Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta, jossa Urjalassa sijaitsevan Honkolan kartanon maille perustetaan kaksi uutta laidunlohkoa. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Honkolan kartanon pihapiiri on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Jo 1500-luvun alkupuolella perustetulla kartanolla on rälssitilan ja perintötilan historia ja se edustaa vaurasta säätyläiskulttuuria. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1830, ja se oli aikanaan Pirkanmaan ainoa tiilirakenteinen rapattu kivikartano. Kartanon pihapiirissä on säilynyt myös mm. kookas punatiilinen talli 1800-luvulta sekä englantilaistyyppinen puisto puukujineen. Kartanon yhteydessä ovat säilyneet sen laajat viljelysaukeat.

Kartano ympäristöineen lukeutuu osaksi laajempaa maakunnallisesti arvokasta Urjalan kulttuurimaisemaa. Urjalan kulttuurimaisema-alue edustaa Ala-Satakunnan loivasti kumpuilevaa viljelyaluetta. Maiseman peruselementteinä ovat järvet ja niiden rannoilla sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, mm. kartanoympäristöt. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laiduntaminen edesauttaa rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman maakunnallisten arvojen säilymistä.

Suunnitelluille uusille laidunlohkoille sijoittuu kaksi arkeologista kohdetta: lohkoista pohjoisemman alueella sijaitsee muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena oleva Velkalan historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000040814) ja eteläisemmän alueella lain suojaama kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen polttokalmisto Velkala 4 (1000037815) sekä osa edellä mainittua historiallista kylänpaikkaa (liitekartta 1). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Laidunten aitalinja on suunniteltu kulkemaan lohkojen ulkorajaa pitkin. Pohjoisemman laidunlohkon länsireunan tuntumassa, Velkalantien varressa sijaitsevat kiviaidat tullaan kuitenkin aitaamaan laitumen ulkopuolelle. Eläinten juoma-astia ja portti tullaan sijoittamaan lohkoille johtava tien läheisyyteen, Velkala 4:n muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Lohkoilla tehtäisiin kevyttä peruskunnostusraivausta, mikä käytännössä tarkoittaisi joidenkin vanhojen puiden poistoa ja tarvittaessa tehtävää vesakontorjuntaa. Muu hoito olisi laidunnusta naudoilla. Eläimet viipyisivät alueella jonkin aikaa, ja siirrettäisiin pois, kun syötävä loppuu. Alue laidunnettaisiin samalla kasvukaudella 1-3 kertaa kesässä ja ruohovartisen kasvillisuuden kehittymisestä riippuen. Koska lohkoilla on osittain kuusikkoa, saatettaisiin puustoa joutua poistamaan tulevina vuosina kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laidunlohkojen perustaminen edellä mainittujen arkeologisten kohteiden alueelle on mahdollista. Eteläisemmällä laidunlohkolla sijaitseva kiinteä muinaisjäännös Velkala 4 sijoittuu lohkon keskiosaan. Lohkoa kiertävät aidat eivät tule muinaisjäännösalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Nautojen juottopaikka ja laitumen portti on sijoitettu suunnitelmassa etäälle kiinteästä muinaisjäännöksestä. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijan ja Kanta-Hämeen metallinetsijöiden alueelle tekemässä tarkastuksessa (Luoto, Kirsi 2022) ei laidunlohkon alueella havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä kohteen Velkala 4 ulkopuolisilla alueilla. Kohteen rajaus on kuitenkin vasta alustava, ja kohde todennäköisesti jonkin verran nykyistä muinaisjäännösaluerajausta laajempi. Esa Mikkolan vuonna 2019 tekemässä koekaivauksessa havaittiin, että kalmistoon liittyviä löytöjä ja kalmistokerrosta tuli kohteen alueella esiin heti pintamaan alta. Koska laidunnus alueella ei ole kokoaikaista ja nautojen juottopaikka sijaitsee etäällä kohteesta, tulee eläinten kohteen pintamaahan aiheuttama eroosio olemaan todennäköisesti kohteen alueella vähäistä. Muinaisjäännöksen alueella ja läheisyydessä on toteutettu avohakkuu, jonka toteuttamista Pirkanmaan maakuntamuseo on ohjannut lausunnossaan diar. 176/2022. Maakuntamuseo katsoo, että kiinteän muinaisjäännöksen hoito laiduntamalla on kannatettavaa hakkuun jälkeisen pusikoitumisen välttämiseksi. Kiinteän muinaisjäännöksen kohdalla vesaikkoa raivattaessa tulee huolehtia siitä, ettei kohteen tai sen lähiympäristön maanpinta rikkoudu ja raivausjäte poistaa muinaisjäännösalueelta. Vesojen juuria tai puiden kantoja ei tule poistaa tai maanpintaa rikkoa kiinteän muinaisjäännöksen alueella tai 30 metriä lähempänä sen reunoja. Maakuntamuseo suosittelee laidunlohkon pohjoisosassa sijaitsevan ja muuhun kulttuuriperintökohteeseen Velkala liittyvän luonnonkivisen kaivon aitaamista laidunlohkon ulkopuolelle.

Pirkanmaan maakuntamuseo teki 16.6. maastotarkastuksen pohjoisemmalla laidunlohkolla sijaitsevalle historialliselle Velkalan kylänpaikalle. Tarkastuksessa havaittiin laidunlohkon itäosassa kiviaitoja, jotka todennäköisesti liittyvät kohteeseen. Aidat tulevat esitetyn suunnitelman mukaan jäämään laitumen aitojen ulkopuolelle. Maakuntamuseolla ei siten ole pohjoisemman laidunlohkon osalta huomautettavaa.

Alueille mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävien metsänhakkuiden osalta tulee pyytää lausuntoa Pirkanmaan maakuntamuseolta hakkuiden suunnitteluvaiheessa. Maakuntamuseo tulee antamaan lausunnossaan tarkemmat ohjeet arkeologisten kohteiden huomioimisesta hakkuiden yhteydessä.

Kiinteän muinaisjäännöksen Velkala 4 hoitoon tulee hakea lupaa Museovirastosta. Lisätietoja ja ohjeita hoitolupahakemuksen tekemiseen saatte Museoviraston nettisivuilta https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-hoito .

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta, jossa Urjalassa sijaitsevan Honkolan kartanon maille perustetaan kaksi uutta laidunlohkoa. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Honkolan kartanon pihapiiri on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Jo 1500-luvun alkupuolella perustetulla kartanolla on rälssitilan ja perintötilan historia ja se edustaa vaurasta säätyläiskulttuuria. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1830, ja se oli aikanaan Pirkanmaan ainoa tiilirakenteinen rapattu kivikartano. Kartanon pihapiirissä on säilynyt myös mm. kookas punatiilinen talli 1800-luvulta sekä englantilaistyyppinen puisto puukujineen. Kartanon yhteydessä ovat säilyneet sen laajat viljelysaukeat.

Kartano ympäristöineen lukeutuu osaksi laajempaa maakunnallisesti arvokasta Urjalan kulttuurimaisemaa. Urjalan kulttuurimaisema-alue edustaa Ala-Satakunnan loivasti kumpuilevaa viljelyaluetta. Maiseman peruselementteinä ovat järvet ja niiden rannoilla sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, mm. kartanoympäristöt. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laiduntaminen edesauttaa rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman maakunnallisten arvojen säilymistä.

Suunnitelluille uusille laidunlohkoille sijoittuu kaksi arkeologista kohdetta: lohkoista pohjoisemman alueella sijaitsee muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena oleva Velkalan historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000040814) ja eteläisemmän alueella lain suojaama kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen polttokalmisto Velkala 4 (1000037815) sekä osa edellä mainittua historiallista kylänpaikkaa (liitekartta 1). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Laidunten aitalinja on suunniteltu kulkemaan lohkojen ulkorajaa pitkin. Pohjoisemman laidunlohkon länsireunan tuntumassa, Velkalantien varressa sijaitsevat kiviaidat tullaan kuitenkin aitaamaan laitumen ulkopuolelle. Eläinten juoma-astia ja portti tullaan sijoittamaan lohkoille johtava tien läheisyyteen, Velkala 4:n muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Lohkoilla tehtäisiin kevyttä peruskunnostusraivausta, mikä käytännössä tarkoittaisi joidenkin vanhojen puiden poistoa ja tarvittaessa tehtävää vesakontorjuntaa. Muu hoito olisi laidunnusta naudoilla. Eläimet viipyisivät alueella jonkin aikaa, ja siirrettäisiin pois, kun syötävä loppuu. Alue laidunnettaisiin samalla kasvukaudella 1-3 kertaa kesässä ja ruohovartisen kasvillisuuden kehittymisestä riippuen. Koska lohkoilla on osittain kuusikkoa, saatettaisiin puustoa joutua poistamaan tulevina vuosina kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laidunlohkojen perustaminen edellä mainittujen arkeologisten kohteiden alueelle on mahdollista. Eteläisemmällä laidunlohkolla sijaitseva kiinteä muinaisjäännös Velkala 4 sijoittuu lohkon keskiosaan. Lohkoa kiertävät aidat eivät tule muinaisjäännösalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Nautojen juottopaikka ja laitumen portti on sijoitettu suunnitelmassa etäälle kiinteästä muinaisjäännöksestä. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijan ja Kanta-Hämeen metallinetsijöiden alueelle tekemässä tarkastuksessa (Luoto, Kirsi 2022) ei laidunlohkon alueella havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä kohteen Velkala 4 ulkopuolisilla alueilla. Kohteen rajaus on kuitenkin vasta alustava, ja kohde todennäköisesti jonkin verran nykyistä muinaisjäännösaluerajausta laajempi. Esa Mikkolan vuonna 2019 tekemässä koekaivauksessa havaittiin, että kalmistoon liittyviä löytöjä ja kalmistokerrosta tuli kohteen alueella esiin heti pintamaan alta. Koska laidunnus alueella ei ole kokoaikaista ja nautojen juottopaikka sijaitsee etäällä kohteesta, tulee eläinten kohteen pintamaahan aiheuttama eroosio olemaan todennäköisesti kohteen alueella vähäistä. Muinaisjäännöksen alueella ja läheisyydessä on toteutettu avohakkuu, jonka toteuttamista Pirkanmaan maakuntamuseo on ohjannut lausunnossaan diar. 176/2022. Maakuntamuseo katsoo, että kiinteän muinaisjäännöksen hoito laiduntamalla on kannatettavaa hakkuun jälkeisen pusikoitumisen välttämiseksi. Kiinteän muinaisjäännöksen kohdalla vesaikkoa raivattaessa tulee huolehtia siitä, ettei kohteen tai sen lähiympäristön maanpinta rikkoudu ja raivausjäte poistaa muinaisjäännösalueelta. Vesojen juuria tai puiden kantoja ei tule poistaa tai maanpintaa rikkoa kiinteän muinaisjäännöksen alueella tai 30 metriä lähempänä sen reunoja. Maakuntamuseo suosittelee laidunlohkon pohjoisosassa sijaitsevan ja muuhun kulttuuriperintökohteeseen Velkala liittyvän luonnonkivisen kaivon aitaamista laidunlohkon ulkopuolelle.

Pirkanmaan maakuntamuseo teki 16.6. maastotarkastuksen pohjoisemmalla laidunlohkolla sijaitsevalle historialliselle Velkalan kylänpaikalle. Tarkastuksessa havaittiin laidunlohkon itäosassa kiviaitoja, jotka todennäköisesti liittyvät kohteeseen. Aidat tulevat esitetyn suunnitelman mukaan jäämään laitumen aitojen ulkopuolelle. Maakuntamuseolla ei siten ole pohjoisemman laidunlohkon osalta huomautettavaa.

Alueille mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävien metsänhakkuiden osalta tulee pyytää lausuntoa Pirkanmaan maakuntamuseolta hakkuiden suunnitteluvaiheessa. Maakuntamuseo tulee antamaan lausunnossaan tarkemmat ohjeet arkeologisten kohteiden huomioimisesta hakkuiden yhteydessä.

Kiinteän muinaisjäännöksen Velkala 4 hoitoon tulee hakea lupaa Museovirastosta. Lisätietoja ja ohjeita hoitolupahakemuksen tekemiseen saatte Museoviraston nettisivuilta https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-hoito .