arkkitehtoninen

kirkkohistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Klassististyylinen rukoushuone ja piharakennus. Päärakennus säilynyt hienosti alkuperäisessä asussaan yksityiskohtiaan myöten. alkuperäisessä funktiossaan olevan rukoushuone edustaa maaseutukylissä harvinaisempaa rakennustyyppiä. Rukoushuone on kiinteä osa Stormin kylämiljöötä.

Tontilla on rukoushuoneen (1937) lisäksi yksikerroksinen ulkorakennus, jossa on varasto- ja wc-tilat. Rakennuksen perustuksena on betonivalu. Runko on vuorattu vaakalaudoituksella, seinät ovat vaaleanharmaat ja listat valkoiset. Rakennuksessa on satulakatto.

Rukoushuoneen perustuksena on betonivalu. Runko on vuorattu valkoisella roiskerappauksella ja jyrkkä satulakatto on katettu betonitiilillä. Räystäissä on kissanpenkit. Rakennuksessa on ruutuikkunat, pohjoispäädyn päätykolmiossa on pyöreä, ruutuihin jaettu ikkuna. Pitkällä itäseinällä on yksikerroksinen aumakattoinen avokuisti, jonka perustukena on betonivalu. Kuistissa on valkoiseksi maalatut puupilarit sekä rautaiset kaiteet. Siinä on sisäänkäynti kerhotiloihin. Pohjoispäädyssä olevan pääsisäänkäynnin yläpuolella on pulpettikattoinen katos. Eteläpäädyssä on yksikerroksinen aumakattoinen avokuisti, josta on käynti mm. yläkerran asuntoon. Alakerrassa on kaksi eteistä, sali, kerhotilat, keittiö sekä wc-tilat. Yläkerrassa on entinen talonmiehen asunto, jossa on kamari ja keittiö. Kamarissa on peltikuorinen pystymuuri, keittiössä puuhella.

Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Lopenkulman osasto perustettiin vuonna 1922. Tilaisuuksia pidettiin aluksi mm. Haunialla, Ikolassa, Rahkilassa, Satimuksella, nuorisoseurantalolla ja Kaltsilan koululla. Kun talojen tupia alettiin pienentää ja tilaisuuksien väkimäärä kasvoi, kävivät kokoontumispaikat vähiin. Osaston johtokunta keskusteli rukoushuoneen rakentamisesta ensimmäisen kerran vuonna 1936 ja päätti järjestää keräyksen asian hyväksi. Seuraavan vuoden maaliskuussa nimettiin rakennustoimikunta. Rukoushuone valmistui vuonna 1937 pääosin talkootyönä. Sen suunnitteli paikkakunnalta syntyisin ollut arkkitehti Mirjam Kulmala. Rakennus on edelleen alkuperäisessä käytössään, tilaisuuksien lisäksi siellä pidetään seurakunnan päiväkerhoa, perhekerhoa ja pyhäkoulua. Toisen kerroksen eteläpäädyssä on asuinhuoneisto, joka on nykyisin vuokralla. Isompia korjauksia rukoushuoneella on tehty vuosina 1954, 1959, 1970 ja 1986. Rakennukseen on lisätty mm. wc-tilat ja keskuslämmitys.

Rukoushuone sijaitsee Stormin kylän länsipuolella Stormintien eteläpuolella ja sen tontti kuuluu Laukulan kylään.

Päärakennus tulee säilyttää ja sitä koskevat muutos- ja korjaustyöt tehdä siten että mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja ja teknisiä sekä arkkitehtonisia ratkaisuja säästetään. Kohteen maisemallinen asema osana kylämiljöön raittia tulee säilyttää ja rakennuksen lähiympäristö rauhoittaa rakentamisesta vapaaksi vyöhykkeeksi.

Piilonen, Juhani 1997: Sastamalan historia 3. 1860-1920. Vammalan Kirjapaino Oy.

Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke. A. Rakennetun ympäristön selvitys. 1.painos 1997, 2. painos 1999.

Vänttinen, Ilkka 2002: Ei tullut urkuharmonia, tuli kokonainen talo. Tyrvään Sanomat 22.10. 2002.

Ilpo Korkalo