2. Pelto-Tiura

3. Mäki-Tiura

4. Arolan kartano

5. Karlundin pihapiiri

6. Järvi-Haaviston pihapiiri

7. Sotkian raittikylä

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Järviönkylän kulttuurimaisema. Järviön ja Vuolteen kylät lienevät Kylmäkosken vanhinta asutusaluetta Vuolteen rautakautisista löydöistä päätellen. Järviönlahden rannalla on mielenkiintoista, joskin melkoisesti uusiutunutta asutusta. Lapion tilalla on kaksi vanhaa aittaa.

Järvihaavisto-Haanoja-Sontula kulttuurimaisema. Järvihaaviston ja Haanojan kyläkeskuksen välillä on kaunis rantaviljelysmaisema. Järvihaaviston kivinavetta on vuodelta 1892 ja tilalla on myös vanha aitta. Haanojan kylässä muodostavat Liiton, Voutilan ja Nikkilän rakennusryhmät tiiviin kyläkeskuksen, jonka kapea maantie halkaisee. Sontulan vanha kansakoulu on rakennettu vuonna 1905.

Sotkian kylämiljöö. Sotkian kylässä on säilynyt vanhaa mäkitupa- ja itsellisasutusta. Pienet mökit sijaitsevat kylätien varrella. Kinnarin tilan päärakennus on vuodelta 1857 ja Parikan päärakennus vuodelta 1915. Sotkian nuorisoseurantalo lienee 1920-luvulta.

Kurisjärven kulttuurimaisema. Arolan kartanon molemmin puolin leviää luode-kaakko suunnassa edustava kulttuurimaisema. Arolan kartanoympäristö muodostaa oman kokonaisuutensa, siitä itään sijaitsevat Karllund ja Kivirannan päärakennus vuodelta 1911. Riisikkalan tien varrella sijaitsee Kurisjärven kansakoulurakennus vuodelta 1910. Koulun lähellä sijaitsevat Pelto-Tiuran ja Mäki-Tiuran rakennusryhmät. Pelto-Tiuran perinteiseen tapaan rakennettu päärakennus on 1850-luvulta. Mäki-Tiuran päärakennus on 1850-luvulta. Mäki-Tiuran päärakennus on vuodelta 1885 ja tilan kivinavetta on vuodelta 1898.

Arolan kartano, Kurisjärvi. Arolan l. entinen Kurisjärven kartano muodostettiin 1610-luvulla ja lahjoitetiin Andreas Paulille 1621, josta vuodeta se nautti säterivapautta vuoteen 1690. Tällöin se muodostettiin säteriratsutilaksi. Kartano jaettiin ensin 1771 ja vuonna 1792 vielä kolmeen osaan, joista Grönkulla-niminen on nykyinen Arola. Mansardikattoisen päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1756 seinähirteen veistetyn vuosiluvun mukaan. Rakennusta on jatkettu tämän jälkeen kahdesti, 1779 ja 1789. Vuonna 1952 rakennuksen ulkoarkkitehtuuri sai yhtenäisen asun ja seinät rapattiin. Kivinavetta on vuodelta 1883. Maantien varrella on vanha väentupa. Kartanon ympärillä on pieni puisto. Arolan kartano liittyy laajempaan Kurisjärven kulttuurimaisemaan.

Karllund, Kurisjärvi. Kurisjärven säteriratsutilasta halottiin vuonna 1792 Vanhakartano ja Karllund. Karllundin pitkä satulakattoinen päärakennus on rakennettu vuonna 1796.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]