Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Poikkeuslupaa haetaan rakennuskiellosta poikkeamiseen sekä tontin rakennusoikeuden ylittämiseen. Maakuntamuseo on tutustunut hakemuksen liitteenä toimitettuihin aineistoihin: asema-, julkisivu- ja pohjapiirroksiin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Suuruspäänkatu 19 on Tahmelan Ansionkalliolla sijaitseva vuonna 1963 rakennettu Eero Vuoren suunnittelema, moderni, rinteeseen sovitettu pienkerrostalo. Kohde on inventoitu osana Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointia (Pirkanmaan maakuntamuseo 2013). Selvityksessä kohteen on todettu edustavan erinomaisesti Tahmelan modernia rakentamista ja rakennuksen arkkitehtuurin, tyylin, muotojen sekä rakennusmateriaalien säilyneen hyvin alkuperäistä vastaavina. Jyrkkään rinteeseen, lähelle katulinjaa sijoitetulla kookkaalla rakennuksella on myös todettu olevan merkittäviä maisemallisia arvoja Suuruspäänkadun maisemassa, mutta myös laajemmin Ansionkallion luoteisrinteen maisemassa. Lisäksi vierekkäiset Suuruspäänkatu 17 ja 19 samanikäisine ja -tyylisine asuinrakennuksineen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti yhteenliittyvän parin. Kohde on osa inventoinnissa tunnistettua paikallisesti merkittävää Tahmelan 1960-70-lukujen täydennysrakentamisesta kertovaa arvoaluetta.

Alueella on voimassa vuonna 1978 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat selvityksissä todettujen kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät, ja joka ei siten vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) määräyksiä. Asemakaava on katsottava vähintään näiltä osin vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Alueelle onkin asetettu rakennuskielto suojeluasemakaavan laatimista varten.

Poikkeuslupahakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien mukaan rakennuksen kellarikerroksessa sijaitseva kadun puoleinen autotalli on tarkoitus muuttaa osittain asuintilaksi ja liittää kierreportaalla osaksi ensimmäisen kerroksen asuntoa. Samalla tehtäisiin julkisivuremontti ja avattaisiin julkisivuun useita uusia ikkunoita ja ovia koillisen, lounaan ja luoteen puolelle, purettaisiin kaakkoissivun siivousparveke ja korvattaisiin se lasikaiteella, lasitettaisiin asuntojen parvekkeet ja katettaisiin ja lasitettaisiin kattoterassi osittain. Vinttikerroksen osalla oleva harvinainen liuskehuopa vaihdettaisiin saumapelliksi. Nykyisen rouhean kermanvalkoisen julkisivurappauksen väritys muutettaisiin valkoiseksi ja sinertävän harmaan uritetun betonisokkelin väri tumman harmaaksi. Kapealla pystypaneelilla verhotut osat olisivat tumman ruskeat. Kaksi autopaikkaa sijoitettaisiin kadunvarteen ja yksi pihalle. Lisäksi toinen kellarikerroksen autotalleista säilytettäisiin.

Muutokset vaikuttavat suunnitellun osin kohteen arkkitehtuurin ja ominaispiirteiden ehdoilla. Kellarikerroksen tilamuutoksiin, kellarikerroksen julkisivujen aukotukseen, parvekemuutoksiin tai paikoituksen järjestelyihin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomauttamista. Autotallien ovet vaikuttavat säilyvän, autotallien ikkunoiden tilalle tulevat suuremmat ikkunat noudattavat ylempien kerrosten ikkunoiden rytmitystä ja tyyliä ja kadun reunan portaat ja betoniset ja liuskekivillä päällystetyt tukimuurit vaikuttavat säilyvän. Myöskään väritykseen ei ole huomautettavaa, joskin julkisivujen päävärinä olisi eduksi säilyttää alkuperäinen kermanvaalea sävy. Mikäli rappaus uusitaan, tulisi sen vastata alkuperäistä.

Sen sijaan asuin- ja vinttikerroksen runsaat uudet ikkuna-aukotukset, kattoterassin kattaminen ja materiaalimuutokset eivät täysin istu rakennuksen alkuperäiseen ilmeeseen, sen eleettömään modernismiin. Erityisesti lasitiili-ikkunoiden korvaaminen korkeilla suorakaiteenmuotoisilla pystyikkunoilla, koillissivun uudet ikkuna-aukot, ullakkotilaan puhkaistavat kookkaat ikkunat ja vinttikerroksen julkisivun pellitys ovat osin ristiriidassa kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen kanssa. Uusien ikkunoiden tarvetta tulisi vielä harkita, ja mikäli ne ovat aivan välttämättömiä, tulisi niiden muodon, tyylin ja sijoituksen noudattaa paremmin olemassa oleva ikkunoita. Kattoterassin kattaminen tulisi tehdä esitettyä keveämmin, siten että rakennuksen alkuperäinen kattomuoto pysyy selkeästi havaittavissa.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeusluvan myöntämistä, koska esitetty rakennusoikeuden ylitys tapahtuisi rakennuksen olemassa olevan rungon sisällä, eikä siten muuttaisi rakennuksen perusmuotoa. Maakuntamuseo toivoo kuitenkin suunnitelmia julkisivumuutosten osalta vielä kehitettävän edellä kuvatun mukaisesti. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Rakennuslupa liiteaineistoineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Poikkeuslupaa haetaan rakennuskiellosta poikkeamiseen sekä tontin rakennusoikeuden ylittämiseen. Maakuntamuseo on tutustunut hakemuksen liitteenä toimitettuihin aineistoihin: asema-, julkisivu- ja pohjapiirroksiin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Suuruspäänkatu 19 on Tahmelan Ansionkalliolla sijaitseva vuonna 1963 rakennettu Eero Vuoren suunnittelema, moderni, rinteeseen sovitettu pienkerrostalo. Kohde on inventoitu osana Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointia (Pirkanmaan maakuntamuseo 2013). Selvityksessä kohteen on todettu edustavan erinomaisesti Tahmelan modernia rakentamista ja rakennuksen arkkitehtuurin, tyylin, muotojen sekä rakennusmateriaalien säilyneen hyvin alkuperäistä vastaavina. Jyrkkään rinteeseen, lähelle katulinjaa sijoitetulla kookkaalla rakennuksella on myös todettu olevan merkittäviä maisemallisia arvoja Suuruspäänkadun maisemassa, mutta myös laajemmin Ansionkallion luoteisrinteen maisemassa. Lisäksi vierekkäiset Suuruspäänkatu 17 ja 19 samanikäisine ja -tyylisine asuinrakennuksineen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti yhteenliittyvän parin. Kohde on osa inventoinnissa tunnistettua paikallisesti merkittävää Tahmelan 1960-70-lukujen täydennysrakentamisesta kertovaa arvoaluetta.

Alueella on voimassa vuonna 1978 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat selvityksissä todettujen kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät, ja joka ei siten vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) määräyksiä. Asemakaava on katsottava vähintään näiltä osin vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Alueelle onkin asetettu rakennuskielto suojeluasemakaavan laatimista varten.

Poikkeuslupahakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien mukaan rakennuksen kellarikerroksessa sijaitseva kadun puoleinen autotalli on tarkoitus muuttaa osittain asuintilaksi ja liittää kierreportaalla osaksi ensimmäisen kerroksen asuntoa. Samalla tehtäisiin julkisivuremontti ja avattaisiin julkisivuun useita uusia ikkunoita ja ovia koillisen, lounaan ja luoteen puolelle, purettaisiin kaakkoissivun siivousparveke ja korvattaisiin se lasikaiteella, lasitettaisiin asuntojen parvekkeet ja katettaisiin ja lasitettaisiin kattoterassi osittain. Vinttikerroksen osalla oleva harvinainen liuskehuopa vaihdettaisiin saumapelliksi. Nykyisen rouhean kermanvalkoisen julkisivurappauksen väritys muutettaisiin valkoiseksi ja sinertävän harmaan uritetun betonisokkelin väri tumman harmaaksi. Kapealla pystypaneelilla verhotut osat olisivat tumman ruskeat. Kaksi autopaikkaa sijoitettaisiin kadunvarteen ja yksi pihalle. Lisäksi toinen kellarikerroksen autotalleista säilytettäisiin.

Muutokset vaikuttavat suunnitellun osin kohteen arkkitehtuurin ja ominaispiirteiden ehdoilla. Kellarikerroksen tilamuutoksiin, kellarikerroksen julkisivujen aukotukseen, parvekemuutoksiin tai paikoituksen järjestelyihin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomauttamista. Autotallien ovet vaikuttavat säilyvän, autotallien ikkunoiden tilalle tulevat suuremmat ikkunat noudattavat ylempien kerrosten ikkunoiden rytmitystä ja tyyliä ja kadun reunan portaat ja betoniset ja liuskekivillä päällystetyt tukimuurit vaikuttavat säilyvän. Myöskään väritykseen ei ole huomautettavaa, joskin julkisivujen päävärinä olisi eduksi säilyttää alkuperäinen kermanvaalea sävy. Mikäli rappaus uusitaan, tulisi sen vastata alkuperäistä.

Sen sijaan asuin- ja vinttikerroksen runsaat uudet ikkuna-aukotukset, kattoterassin kattaminen ja materiaalimuutokset eivät täysin istu rakennuksen alkuperäiseen ilmeeseen, sen eleettömään modernismiin. Erityisesti lasitiili-ikkunoiden korvaaminen korkeilla suorakaiteenmuotoisilla pystyikkunoilla, koillissivun uudet ikkuna-aukot, ullakkotilaan puhkaistavat kookkaat ikkunat ja vinttikerroksen julkisivun pellitys ovat osin ristiriidassa kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen kanssa. Uusien ikkunoiden tarvetta tulisi vielä harkita, ja mikäli ne ovat aivan välttämättömiä, tulisi niiden muodon, tyylin ja sijoituksen noudattaa paremmin olemassa oleva ikkunoita. Kattoterassin kattaminen tulisi tehdä esitettyä keveämmin, siten että rakennuksen alkuperäinen kattomuoto pysyy selkeästi havaittavissa.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeusluvan myöntämistä, koska esitetty rakennusoikeuden ylitys tapahtuisi rakennuksen olemassa olevan rungon sisällä, eikä siten muuttaisi rakennuksen perusmuotoa. Maakuntamuseo toivoo kuitenkin suunnitelmia julkisivumuutosten osalta vielä kehitettävän edellä kuvatun mukaisesti. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Rakennuslupa liiteaineistoineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.