Tampere

Kauppi

Dnro / vuosi: 109 / 2013

Tampere, Kauppi, Kaupinpuistonkatu 2, Kaupinojan pintavesilaitos, Laitosrakennuksen laajennus ja muutostyö, aidan rakentaminen sekä vanhan kalkkisiiven ja kloorivaraston purkaminen, rakennuslupa ja aloitusoikeus

12.03.01.10 Lausunto

Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta

25.04.2013

Tampereen kaupunki pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaupinojan pumppuasema rakennettiin alun perin vuonna 1928, ja laitos edustaa Kaupin alueen varhaisinta rakennuskantaa. Pumppaamon rakentaminen oli seurausta Tampereelle suuntautuneesta muuttoliikkeestä ja useista alueliitoksista johtuneesta väestönkasvusta. Alkuperäistä pumppuasemaa on sittemmin laajennettu useita kertoja, kun uusia teknisiä ratkaisuja on otettu käyttöön ja tuotantoa on tehostettu tai lisätty. Jo vuonna 1934 rakennuksen eteläpuolelle rakennettiin tyyliltään funktionalistinen laajennus. Huomattavin laajennus tehtiin vuonna 1949, jolloin rakennuksen pinta-ala kaksinkertaistui ja tuotantokapasiteetti viisinkertaistui. Tuolloin rakennus sai tasakattoisen ja vaaleaksi rapatun modernistisen ilmeensä. Vuonna 1954 rakennuksen koilliskulmaan valmistui kalkkivedenvalmistusyksikkö, ja vuonna 1971 rakennettiin uusi lisäosa rakennuksen itäpuolelle. Vuonna 1977 rakennuksen katolle asennettiin siilot kalkin ja alumiinisulfaatin säilytystä varten.

Hanketta varten on vuonna 2012 laadittu Kaupinojan pintavesilaitoksen raken-nushistoriaselvitys. Selvityksessä todetaan, että lukuisista muutoksista huolimatta rakennuksen sisätiloista ja julkisivusta on edelleen löydettävissä rakennushistoriallisia viitteitä eri aikakausilta. Selvityksen mukaan muutokset kuuluvat laitoksen luonteeseen, ja ne voidaan nähdä rakennusta rikastuttavina tekijöinä. Selvityksessä suositellaan, että 70-luvun laajennusta lukuun ottamatta eri aikakausien tyypilliset piirteet ja yksityiskohdat säilytettäisiin ja korjaukset ja laajennukset toteutettaisiin rakennuksen henkeen sopivalla tavalla. Rakennusta on käsitelty myös Kauppi–Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvityksessä vuonna 2004. Selvityksessä suositellaan rakennuksen nykyisen ulkoasun ja vanhojen yksityiskohtien säilyttämistä. Vuonna 1982 hyväksytyssä asemakaavassa tai 2011 lainvoiman saaneessa osayleiskaavassa ei kuitenkaan ole rakennusta koskevia suojelumääräyksiä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut suunnitelmiin ja toteaa niistä seuraavaa:

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että Kaupinojan pintavesilaitoksen muutos- ja laajennussuunnitelmien lähtökohtana on moni-ilmeisen ja rakennushistoriaan sekä Tampereen kaupungin historiaan moninaisin tavoin liittyvän rakennuksen säilyttäminen. Rakennukseen suunniteltu laajennus mukailee olemassa olevan rakennuksen modernistista tyyliä. Se erottuu kuitenkin selkeästi vanhemmasta osasta, mikä mahdollistaa rakennuksen monikerroksisen luonteen havaitsemisen.

Vanhojen osien massoittelu ja aukotus jäävät suunnitelmassa ennalleen, mutta ikkunat ja rappaus on suunniteltu uusittaviksi. Rakennuksen ikkunat on pääosin asennettu vuoden 1954 laajennuksen yhteydessä. Niiden puitejako on keskeinen osa rakennuksen tämänhetkistä arkkitehtuuria. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ikkunoiden uusiminen on mahdollista, mutta niiden puitejako tulisi säilyttää nykyistä vastaavana. Suunnitelmien osalta tämä koskee eteläosan korkeiden, kapeiden ikkunoiden säilyttämistä viisiruutuisina. Rakennuksen ulkoasussa säilyneiden vanhojen yksityiskohtien huomioon ottaminen vanhoja osia korjattaessa olisi sekä rakennushistoriaselvityksen että osayleiskaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan suositeltavaa. Pohjoispuolen ovi ei ole alkuperäinen, mutta sisäänkäyntiin liittyy alkuperäisestä pumppuasemasta muistuttavia yksityiskohtia, joiden säilyttäminen olisi hyvä tapa jättää näkyviin rakennushistoriallisia kerrostumia. Rakennushistoriaselvityksen mukaan rakennuksen sisätilat ovat käyneet läpi monia muutoksia, mutta tiloista löytyy edelleen eri aikakausiin viittaavia yksityiskohtia, joiden säilyttäminen olisi suotavaa. Rakennushistoriaselvi-tyksessä annetut toimenpidesuositukset tulisi ottaa huomioon rakennuksen sisätiloja korjattaessa tai muutettaessa. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole hankkeesta rakennetun ympäristön arvojen osalta eikä myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa.