Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijoittuu Nokian keskustan tuntumaan, Nokianvirran Tehdassaareen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää alueen arvot, merkitä ne asemakaavaan ja tutkia teollisuusalueen käyttötarkoituksen muuttamista monipuolisesti toimisto-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen käyttöön. Samalla tutkitaan alueen liikennejärjestelyjä ja yhteyttä katuverkkoon. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Nokia profiloituu yhä vahvasti teollisuuskaupungiksi. Teollistuminen alkoi vuonna 1868 Fredrik Idestamin perustaessa nykyisen Tehdassaaren alueelle ensimmäisen teollisuuslaitoksen, puuhiomon. Laitos siirtyi vuonna 1871 vastaperustetun Nokia-yhtiön omistukseen ja pienestä puuhiomosta kasvoi paperiteollisuuden suuryritys, jonka tuotevalikoima laajeni paperista sulfiittiselluloosaan ja sähköntuotantoon ja toiminta levittäytyi laajalle alueelle Nokianvirran varrella. Kosken partaalle rakennettu tehdasalue muotoutui saareksi 1911-13 sähkövoimalaitosta varten rakennetun kanavan valmistuessa. Varhaisimpia alueen puurakennuksia ei ole säilynyt. Tehdassaaren nykyiset rakennukset ovat Nokia-yhtiön ajalta, vanhimmat osat vuodelta 1885. Paperitehdas ja voimalaitos siirtyivät 1950-luvulla viereiselle Jyränmaan alueelle, jolloin Tehdassaaren rakennukset siirtyivät muuhun tuotantokäyttöön. Teollisuustoiminta alueella on päättynyt vähitellen; osa rakennuksista on jäänyt tyhjilleen, osaan on löytynyt uudis- tai väliaikaiskäyttöä.

Tehdassaaren alueella on voimassa vuonna 1980 hyväksytty asemakaava, jossa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Kaava ei vastaa alueen nykyistä käyttöä, eikä ole kulttuuriympäristön vaalimisen tavoitteiden osalta nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Se on siten vähintäänkin näiltä osin vanhentunut maankäytön ohjauksen välineenä. Käynnistynyt asemakaavan uudistaminen on siten lähtökohtaisesti positiivinen ja tavoitteiltaan kannatettava hanke.

Alueella on myös voimassa vuonna 2004 hyväksytty Nokian Keskustaajaman osayleiskaava 2010, jossa suunnittelualue on osoitettu itäosasta palvelujen ja hallinnon alueeksi ja länsiosasta teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lisäksi Tehdassaari on merkitty osaksi kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa (sk1-5) sekä osaksi Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (skv-93).

Suunnittelualueella on lisäksi voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, osaksi tiivistettävää asemanseutua ja sen läpi on merkitty viheryhteystarve. Tehdassaari on maakuntakaavassa merkitty myös osaksi Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009) sekä osaksi maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisemaa (peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013, Pirkanmaan liitto). Arvoalueita koskevat suunnittelumääräykset edellyttävät varmistamaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä, että alueen arvot säilyvät. RKY-aluetta koskevat lisäksi valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kohteiden arvot tulee turvata kaikessa maankäytössä.

Alueelta on laadittu aiemmin useita rakennettua ympäristöä ja maisemaa koskeva selvityksiä, joissa on todettu Tehdassaarella olevan merkittäviä kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja:

- Nokianvirran ja yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvitys, Arkkitehtitoimisto Eija Teivas, 1997.

- Nokian kulttuuriympäristöohjelma, Teivas, Tulonen, 2001.

- RKY-inventointi, Museovirasto 2009.

- Nokian keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola 2010.

- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013, Pirkanmaan liitto.

Selvitykset ovat asemakaavanmuutoksen tarpeisiin osin vanhentuneita, osin liian yleispiirteisiä. Niiden perusteella ei ole mahdollista arvioida alueen rakennusten, niiden keskeisten sisätilojen, pihojen tai muiden rakenteiden (muurit, penkereet, sillat, padot yms.) suojelutarpeita. Suunnittelualueelta ja sen lähivaikutusalueelta tuleekin kaavamuutoksen ja sen vaikutusten arvioinnin tueksi laatia asemakaavatasoinen (pihapiiri- ja rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys.

Rakennetun ympäristön ja maiseman selvityksessä tulee hyödyntää aiempien selvitysten tietoja sekä täydentää ja päivittää niitä. Selvityksestä tulee käydä ilmi alueen historian ja rakentumisen keskeisimmät vaiheet sekä yksittäisten rakennusten tiedot (mm. rakennusvuosi, suunnittelija, päärakennusmateriaalit, julkisivumateriaalit, käyttötarkoitus, merkittävimmät muutokset, nykytila) sekä määritellä rakennusten (tai niiden osien) ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Alueen merkittävyydestä johtuen selvityksessä tulee yleispiirteisesti inventoida ja arvottaa myös rakennusten keskeisimmät säilyneet sisätilat. Lisäksi selvityksessä tulee huomioida suunnittelualueen pihojen piirteet sekä maiseman ominaispiirteet, kuten avoimet maisematilat, keskeiset näkymäsuunnat, kiintopisteet ja muutosherkät alueet. Lisäksi on syytä luonnehtia lähivaikutusalueiden rakennettua ympäristöä ja maisemakuvaa. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa. Tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseolta voi tiedustella lisäohjeita selvityksen laatimista varten tai järjestää aiheesta työneuvottelu.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta alueella on tehty Keskustan osayleiskaava-alueen teollisuusarkeologinen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy, 2012), jonka tulokset tulee ottaa huomioon asemakaavan valmistelussa. Inventoinnin jälkeen Museoviraston ohjeistus koskien teollisuusarkeologisia kohteita on muuttunut, eikä 1860-luvun tai nuorempia kohteita pääsääntöisesti tulkita kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Nuorempien arkeologisten kohteiden suojelemiseksi on samaan aikaan otettu käyttöön kategoria "muu kulttuuriperintökohde", johon kuuluvia rakenteita/kohteita suojellaan kaavoituksen keinoin. Vuoden 2012 inventoinnissa saaren itäpäässä todettu valssipadon jäännös on tulkittavissa tällaiseksi kulttuuriperintökohteeksi, ja maakuntamuseo esittää sen merkitsemistä asemakaavaan s-merkinnällä, johon liitetään selitys ja määräys: Muu kulttuuriperintökohde, teollisuushistoriallinen rakenne. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Maakuntamuseo ottaa kantaa mahdollisten muiden historiallisten rakenteiden/jäännösten merkitsemiseen kaavaan sen jälkeen, kun kaava-alueen rajaus on täsmentynyt.

Inventointiraportin mukaan saaren itäosassa on paikannettavissa arkeologisesti potentiaalisia nykyrakennusten ulkopuolisia alueita, joilta saattaa löytyä alueen teollisuushistoriaan liittyviä jäännöksiä (s. 28). Alueet kuuluvat muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Tehdassaari (mj-tunnus 1000023279). Asemakaavassa on syytä ottaa huomioon erityisesti verstaan/pakkaamon ja ruiskuhuoneen paikat. Dokumentoitavia maanalaisia historiallisia rakenteita saattaa kuitenkin löytyä muualtakin Tehdassaaren alueelta. Maakuntamuseo esittää, että kaavaan lisätään määräys, joka mahdollistaa tällaisten rakenteiden huomioonottamisen ja velvoittaa varautumaan niiden tutkimiseen/dokumentointiin rakennus- ja kaivutöiden yhteydessä.

Asemakaavaluonnos liiteaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijoittuu Nokian keskustan tuntumaan, Nokianvirran Tehdassaareen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää alueen arvot, merkitä ne asemakaavaan ja tutkia teollisuusalueen käyttötarkoituksen muuttamista monipuolisesti toimisto-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen käyttöön. Samalla tutkitaan alueen liikennejärjestelyjä ja yhteyttä katuverkkoon. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Nokia profiloituu yhä vahvasti teollisuuskaupungiksi. Teollistuminen alkoi vuonna 1868 Fredrik Idestamin perustaessa nykyisen Tehdassaaren alueelle ensimmäisen teollisuuslaitoksen, puuhiomon. Laitos siirtyi vuonna 1871 vastaperustetun Nokia-yhtiön omistukseen ja pienestä puuhiomosta kasvoi paperiteollisuuden suuryritys, jonka tuotevalikoima laajeni paperista sulfiittiselluloosaan ja sähköntuotantoon ja toiminta levittäytyi laajalle alueelle Nokianvirran varrella. Kosken partaalle rakennettu tehdasalue muotoutui saareksi 1911-13 sähkövoimalaitosta varten rakennetun kanavan valmistuessa. Varhaisimpia alueen puurakennuksia ei ole säilynyt. Tehdassaaren nykyiset rakennukset ovat Nokia-yhtiön ajalta, vanhimmat osat vuodelta 1885. Paperitehdas ja voimalaitos siirtyivät 1950-luvulla viereiselle Jyränmaan alueelle, jolloin Tehdassaaren rakennukset siirtyivät muuhun tuotantokäyttöön. Teollisuustoiminta alueella on päättynyt vähitellen; osa rakennuksista on jäänyt tyhjilleen, osaan on löytynyt uudis- tai väliaikaiskäyttöä.

Tehdassaaren alueella on voimassa vuonna 1980 hyväksytty asemakaava, jossa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Kaava ei vastaa alueen nykyistä käyttöä, eikä ole kulttuuriympäristön vaalimisen tavoitteiden osalta nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Se on siten vähintäänkin näiltä osin vanhentunut maankäytön ohjauksen välineenä. Käynnistynyt asemakaavan uudistaminen on siten lähtökohtaisesti positiivinen ja tavoitteiltaan kannatettava hanke.

Alueella on myös voimassa vuonna 2004 hyväksytty Nokian Keskustaajaman osayleiskaava 2010, jossa suunnittelualue on osoitettu itäosasta palvelujen ja hallinnon alueeksi ja länsiosasta teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lisäksi Tehdassaari on merkitty osaksi kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa (sk1-5) sekä osaksi Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (skv-93).

Suunnittelualueella on lisäksi voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, osaksi tiivistettävää asemanseutua ja sen läpi on merkitty viheryhteystarve. Tehdassaari on maakuntakaavassa merkitty myös osaksi Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009) sekä osaksi maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisemaa (peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013, Pirkanmaan liitto). Arvoalueita koskevat suunnittelumääräykset edellyttävät varmistamaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä, että alueen arvot säilyvät. RKY-aluetta koskevat lisäksi valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kohteiden arvot tulee turvata kaikessa maankäytössä.

Alueelta on laadittu aiemmin useita rakennettua ympäristöä ja maisemaa koskeva selvityksiä, joissa on todettu Tehdassaarella olevan merkittäviä kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja:

- Nokianvirran ja yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvitys, Arkkitehtitoimisto Eija Teivas, 1997.

- Nokian kulttuuriympäristöohjelma, Teivas, Tulonen, 2001.

- RKY-inventointi, Museovirasto 2009.

- Nokian keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola 2010.

- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013, Pirkanmaan liitto.

Selvitykset ovat asemakaavanmuutoksen tarpeisiin osin vanhentuneita, osin liian yleispiirteisiä. Niiden perusteella ei ole mahdollista arvioida alueen rakennusten, niiden keskeisten sisätilojen, pihojen tai muiden rakenteiden (muurit, penkereet, sillat, padot yms.) suojelutarpeita. Suunnittelualueelta ja sen lähivaikutusalueelta tuleekin kaavamuutoksen ja sen vaikutusten arvioinnin tueksi laatia asemakaavatasoinen (pihapiiri- ja rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys.

Rakennetun ympäristön ja maiseman selvityksessä tulee hyödyntää aiempien selvitysten tietoja sekä täydentää ja päivittää niitä. Selvityksestä tulee käydä ilmi alueen historian ja rakentumisen keskeisimmät vaiheet sekä yksittäisten rakennusten tiedot (mm. rakennusvuosi, suunnittelija, päärakennusmateriaalit, julkisivumateriaalit, käyttötarkoitus, merkittävimmät muutokset, nykytila) sekä määritellä rakennusten (tai niiden osien) ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Alueen merkittävyydestä johtuen selvityksessä tulee yleispiirteisesti inventoida ja arvottaa myös rakennusten keskeisimmät säilyneet sisätilat. Lisäksi selvityksessä tulee huomioida suunnittelualueen pihojen piirteet sekä maiseman ominaispiirteet, kuten avoimet maisematilat, keskeiset näkymäsuunnat, kiintopisteet ja muutosherkät alueet. Lisäksi on syytä luonnehtia lähivaikutusalueiden rakennettua ympäristöä ja maisemakuvaa. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa. Tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseolta voi tiedustella lisäohjeita selvityksen laatimista varten tai järjestää aiheesta työneuvottelu.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta alueella on tehty Keskustan osayleiskaava-alueen teollisuusarkeologinen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy, 2012), jonka tulokset tulee ottaa huomioon asemakaavan valmistelussa. Inventoinnin jälkeen Museoviraston ohjeistus koskien teollisuusarkeologisia kohteita on muuttunut, eikä 1860-luvun tai nuorempia kohteita pääsääntöisesti tulkita kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Nuorempien arkeologisten kohteiden suojelemiseksi on samaan aikaan otettu käyttöön kategoria "muu kulttuuriperintökohde", johon kuuluvia rakenteita/kohteita suojellaan kaavoituksen keinoin. Vuoden 2012 inventoinnissa saaren itäpäässä todettu valssipadon jäännös on tulkittavissa tällaiseksi kulttuuriperintökohteeksi, ja maakuntamuseo esittää sen merkitsemistä asemakaavaan s-merkinnällä, johon liitetään selitys ja määräys: Muu kulttuuriperintökohde, teollisuushistoriallinen rakenne. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Maakuntamuseo ottaa kantaa mahdollisten muiden historiallisten rakenteiden/jäännösten merkitsemiseen kaavaan sen jälkeen, kun kaava-alueen rajaus on täsmentynyt.

Inventointiraportin mukaan saaren itäosassa on paikannettavissa arkeologisesti potentiaalisia nykyrakennusten ulkopuolisia alueita, joilta saattaa löytyä alueen teollisuushistoriaan liittyviä jäännöksiä (s. 28). Alueet kuuluvat muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Tehdassaari (mj-tunnus 1000023279). Asemakaavassa on syytä ottaa huomioon erityisesti verstaan/pakkaamon ja ruiskuhuoneen paikat. Dokumentoitavia maanalaisia historiallisia rakenteita saattaa kuitenkin löytyä muualtakin Tehdassaaren alueelta. Maakuntamuseo esittää, että kaavaan lisätään määräys, joka mahdollistaa tällaisten rakenteiden huomioonottamisen ja velvoittaa varautumaan niiden tutkimiseen/dokumentointiin rakennus- ja kaivutöiden yhteydessä.

Asemakaavaluonnos liiteaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.