rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Tahmelankatu 23 on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Asuinrakennus on 1972 arkkitehti Olavi Suvitien suunnittelema omakotitalo. Tasakaton muuttaminen satulakatoksi 1980-luvulla on vähentänyt rakennusperinteisiä arvoja ja tuonut rakennukseen alkuperäiselle muodolle ja arkkitehtuurille vieraita piirteitä ja rakennusmateriaaleja.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Kiinteistö kuuluu Tahmelan 1800-1900-lukujen taitteen huvila-asutuksen jatkumoon, joka 1900-luvun lopulla ilmeni alueen perinteisistä puutaloista selkeästi erottuvien arkkitehtien suunnittelemien kookkaiden omakotitalojen rakentamisena alueelle.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Päättyvän kadun loppupäässä sijaitsevalla kiinteistöllä asuinrakennuksineen on melko vähäinen merkitys Tahmelankadun katumaisemassa, mutta kohtalainen merkitys tontin lounaispuolen palstaviljelyalueen, leikkikentän ja uimarannan avoimessa maisemassa.

Tahmelankadun loppupäässä, kadun lounaispuolella sijaitseva, epäsäännöllisen suorakaiteenmuotoinen tasattu tontti, jolla 1970-luvun alussa valmistunut yksikerroksinen ajalle tyypillinen omakotitalo.

Tontti on 1930 asemakartan ja vuosien 1946, -56 ja -66 ilmakuvien perusteella ollut pitkään rakentamatonta viljelysmaata. Viljelyyn ja maatalouteen liittyvä historia ei enää ole havaittavissa tontilla, mutta jatkuu yhä sen lounaispuolisella palstaviljelyalueella.

1972 tontille on haettu uudisrakennuslupaa nykyiselle Olavi Suvitien (arkk./ safa) suunnittelemalle melko kookkaalle Asuinrakennukselle. Omakotitalon rakennutti perheelleen Martti Nupponen. Pispala ja Tahmela olivat tuolloin rakennuskiellossa asemakaavan laatimisen vuoksi. Kaavaluonnoksen valmistuttua 1971 alueelle myönnettiin kuitenkin poikkeuslupia, mikäli rakennusten katsottiin edustavan asemakaavassa alueelle sopivaksi suunniteltua rakentamista.

Nupposten jälkeen kiinteistön omistivat Autiot. Nykyiset omistajat ovat kolmannet ja asuneet talossa seitsemän vuotta. Asuinrakennuksen tasakatto on muutettu loivaksi satulakatoksi 1980-luvun puolivälissä. Myös pihaa on uudistettu.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on kookkaita 1980-luvun rivitaloja ja 1970-luvun omakotitalo sekä pieni 1960-luvun omakotitalo. Tontin lounaispuolella on puistoalueeksi kaavoitettu laajahko avoin palstaviljelyalue. Länsi- ja luoteispuolella on kevyenliikenteen väylä, lasten leikkikenttä, sorapintainen urheilukenttä ja Tahmelan uimaranta.

Loivasti Pyhäjärvelle laskeva maa Tahmelankatu 23 tontilla on tasattu. Penkereet on valettu betonista ja päällystetty pulterikivillä. Tontti on ympäröity osin uudehkolla kestopuuaidalla, osin vanhemmalla ruskeaksi käsitellyllä pystylauta-aidalla. Kadunpuolella on lisäksi lyhyt punatiilestä muurattu muuri. Etupihalla on betonikiveys ja takapihalla nelikulmaisilla betonilaatoilla laatoitettu polku ja patio. Muutoin tontti on nurmella. Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita, muutamia kukkaistutuksia ja pensaita. Pihan yleisilme on 1900-2000-lukujen taitteen omakotitaloille tyypillinen.

Pihapiirin ja rakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen Tahmelankadun, palstaviljelmien ja uimarannan avoimessa maisemassa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.