Pirkanmaan ELY-keskus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta (alueellinen vastuumuseo) asiantuntijalausuntoa rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin nojalla tehtävän suojelua koskevan päätöksen tueksi. Pispalan asukasyhdistys ry on 12.10.2020 vireille tulleella esityksellä esittänyt Pirkanmaan ELY-keskukselle, että Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Selininkatu 3 / Hirvikatu 5 sijaitsevan ns. Tahmelan torpan tontin rakennukset tulisi suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010, rakennusperintölaki) nojalla. Tutustuttuaan esitykseen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Tahmelan torpan pihapiiri rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Pispalanrinteen rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueeseen (Museoviraston RKY-inventointi 2009) ja valtakunnallisesti arvokkaaseen Pirkanmaan harjumaisemiin kuuluvaan Pispalanharjun – Pyynikinharjun maisema-alueeseen (Ympäristöministeriön VAMA 2021 -inventointi). Pihapiirin arvot on tunnistettu myös Pispalan - Tahmelan asemakaavoitusta varten laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008-2013). Selvityksessä pihapiiri ja sen kaksi asuinrakennusta on arvotettu kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaaksi (arvoluokka 1).

Tontilla Selininkadun reunassa sijaitsevan mansardikattoisen asuinrakennuksen kerrotaan olevan Tahmelan vanhin rakennus, Pispan taloon kuulunut Tahmelan torppa 1870-luvulta. Torppa on antanut nimen koko eteläpuoliselle kaupunginosalle. Rakennusta on laajennettu 1900-luvun alussa. Siinä on säilynyt runsaasti 1900-luvun alun rakentamisen piirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, jyrkkä mansardikatto, koristeelliset ikkunankehykset ja joitain T-mallisia yläosasta moniruutuisia ikkunoita.

Tontin Hirvikadun puoleinen asuinrakennus on todennäköisesti rakennettu 1900-luvun alussa. Se edustaa Tahmelasta pääosin kadonnutta huvilarakentamista. Sen säilyneitä piirteitä ovat loiva satulakatto, selkeä suorakaide runkomuoto, kookas, koko eteläsivun mittainen, puuleikkauksin koristeltu avokuisti, eteläsivun lyhyt kolmiomainen poikkipääty sahalaitaisine räystäslistoineen sekä risti-ikkunat.

Vaatimaton piharakennus on rakennettu myöhemmin ja sen merkitys yksittäisenä rakennuksena tai osana pihapiirin kokonaisuutta on vähäinen. Loivan rinnetontin pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset. Väljä puutarhatontti poikkeaa voimakkaasti Pispalan ja Tahmelan alueen tiiviistä rakentamisesta.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) määrittää rakennuksen merkittävyyden suojelun edellytysten täyttymiseksi (8 §) seuraavin perustein: harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus ja historiallinen kerroksellisuus. Maakuntamuseo toteaa lausuntonaan Tahmelan torpan pihapiirin kahden asuinrakennuksen ominaisuuksista seuraavaa:

1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus)

Selininkadun reunassa sijaitsevan mansardikattoisen asuinrakennuksen vanhin osa on mahdollisesti alueen vanhin säilynyt rakennus, Pispan taloon kuulunut Tahmelan torppa 1870-luvulta. Rakennuksen nykyinen ilme on kuitenkin pääosin 1900-luvun alun laajennuksen aikainen. Vastaavaa 1900-luvun alkupuolen työväen asuinrakentamista, jossa näkyy puujugendille ja 1920-luvun puuklassismille tyypillisiä piirteitä on säilynyt Ylä-Pispalassa ja Tahmelassa verrattain paljon. Hirvikadun reunassa sijaitseva todennäköisesti 1900-luvun alkuvuosina rakennettu asuinrakennus edustaa Tahmelasta pääosin kadonnutta huvilarakentamista ja on siksi rakennustyyppinä alueella harvinainen. Pirkanmaan mittakaavassa kumpaakaan rakennusta ei voida pitää rakennustyyppinsä erityisen harvinaisena tai ainutlaatuisena edustajana.

2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys),
3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus) sekä
4) alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys)

Selininkadun reunassa sijaitseva asuinrakennus on hyvin tyypillinen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana muodostuneen ja voimakkaasti työväestön asuinalueeksi profiloituneen Pispalan alueelle. Rakennus on rakennettu useassa vaiheessa omistajien varallisuuden salliessa ja siinä on ollut useita pieniä asuntoja. Sisätiloihin on tehty runsaasti muutoksia, mutta kaikkia asuntoja ei ole yhdistetty, mikä näkyy myös säilyneiden ulko-ovien määrässä (3 kpl). Hirvikadun reunassa sijaitseva ulkoisesti hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt, puuleikkauksin koristeltu huvilatyylinen asuinrakennus taas liittyy harvinaistuneeseen Pyhäjärven rantojen huvilarakentamiseen. Vapaa-ajanrakennus on kuitenkin muutettu ympärivuotiseen asumiseen ja sisätiloja uudistettu, missä yhteydessä sisätilojen alkuperäiset piirteet ovat pääosin kadonneet.

5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus)

Selininkadun reunassa sijaitseva asuinrakennus kertoo Tahmelan asutushistoriasta (torppa) ja Hirvikadun reunassa sijaitseva rakennus Pyhäjärven rantojen 1800-1900-lukujen vaihteen huvilarakentamisesta. Kummankin rakennuksen myöhemmät muutokset ja käyttö taas kertovat työväen 1900-luvun alkupuolen asumisen ja elämisen tavasta (sosiaalihistorialliset arvot). Pihapiirillä on myös todettu olevan taloushistoriallista arvoa, sillä pihassa ja eteläpuolisella viheralueella sekä läheisten rivitalojen tonteilla on säilynyt kasvillisuutta paikalla toimineesta Sladeyn kauppapuutarhasta, joka tunnetaan myös nimellä Laten omenatarha.

6) näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).

Kummassakin rakennuksessa on nähtävissä piirteitä sekä rakennusten alkuperäisestä ilmeestä että myöhemmistä muutoksista. Selininkadun reunassa sijaitsevaa hirsirunkoista torppaa on laajennettu rankorakenteisella osalla ja sen julkisivuissa näkyy viitteitä 1900-luvun alun puujugendille ja 1920-luvun puuklassismille tyypillisistä piirteistä. Hirvikadun reunassa sijaitsevaan huvilatyyliseen rakennukseen on myöhemmin tehty 1950-luvun rintamamiestaloille tyypillinen kellari. Kummankin rakennuksen sisätiloissa säilynyt tilanjaon perusperiaate, vaikka pintoja on uudistettu useassa vaiheessa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Tahmelan torpan pihapiirillä on eritystä kulttuurihistoriallista arvoa ja toteaa sen täyttävän useat rakennusperintölain mukaiset suojelun edellytysten perusteet. Suojeluesityksen vireilletulon jälkeen vuonna 2022 kuitenkin käynnistyi tontin asemakaavan uudistaminen (kaava nro 8922). Pirkanmaan maakuntamuseo osallistui tiiviisti asemakaavanmuutoksen valmisteluun antamalla lausunnot kaavahankkeen vireilletulo-, valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Tontin asemakaavan muutos on tullut voimaan 6.4.2023.

Tuoreessa asemakaavassa tontille on osoitettu kaksi uudisrakentamiselle varattua rakennusalaa ja molemmille olemassa oleville asuinrakennuksille on osoitettu suojelumerkintä (srp-1), jonka kaavamääräys kuuluu: ”Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella.”

Asemakaavassa suojeltujen rakennusten kunnostamiseen kannustaa määräys, joka edellyttää korjaamaan ja kunnostamaan tontin olemassa olevat asuinrakennukset ennen kuin tontin koko uudisrakennusoikeus voidaan ottaa käyttöön. Piha on osoitettu kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaaksi pihapiiriksi (sk-piha). Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan lisärakentaminen tulee tehdä kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Lisäksi rakennusten kunnostamista ja uudisrakentamista ohjataan yleismääräyksillä sekä rakentamistapaohjeella. Viitesuunnitelman mukainen uudisrakentaminen vaikuttaisi pääosin sopeutuvan alueen kaupunkikuvaan ja tontin vanhat rakennukset ja niiden asema säilyvän.

Lain rakennusperinnön suojelemisesta § 2 toteaa lain soveltamisalasta, että "[r]akennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Tätä lakia sovelletaan kuitenkin 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitetulla alueella, jos: 1) kohteella on valtakunnallista merkitystä; 2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai 3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi."

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Tahmelan torpan pihapiirin kohdalla riittävä suojelun taso on saavutettu suojeluesityksen tekemisen jälkeen hyväksytyllä asemakaavan muutoksella, eikä kohteen suojelua näin ollen olisi tarpeen toteuttaa lain rakennusperinnön suojelemisesta nojalla.

Pirkanmaan ELY-keskus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta (alueellinen vastuumuseo) asiantuntijalausuntoa rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin nojalla tehtävän suojelua koskevan päätöksen tueksi. Pispalan asukasyhdistys ry on 12.10.2020 vireille tulleella esityksellä esittänyt Pirkanmaan ELY-keskukselle, että Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Selininkatu 3 / Hirvikatu 5 sijaitsevan ns. Tahmelan torpan tontin rakennukset tulisi suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010, rakennusperintölaki) nojalla. Tutustuttuaan esitykseen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Tahmelan torpan pihapiiri rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Pispalanrinteen rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueeseen (Museoviraston RKY-inventointi 2009) ja valtakunnallisesti arvokkaaseen Pirkanmaan harjumaisemiin kuuluvaan Pispalanharjun – Pyynikinharjun maisema-alueeseen (Ympäristöministeriön VAMA 2021 -inventointi). Pihapiirin arvot on tunnistettu myös Pispalan - Tahmelan asemakaavoitusta varten laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008-2013). Selvityksessä pihapiiri ja sen kaksi asuinrakennusta on arvotettu kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaaksi (arvoluokka 1).

Tontilla Selininkadun reunassa sijaitsevan mansardikattoisen asuinrakennuksen kerrotaan olevan Tahmelan vanhin rakennus, Pispan taloon kuulunut Tahmelan torppa 1870-luvulta. Torppa on antanut nimen koko eteläpuoliselle kaupunginosalle. Rakennusta on laajennettu 1900-luvun alussa. Siinä on säilynyt runsaasti 1900-luvun alun rakentamisen piirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, jyrkkä mansardikatto, koristeelliset ikkunankehykset ja joitain T-mallisia yläosasta moniruutuisia ikkunoita.

Tontin Hirvikadun puoleinen asuinrakennus on todennäköisesti rakennettu 1900-luvun alussa. Se edustaa Tahmelasta pääosin kadonnutta huvilarakentamista. Sen säilyneitä piirteitä ovat loiva satulakatto, selkeä suorakaide runkomuoto, kookas, koko eteläsivun mittainen, puuleikkauksin koristeltu avokuisti, eteläsivun lyhyt kolmiomainen poikkipääty sahalaitaisine räystäslistoineen sekä risti-ikkunat.

Vaatimaton piharakennus on rakennettu myöhemmin ja sen merkitys yksittäisenä rakennuksena tai osana pihapiirin kokonaisuutta on vähäinen. Loivan rinnetontin pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset. Väljä puutarhatontti poikkeaa voimakkaasti Pispalan ja Tahmelan alueen tiiviistä rakentamisesta.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) määrittää rakennuksen merkittävyyden suojelun edellytysten täyttymiseksi (8 §) seuraavin perustein: harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus ja historiallinen kerroksellisuus. Maakuntamuseo toteaa lausuntonaan Tahmelan torpan pihapiirin kahden asuinrakennuksen ominaisuuksista seuraavaa:

1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus)

Selininkadun reunassa sijaitsevan mansardikattoisen asuinrakennuksen vanhin osa on mahdollisesti alueen vanhin säilynyt rakennus, Pispan taloon kuulunut Tahmelan torppa 1870-luvulta. Rakennuksen nykyinen ilme on kuitenkin pääosin 1900-luvun alun laajennuksen aikainen. Vastaavaa 1900-luvun alkupuolen työväen asuinrakentamista, jossa näkyy puujugendille ja 1920-luvun puuklassismille tyypillisiä piirteitä on säilynyt Ylä-Pispalassa ja Tahmelassa verrattain paljon. Hirvikadun reunassa sijaitseva todennäköisesti 1900-luvun alkuvuosina rakennettu asuinrakennus edustaa Tahmelasta pääosin kadonnutta huvilarakentamista ja on siksi rakennustyyppinä alueella harvinainen. Pirkanmaan mittakaavassa kumpaakaan rakennusta ei voida pitää rakennustyyppinsä erityisen harvinaisena tai ainutlaatuisena edustajana.

2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys),

3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus) sekä

4) alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys)

Selininkadun reunassa sijaitseva asuinrakennus on hyvin tyypillinen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana muodostuneen ja voimakkaasti työväestön asuinalueeksi profiloituneen Pispalan alueelle. Rakennus on rakennettu useassa vaiheessa omistajien varallisuuden salliessa ja siinä on ollut useita pieniä asuntoja. Sisätiloihin on tehty runsaasti muutoksia, mutta kaikkia asuntoja ei ole yhdistetty, mikä näkyy myös säilyneiden ulko-ovien määrässä (3 kpl). Hirvikadun reunassa sijaitseva ulkoisesti hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt, puuleikkauksin koristeltu huvilatyylinen asuinrakennus taas liittyy harvinaistuneeseen Pyhäjärven rantojen huvilarakentamiseen. Vapaa-ajanrakennus on kuitenkin muutettu ympärivuotiseen asumiseen ja sisätiloja uudistettu, missä yhteydessä sisätilojen alkuperäiset piirteet ovat pääosin kadonneet.

5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus)

Selininkadun reunassa sijaitseva asuinrakennus kertoo Tahmelan asutushistoriasta (torppa) ja Hirvikadun reunassa sijaitseva rakennus Pyhäjärven rantojen 1800-1900-lukujen vaihteen huvilarakentamisesta. Kummankin rakennuksen myöhemmät muutokset ja käyttö taas kertovat työväen 1900-luvun alkupuolen asumisen ja elämisen tavasta (sosiaalihistorialliset arvot). Pihapiirillä on myös todettu olevan taloushistoriallista arvoa, sillä pihassa ja eteläpuolisella viheralueella sekä läheisten rivitalojen tonteilla on säilynyt kasvillisuutta paikalla toimineesta Sladeyn kauppapuutarhasta, joka tunnetaan myös nimellä Laten omenatarha.

6) näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).

Kummassakin rakennuksessa on nähtävissä piirteitä sekä rakennusten alkuperäisestä ilmeestä että myöhemmistä muutoksista. Selininkadun reunassa sijaitsevaa hirsirunkoista torppaa on laajennettu rankorakenteisella osalla ja sen julkisivuissa näkyy viitteitä 1900-luvun alun puujugendille ja 1920-luvun puuklassismille tyypillisistä piirteistä. Hirvikadun reunassa sijaitsevaan huvilatyyliseen rakennukseen on myöhemmin tehty 1950-luvun rintamamiestaloille tyypillinen kellari. Kummankin rakennuksen sisätiloissa säilynyt tilanjaon perusperiaate, vaikka pintoja on uudistettu useassa vaiheessa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Tahmelan torpan pihapiirillä on eritystä kulttuurihistoriallista arvoa ja toteaa sen täyttävän useat rakennusperintölain mukaiset suojelun edellytysten perusteet. Suojeluesityksen vireilletulon jälkeen vuonna 2022 kuitenkin käynnistyi tontin asemakaavan uudistaminen (kaava nro 8922). Pirkanmaan maakuntamuseo osallistui tiiviisti asemakaavanmuutoksen valmisteluun antamalla lausunnot kaavahankkeen vireilletulo-, valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Tontin asemakaavan muutos on tullut voimaan 6.4.2023.

Tuoreessa asemakaavassa tontille on osoitettu kaksi uudisrakentamiselle varattua rakennusalaa ja molemmille olemassa oleville asuinrakennuksille on osoitettu suojelumerkintä (srp-1), jonka kaavamääräys kuuluu: ”Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella.”

Asemakaavassa suojeltujen rakennusten kunnostamiseen kannustaa määräys, joka edellyttää korjaamaan ja kunnostamaan tontin olemassa olevat asuinrakennukset ennen kuin tontin koko uudisrakennusoikeus voidaan ottaa käyttöön. Piha on osoitettu kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaaksi pihapiiriksi (sk-piha). Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan lisärakentaminen tulee tehdä kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Lisäksi rakennusten kunnostamista ja uudisrakentamista ohjataan yleismääräyksillä sekä rakentamistapaohjeella. Viitesuunnitelman mukainen uudisrakentaminen vaikuttaisi pääosin sopeutuvan alueen kaupunkikuvaan ja tontin vanhat rakennukset ja niiden asema säilyvän.

Lain rakennusperinnön suojelemisesta § 2 toteaa lain soveltamisalasta, että "[r]akennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Tätä lakia sovelletaan kuitenkin 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitetulla alueella, jos: 1) kohteella on valtakunnallista merkitystä; 2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai 3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi."

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Tahmelan torpan pihapiirin kohdalla riittävä suojelun taso on saavutettu suojeluesityksen tekemisen jälkeen hyväksytyllä asemakaavan muutoksella, eikä kohteen suojelua näin ollen olisi tarpeen toteuttaa lain rakennusperinnön suojelemisesta nojalla.