Metalli

Messinki

TÄMÄ ON ENSIMMÄINEN TAMPEREEN POSTIA JA

LENNÄTINTÄ VARTEN RAKENNETTU TALO SEN

RAKENNUTTI VUONNA 1867 FINLAYSONIN

TEHTAANISÄ WILLIAM VON NOTTBECK

MUISTOLAATTA KIINNITETTIIN TOUKOKUUSSA 1981

TAMPEREEN POSTIKONTTORIN TÄYTTÄESSÄ 200 VUOTTA

ptl

Asiasanat: lennätinliikenne , muistolaatat , muistomerkit , posti

Tampereen ensimmäisen postiksi rakennetun talon muistolaatta kiinnitettiin nykyisin asuintalona toimivan Puuvillatehtaankatu 5:n seinään vuonna 1981, kun postin tulosta Tampereelle oli kulunut 200 vuotta.

Vuonna 1781 avattu postikonttori toimi aluksi kosken niskalla kruunun viinanpolttimossa. Vuonna 1867 postikonttori siirtyi Finlaysonin isännän Wilhelm von Nottbeckin rakennuttamaan taloon Puuvillatehtaankatu 5:een.Taloon sijoittui myös vuonna 1865 perustettu Tampereen lennätinkonttori. Postikonttori siirrettiin 1880-luvulla kaupungin keskustaan ensin Tirkkosen taloon Kuninkaankatu 21:een ja sieltä edelleen Sandbergin taloon torin laidalle vuonna 1898. Konttori ehti toimia vielä vuosia Hämeenkatu 22:ssa ennen kuin sille saatiin oma talo. Vihdoin vuonna 1925 ostettiin Suomen pankilta osoitteesta Hämeenkatu 13 tontista puolikas, jolle valtio rakennutti postitalon. Tällä paikalla toimii nykyisin ravintola nimeltään Wanha Posti. Nykyinen postitalo Rautatienkatu 21:ssä on ollut toiminnassa vuodesta 1971 alkaen.

Kaupungin ensimmäisenä postimestarina toimi vuosina 1781-1803 Kangasalan rovastin Gustaf Alleniuksen poika Johan Allén. Postin perustamisvuonna oli kaupungissa 172 asukasta ja 31 ruokakuntaa.

Vuonna 1866 kaupunkiin asetettiin kaksi postilaatikkoa, olihan posti kaukana keskustasta aina Finlaysonilla saakka. Samaan aikaan kaupunki sai ensimmäisen postiljoonin, jonka tehtäviin laatikoiden tyhjentäminen kuului. Postinkanto koteihin alkoi Tampereella vuonna 1870. Tämä johti postiljoonien määrän nopeaan kasvuun. Vuosisadan vaihteessa heitä oli jo 30.

Venäjän valtio rakensi Suomen ensimmäisen lennätinjohdon Helsingin ja Pietarin välille 1855 etupäässä sotilaallisia ja hallinnollisia tarkoituksia varten. 1860-luvulla lennätinlaitos muuttui niin Venäjällä kuin Suomessakin puhtaasti siviilivirastoksi. Lennätinverkko levisi Suomessa hitaasti, sillä sotilaalliset ja hallinnolliset intressit ohjasivat kehitystä. Vasta 1860-luvulla lennätinverkko alkoi levitä sisämaahan. Tampereelle lennätinkonttori avattiin 1865. Sen tuloon vaikutti merkittävästi Finlaysonin tehtaan patruuna Nottbeck, jonka rakennuttamassa postitalossa lennätinkonttori toimi vuodesta 1867 vuoteen 1915. Lennättimen leviämiseen vaikutti, että teollistuminen tarvitsi yhä nopeampia yhteyksiä. Yhdistetty Posti- ja lennätinlaitos aloitti toimintansa Suomessa 1.6.1927.