suunniteltu uudelleen entistä sirommaksi niin, että vesitilavuutta ja sen pohjakorkeutta muuttamatta rakennus saatiin noin neljä metriä matalammaksi, jalkaosaa noin metrin kapeammaksi ja yläosaa noin puoli metriä kapeammaksi. Säiliönosan massiivinen tuulipinta pienentyi noin kolmanneksen. Yläosan pintamateriaali muutettiin pellistä betoniseksi. Uusien piirustusten nimiön mukaan vesitornin on suunnitellut Pantekno Oy Keravalta heinäkuussa 1981. Piirustusten mukaan kyseessä MJ-vesitorni 500, joka oli 1980-luvun alussa MJ-vesirtornista kehitetty kartion mallinen tyyppi. Kuhmoisten vesitorni oli rakennettaessa toinen Suomessa.

Ranta kirjoittaa, että vesitorni rakennettiin Kyminmäen korkeimmalle paikalle, samalle alueelle missä viime sotien aikana sijaitsi kirkonkylän vartiotorni. Kevättalvella 1982 mäelle ilmestyi elementtinosturi kokoamaan kartionmuotoista, 25 metriä korkeaa betonivesitornia. Kun torni valmistui seuraavana kesänä, lausuttiin luovutustilaisuudessa: ”vesi pysyy pystyssä, tekniikkaa toimii ja ulkoinen näköhavainto uudesta vesitornista on huikea”.

Vesitornissa ei ole tapahtunut muutoksia.