Kartanonvainion pihapiirissä ovat 1. asuinrakennus (1860-l/1920/30-l), 2. navetta (1925), 3. aitta (1700-l), 4. vilja-aitta (1800-l), 5. talousrakennus (1900-l alkupuoli) ja 6. saunamökki (1972). Omakotitonttien erottamisen seuraksena tilan (7) viljankuivuri (1930-l) on jäänyt omakotitontille 1-35. Kartanonvainio (Kuorttila) on yksinäis- ja kantatalo. Talon tontti on viimeistään 1780-luvulta ja todennäköisesti vielä huomattavasti vanhempi. Suojaisessa ja rehevässä pihapiirissä on vanhan kasvillisuuden lisäksi monipuolisesti vanhoja maatalousrakennuksia: asuinrakennus 1860-luvulta ja navetta vuodelta 1925, sekä kaksi aitaa, joista vanhempi on 1700-luvulta. Tilakeskusta ympäröivä vanha peltomaisema on tuhoutunut viime vuosien kaavoituksen ja omakotirakentamisen johdosta. Asuinrakennuksen itäpuolella on korkeaksi kasvanut kuusiaita. Pihaan tulevan tien varressa on vilja-aitta ja kuivuri. Tilakeskus sijaitsi aikaisemmin pellon keskellä olevalla kumpareella/töyräällä. Pohjoispuolella olevan tien varressa on muutamia 1900-luvun puolivälistä olevia asuinrakennuksia.

1. Asuinrakennus on rakennettu 1860-luvulla ja sitä on laajennettu 1930-luvulla itäpäästä, johon rakennettiin myös poikkipääty. Rakennuksen kokonaispituus on noin 10 x 24 metriä. Vanha pää on rakennettu kivijalalle, joka inventointihetkellä oli suojattu lumella. Uudempi pääty on rakennettu betonisokkelille, jossa on mm. kellaritiloja. Rakennuksessa on hirsirunko, joka on vuorattu vaaleankeltaiseksi. Rakennus vuorattiin ilmeisesti laajennuksen yhteydessä 1930-luvulla. Ikkunat ovat uusittu 1990-luvun vaihteessa. Ikkunajako jäljittelee vanhoja 8- ja 9-ruutuisia. Satulakatto on katettu poltetulla tiilellä. Vintti on rakentamaton. Vanhalla puolella on ruutuikkunoilla varustettu satulakattoinen umpikuisti. Uudemmalla puolella on hyvin klassistishenkinen satulakattoinen avokuisti. Rakennuksen itäpäähän on rakennettu 1990-luvulla tyyliin sopimaton avoterassi.

2. Navetta on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle saumatulle kivijalalle. Runko on poltettua tiiltä. Muistitiedon mukaan tiilet olisivat viilatehtaalta ylijääneitä tiiliä. Ikkunat ovat alkuperäiset 9-ruutuiset, ikkunoiden yläosa on kehystetty tiilellä. Mansardikatto on katettu poltetulla tiilellä. Vintinpäädyt ovat punaiseksi maalattu pystyvuorausta.

3. Pieni, satulakattoinen ja otsallinen aitta on rakennettu lankkujalan päälle. Rakennuksessa on vuoraamaton pitkänurkkainen hirsirunko. Vuoliaiskaton lisäksi aluskatteena on leveät kirveellä veistetyt laudat. Lattialautojen päät näkyvät ulkoseinässä ts. pistolattia. Aitan ovi on pieni, neliömäinen. Ovi on tehty lankuista ja vuorattu vinoon asetetulla profiloidulla laudalla. Ovi on varsin koristeellinen runsaine nauloineen. Kahva ruostunut suurelta osin pois. Avainkilpi on vanha. Ovessa ei ole lukkoa. Satulakatto on katettu huovalla. Ulkoseinissä on jossainmäärin lahovaurioita, etupäässä itäseinässä. Aittan asento on vinossa. Aitan seinissä on siirtomerkintöjä. Rakenteista ja materiaaleista päätellen aitta on 1700-luvulta.

4. Aitassa on lohkotuista kivistä tehty sokkeli. 2-kerroksinen, lyhytnurkkainen hirsirunko on vuoraamaton, punaiseksi maalattu. Nurkat on vuorattu punaiseksi maalatuilla laudoilla. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Rakennettu todennäköisesti 1800-luvun loppupuolella tai 1900-luvun alkupuolella. Eteläpuolella oleva pieni kylkiäinen on nykyisen omistajan tekemä ja liittyy hevosaitaukseen.

4. Talousrakennus on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Hirsirunko on vuorattu sinapinkeltaisella pystyvuorauksella. Ulkoasua on muuttanut uuden hallioven asentaminen 1990-luvulla.

Kartanonvainio -niminen tontti on kooltaan noin 2.4 hehtaaria. Tontilla oleva tilakeskus oli aikaisemmin Kuorttila -niminen yksinäistalo, joka muodosti Tarpian kylän. Talona Kuorttila mainitaan jo vuonna 1506. Tila oli luutnantin palkkatilana, perinnöksi tila ostettiin vuonna 1695. Viimeiset tilan viljeliijät olivat Eino ja Elvi Hukari. 1980-luvun lopppuolella Heimo Hirvonen osti tilan isännän perikunnalta. Tämän jälkeen metsiä on myyty ja tilan ympärillä oleva peltoaukea ja eteläpuolen metsät onvat kaavoitettu omakotitaloille, joita parhaillaan rakennetaan. Tilakeskus erotettiin omalle tontille. Nykyinen omistaja on Tampereen katulähetyksen tuki ry. Tilan rakennukset ovat asuinkäytössä, lisäksi tiloja käytetään vankien tukikotina sekä heidän virkistykseen ja kuntoutukseen.

Vanhempi päärakennus sijaitsi nykyisen saunamökin paikalla. Kadunnimi viittaa Amanda Hukariin (os. Kuorttila), joka oli emäntänä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Kartanonvainion rakennukset: asuinrakennus, navetta, talousrakennus, saunamökki ja vanha aitta muodostavat tiiviin ja suojaisan pihapiirin. Rehevässä pihassa on runsaasti kasvillisuutta mm. vaahteraa, koivuja ja erillaista pensaskasvillisuutta. Asuinrakennuksen itäpuolella on korkeaksi kasvanut kuusiaita. Pihaan tulevan tien varressa on vilja-aitta ja kuivuri. Tilakeskus sijaitsi aikaisemmin pellon keskellä olevalla kumpareella/töyräällä. Pohjoispuolella olevan tien varressa on muutamia 1900-luvun puolivälistä olevia asuinrakennuksia. Tilakeskuksen ympärillä olevat pellto ovat kaavoitettu omakotitonteiksi, joiden rakentaminen on parhaillaan käynnissä.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006