Viialan keskustan asutus alkoi kasvaa 1870-luvulla, jolloin alueelle tuli rautatie ja sen asema. Tätä

ennen arvoalueilla oli läheiseen Viialan kartanoon liittyneitä rakennuksia, talousrakennuksia tai

asuinmökkejä. Keskuskatu oli entinen yleinen maantie, jonka suunnassa asutus levisi kartanon mailla.

Arvoalueen rakennuskanta edustaa tätä vanhinta keskustan alueella säilynyttä asutusta kartanon

ulkopuolella. Rukoushuone rakennettiin. Viialan kartanon lahjoittamalle maa-alueelle vuonna 1906.

Se oli ensimmäinen askel kohti seurakuntaa ja itsenäistä kuntaa, jotka perustettiin 1927 ja 1932.

Teollisuuteen liittyvä Nahkalinna on vuodelta 1938.

Viialan keskustan muodostavan Keskuskadun etelä- ja pohjoispäähän jää ryhmä asuinrakennuksia,

jotka ovat 1900-luvun vaihteesta ja alkupuolelta. Asutus on keskittynyt Keskuskadun ja siitä

erkanevien vanhojen tielinjojen mm. Kirkkokatu varrelle. Vanhan maantien lisäksi asutuksen

keskittymiseen on vaikuttanut läheiset nahkatehdas ja rautatieasema.

1. Pohjoinen alue keskittyy Keskuskadun ja siitä erkanevan Kylä- ja Mottalankadun varrelle. Alue

on selkeästi rajattavissa. Pohjoisrajan muodostavat julkiset rakennukset, Viialan kirkko (1949) ja

kirjastotalo (2005) Idässä alue rajoittuu entisen asema-alueen pohjoispäähän, jossa on säilynyt ainoa

vanhaan asema-alueeseen kuulunut asuinrakennus. Etelässä rajan muodostavat keskustan

hallintorakennukset ja 1980-luvulla rakennetut kaksi kerrostaloa. Lännessä asutus muuttuu vähitellen

1950-luvun rakennuskannaksi. Arvoalueen rakennuskanta on pääosin 1900-luvun vaihteesta ja

alkupuolelta. Joukkoon kuuluu yksittäisiä asuinrakennuksia 1950-luvulta. Arvoalue sijoittuu Viialan

keskustaa hallitsevan matalan ja leveän harjanteen pohjoisreunalle. Rakennukset ovat usein loivassa

rinteessä tai niiden päällä. Kuivan maastopohjan metsäisyys on erityisesti itäpuolella säilynyt hyvin.

Rakennukset ja rinne muodostavat tiiviin rakennetun kokonaisuuden. Rakennukset ovat

pääsääntöisesti tonttien keskellä ja osin kiinni tielinjassa. Rautatien asuinrakennukseen liittyy korkea

kuusiaita. Rakennuskanta on pääsääntöisesti hyvin säilynyttä, edustavaa ja monipuolista.

2. Eteläinen alue on Keskus- ja Kirkkotien varrella. Kuten pohjoinen alue, sijoittuu eteläinenkin

alue saman harjanteen eteläreunalle. Alue rajautuu osittain pohjois- ja eteläpuolella kerrostaloihin.

Rakennuskanta on 1900-luvun vaihteesta 1950-luvulle, pääasiassa rakennuskanta 1900-luvun

alkupuolelta. Alue on kuitenkin yhtenäinen, johon vaikuttaa rakennuskanta ja keskiosien metsäisyys.

Vanhinta tyyppiä edustaa inventoitu Kauppala 74 –niminen kiinteistö. Yleispiirteenä rakennusten

materiaalina on hirsi ja vuoraustyyppinä peiterima. Poikkeuksen tekee ns. Nahkalinna, läheisen

nahkatehtaan johtoportaan asunrakennus, joka on tiilirakenteinen ja mittasuhteiltaan eri luokkaa.

Toinen alueen luonteesta poikkeava rakennus on Kirkkotien varrella oleva entinen rukoushuone.

Sen ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä, lisäksi pihassa ollut tapuli on purettu.

Arvoalueen nykyisen miljöön säilyminen tulisi turvata kokonaisuudessaan. Nykyisessä kaavassa

alue on kaavoitettu kerrostalotonteiksi. Osittainenkin kaavan mukainen rakentaminen tuhoaisi

nykyisen puurakenteisen miljöön. Uudisrakentaminen ei ole alueella suositeltavaa. Mahdollinen

uudisrakentaminen tulee sopeuttaa olemassa olevaan rakennuskantaan korostetun tarkkaan.