Viimeistään myöhäiskeskiajalla syntyneessä Pajulan kylässä on ollut yksi kantatalo, joka on 1590 jaettu Sipiläksi ja Mattilaksi, ja Mattila edelleen 1620 Mattilaksi ja Konttilaksi (alkujaan Uotila). Mattila on jo varhaisessa vaiheessa, viimeistään 1700-luvun loppupuolella, siirtynyt vanhasta kyläkeskuksesta Pajulanjärven länsipuolelta sen itäpuolelle. Mattila on 1800-luvun alussa vielä halottu Yli-Mattilaksi ja Kylä-Mattilaksi. Mattilan kantatalon ympärille on muodostunut 1700-1900-luvuilla tiiviisti rakennettu raittikylä. Kylä sijaitsee maisemallisesti komealla paikalla, niemellä Pajulanjärven rannassa. Kylän eteläpuolella leviää nykyisin pääosin laitumena oleva peltoaukea.

Syrjäisen kylän liikenneolot olivat pitkään alkeelliset. Mattilankylään johti vielä 1800-luvun lopulla ainoastaan kapea kärrypolku Vehkajärveltä. Vesiliikenne on ollut pitkään ainut Pajulan ja Mattilankylien välinen liikkumistapa.

Mattilankylään kuuluvat Yli-Mattilan pihapiiri (toimiva maatila, inventoitu erikseen), sen koillispuolella sijaitseva Kylä-Mattila (C) sekä neljä torppaa tai mäkitupaa (A, B, D ja E). Torpista vanhin on Karjavainio (B), joka on perustettu jo 1700-luvun lopulla. Aivan raitin varteen vapaasti sijoitetut pienet asuin- ja piharakennukset muodostavat pienipiirteisen ja kertovan kokonaisuuden kapeana ja maastonmuotoja mukailevana säilyneen raitin, Mattilantien varteen. Myös alueen kasvillisuus kertoo pitkään jatkuneesta asutuksesta. Paikoin lehtomaisella, paikoin niittymäisellä arvoalueella kasvaa mm. katajaa, pihlajaa, kuusamaa ja tervaleppää.

Arvoalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet:

A. Karila, Mattilantie 386, 211-492-1-19: Läheisestä Kylä-Mattilan tilasta 1923 itsenäistynyt torppa, mäkitupa tai itsellisen mökki. Karila sijaitsee pienellä mäellä aivan Mattilantien reunassa, tien eteläpuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut paritupatyyppinen asuinrakennus, riviaitta ja liiteri, karjasuoja sekä hieman nuoremmat talousrakennus ja maakellari. Tunnelmallisessa pihassa kasvaa mm. vanhoja omenapuita, marjapensaita, koristepensaita ja perennoja. Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

B. Karjavainio, Mattilantie 385, 211-492-1-100: Läheisestä Kylä-Mattilan tilasta 1923 itsenäistynyt torppa. Mattilan tilan Karjavainio-niminen torppa mainitaan henkikirjoissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1799, mutta se on ollut olemassa ainakin vuodesta 1796. Torppa on merkitty samalle paikalle Mattilantien pohjoispuolelle, järveen laskevalle rinnetontille jo 1700-luvun lopun isojakokartalle. Pihapiiriin kuuluu paritupatyyppinen myöhemmin kahdesti laajennettu asuinrakennus, riviaitta ja liiteri, karjasuoja, riihi, sauna sekä useita nuorempia piharakennuksia. Tunnelmallisessa pihassa kasvaa mm. vanhoja omenapuita, marjapensaita, koristepensaita ja perennoja. Rakennushistoriallisesti, asutushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

C. Kylä-Mattila, Mattilantie 369, 211-492-1-143: Kylä-Mattila on syntynyt, kun Pajulan kylän kantatalo Mattila halottiin 1812 Yli-Mattilaksi ja Kylä-Mattilaksi. Kylä-Mattila sijaitsee Mattilantien pohjoispuolella, järveen laskevalla rinnetontilla. Tontti on merkitty rakennetuksi jo 1700-luvun lopun isojakokartalle. Pihapiiriin kuuluu 1956 valmistunut puolitoistakerroksinen myöhemmin laajennettu asuinrakennus, riviaitta, hirsinen karjasuoja (1952), rantasauna, venetalas, pihavaja sekä edempänä Mattilantien varressa sijaitsevat kaksi latoa ja riihi. Pihassa kasvaa koristepensaita ja perennoja. Sieltä avautuu komea maisema järvelle, kylälle ja laitumille. Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä kohde.

D. Saukkomäki (Kukkula), Mattilantie 381, 211-492-1-178: Läheisestä Kylä-Mattilan tilasta 1923 itsenäistynyt torppa, mäkitupa tai itsellisen mökki. Saukkomäki (aiemmin Kukkula) sijaitsee mäellä aivan Mattilantien reunassa, tien pohjoispuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut paritupatyyppinen asuinrakennus, toinen pieni asuinrakennus, karjasuoja, riviaitta ja liiteri, lato, rantasauna sekä muutama muu puurunkoinen talousrakennus. Pihasta avautuu komea maisema järvelle, kylälle ja laitumille. Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

E. Siirilä, Mattilantie 371, 211-492-1-170, 211-492-1-57, 211-492-1-151: Läheisestä Kylä-Mattilan tilasta 1923 itsenäistynyt torppa, mäkitupa tai itsellisen mökki. Siirilä sijaitsee mäellä aivan Mattilantien reunassa, tien pohjoispuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut kaksi asuinrakennusta, kaksi aittaa, liiteri sekä muutama muu puurunkoinen talousrakennus. Tunnelmallisessa pihassa kasvaa mm. vanhoja omenapuita, marjapensaita, koristepensaita ja perennoja. Pihasta avautuu komea maisema kylälle ja laitumille. Siirilä on jaettu kolmeksi kiinteistöksi. Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

58. Yli-Mattila, Mattilantie 365, 211-492-1-177, 211-492-1-24: Yli-Mattila on syntynyt, kun Pajulan kylän kantatalo 1590 halottiin Sipiläksi ja Mattilaksi ja Mattila edelleen 1620 Mattilaksi ja Konttilaksi ja Mattila vielä kerran 1812 Yli-Mattilaksi ja Kylä-Mattilaksi. Talo on sijainnut nykyisellä paikallaan Pajulanjärveen pistävällä Kaaliniemellä ainakin 1700-luvun lopulta lähtien. Pihapiiriin kuuluu mm. kookas asuinrakennus, riviaitta, karjasuoja (1930) sekä puimala. Pihasta avautuu komea maisema järvelle, kylälle ja laitumille. Asutushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Raitio, Raine: Kuhmalahden historia 3, 1865-1995. Kuhmalahden kunta, 1996.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1787-1799. Kansallisarkisto.