Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Oriveden Paltanmäen museo –nimisen tilan maisematyölupahakemukseen ja hakkuusuunnitelmaan. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus on harventaa puustoa koko Paltanmäen museon tilan alueelta (2:183), mm. kotiseutumuseon pihapiiristä, rakennusten ympäristöstä sekä niiden lähialueelta. Hakkuu ulotettaisiin myös läheisen kuntoradan reunoille. Tehtyään tilalle maastotarkastuksen ja katselmuksen 7.11.2014 maakuntamuseo toteaa hakkuusuunnitelmasta seuraavaa.

Paltanmäen kotiseutumuseo on perustettu v. 1934 ja rakennukset on siirretty museoalueelle eri puolilta Orivettä. Museon tavoitteena on kuvata asumista 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle. Tälle ajalle tyypillistä on ollut puun hyödyntäminen lämmityksessä, rakentamisessa ja tarvekalujen valmistamisessa. Laiduntavat eläimet ovat huolehtineet aluskasvillisuuden harventamisesta. Näin ollen puuston harventaminen ja pusikoiden raivaaminen museon ympärillä on luonnollinen toimenpide. Vanha metsä kuuluu oleellisena osana museoalueen maisemaan ja se rajaa museon piha-aluetta. Harvennus tulee tehdä niin, ettei maapohja museoalueella ja lähiympäristössä vaurioidu ja metsän vanha ilme häiriydy. Alueeksi, jolla metsänhoidollisten töiden tulee olla mahdollisimman maltillisia, rajattiin katselmuksessa museon pihapiiri sekä sen lähiympäristö rajautuen alueen reunoille ja vesitornille johtavalle tielle.

Museon piha-alueella osa puustosta kasvaa niin lähellä museorakennuksia, että niiden kaataminen on toivottavaa. Erityisesti pärekatot ovat herkkiä neulasten ja lehtien aiheuttamille kosteusvauriolle. Puita on suositeltavaa kaataa puun koosta riippuen n. 5-10 metrin päästä rakennuksista. Tuulimyllyn ympäristöön puut eivät sovi laisinkaan. Tuulimylly tarvitsee tilaa ympärilleen ja sen ympäriltä puita voidaan kaataa 10-15 metrin päästä.

Katselmuksessa rajatulla museon pihapiirin ja lähiympäristön alueella metsän-hoidolliset toimenpiteet tulee tehdä perinteisiä menetelmiä käyttäen niin, että maapohja ei rikkoudu. Puiden kaato ja pusikoiden raivaaminen tehdään metsurin työnä ja puut kuljetetaan mahdollisuuksien mukaan pois museoalueelta hevosella kuljettaen. Metsänhoidon ympärille museo voisi järjestää esim. talvitapahtuman työnäytöksen merkeissä. Jos työkoneita on välttämätöntä käyttää, niillä kuljetaan vain valmiilla kulkureiteillä kovan maan ai-kana.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että voimassa olevassa rakennuskaavassa Paltanmäen museo –niminen tila on merkitty kokonaisuudessaan EM-alueeksi. 1960-luvun kaavamerkinnän selitys on muinaismuistoalue. Nykyisten kaavoitusohjeiden ja kaavamääräysten mukai-sesti kiinteän muinaisjäännöksen merkintää (SM tai sm) käytetään ainoastaan muinaismuistolain tarkoittamista ja rauhoittamista kiinteistä muinaisjäännöksistä (MML 295/1063). Merkinnällä ei osoiteta esimerkiksi museoalueita.

Maastotarkastuksessa maakuntamuseo totesi, että Paltanmäen museon tilalla, museorakennusten ja pihapiirin luoteispuolella, sijaitsee historiallinen rajamerkki. Tämä kohde on suoja-alueineen (10 m rakenteista mitattuna) muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Sen sijainti ilmenee liitekartasta. Rajamerkki ei ole ennestään tunnettu suojelukohde, mutta tarkastuksen perusteella sen tiedot tullaan päivittämään muinaisjäännösrekisteriin. Kiinteän muinaisjäännöksen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty (1 §, 4 §). Muinaismuistolain rauhoitus ei koske koko Paltanmäen museo- nimisen tilan aluetta.

Tarkastuksessa havaittiin lisäksi lähihistoriasta peräisin olevia kivirakenteita (ki-viaidan osia) sekä betoni- ja kiviperustuksen jäännökset (puretun tanssilavan paikka). Ne eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta kivirakenteet tulee säilyt-tää maastossa lähihistorian muistoina ja ottaa huomioon hakkuiden toteuttami-sessa.

Metsänhoitotoimet ovat sallittuja kiinteän muinaisjäännöksen ja em. kivirakentei-den alueella, kun kaikki työt tehdään siten, että ne eivät vahingoita jäännöksiä. Kiinteän muinaisjäännöksen arvon ja ymmärrettävyyden kannalta on olennaista, että niiden ympäristön luontaisesti kivikkoinen ja sammaloitunut maapohja ei rikkoudu tarpeettomasti. Rakenteiden kohdalta ja vierestä voidaan poistaa pusikkoa ja puita, jotka voivat vahingoittaa rakenteita. Hakkuu on rakenteiden alueella suositeltavaa tehdä metsurityönä. Se voidaan tehdä myös koneellisesti olemassa olevilta kulkureiteiltä käsin ja siten, että rakenteiden päällä ei liikuta koneilla. Kaikki kivirakenteet tulee merkitä näkyvästi maastoon ennen hakkuiden alkamista. Mikäli hakkuut tehdään talviolosuhteissa, rakenteet on syytä osoittaa maastossa hakkuun tekijöille, koska rakenteiden tunnistaminen luontaisesti kivikkoisessa lumisessa maastossa on vaikeaa. Hakkuutähteet tulee raivata pois rakenteiden ja päältä ja vierustoilta. Suunnitelma ei sisällä tässä vaiheessa metsän uudistamista.

Maakuntamuseo toteaa lisäksi naapuritilan (Paltanmäki 2:154) maisematyöluvasta, että hakkuualueelta ei ole ennestään tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä museolla ole huomautettavaa ko. tilan hakkuista.