Pirkanmaan maakuntamuseolle on lähetetty tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu yleissuunnitelman (nro 8987) hanke-esite. Raitiotien rakentaminen on lisännyt kiinnostusta Lentävänniemen täydennysrakentamiseen. Alueen tulevien asemakaavanmuutosten pohjaksi on tarkoitus laatia täydennysrakentamista ohjaavat periaatteet. Työn tuloksena on yleissuunnitelmatasoinen oikeusvaikutukseton suunnitelma, jota käytetään asemakaavojen lähtökohtana. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun hanke-esitteeseen ja toteaa seuraavaa.
Lentävänniemi on läntisen Tampereen edustavin 1970-luvun metsälähiö, joka on säilynyt laajoilta osin hyvin alkuperäistä vastaavana. Alueen arvot on tunnistettu vuonna 2010 laaditussa selvityksessä Keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (Pöyry Environment Oy, 2010). Oleellisia piirteitä ovat ajan modernin asuinaluesuunnittelun metsälähiöihanteeseen sekä arkkitehti Olli Kivisen kehittämään ns. keuhkokaaviomalliin perustuva alkuperäinen asemakaavaratkaisu, alueen ulkoreunoille sijoittuvat kokoojakadut, alueen keskelle sijoittuva puistoakseli, jolle sijoittui pääosa palveluista, muodoiltaan selkeiden piste- ja lamellimallisten betonielementtikerrostalojen sijoittelu väljästi luonnonympäristöön sekä luonnonmukaiset maastonmuodot. Vuonna 2010 laadittua lähiöselvitystä on Lentävänniemen osalta päivitetty asemakaavoituksen toimesta laatimalla Lentävänniemen arvot ja muutokset -selvitys (Tampereen kaupunki, 2023).
Lentävänniemen koulu vaikuttaisi jäävän alustavasti rajatun tarkastelualueen ulkopuolelle. Se on oleellinen osa lähiötä ja tulisi siksi huomioida osana alueen tarkastelua. Hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt koulu on huomioitu vuonna 2013 laaditussa selvityksessä Koulurakentaminen Tampereella 1970-luvulla. Ranta-alueilla sijaitsee muutamia aiempien selvitysten aluerajauksen ulkopuolelle jääneitä arvokohteita: 1900-luvun alussa rakennettu Toskalan jugendhuvila (Lentävänniemenkatu 13) ja Lielahden alueen teollisuushistoriaan liittyvä punatiilinen vedenottamo/pumppaamo (Jänissaarenkatu 1), joka on klassismin tyylipiirteistään päätellen peräisin 1920-30-luvuilta. Molemmat kohteet ovat sen tyyppisiä, että niiden arvojen säilymiselle on tärkeää niiden ympäristön säilyminen rakentamisesta vapaana.
Lentävänniemen täydennysrakentamista ohjaavissa periaatteissa on keskeistä löytää sopiva täydentämisen määrä ja rakentamisen tapa, niin että väljyyteen perustuva metsälähiön ilme ja alkuperäinen keuhkokaaviomalli kuitenkin yhä säilyvät havaittavissa. Uusien täydennysrakentamiselle sopivien paikkojen etsimisen lisäksi tulisikin tutkia myös täydentämistä nykyisiä rakennuksia korottamalla ja laajentamalla (rungon jatkaminen). Työssä tulisi myös tarkastella kaupunkikuvassa tärkeitä näkymiä, näkymäakseleita ja kadunpääteaiheita, joita aiemmissa selvityksissä ei juuri ole tarkasteltu ja pyrkiä mahdollistamaan näiden säilyminen. Myös muinaisjäännösten luonnonympäristön ja maiseman sekä niiden ymmärrettävyydelle tärkeiden näkymien säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Suunnittelualueelta tunnetaan ennestään neljä arkeologista suojelukohdetta, joiden tiedot tulee lisätä suunnitteluaineistoon. Kohteiden sijainnit on merkitty lausunnon liitekarttaan 1. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: Pyhällönpolku (mj.tunnus 837010050, kivirakenteet) ja Lielahdenkatu (mj.tunnus 1000039131, kivirakenteet). Kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevat muinaismuistolain rauhoitussäännökset (1, 4 §) eikä niiden lähiympäristöön tulisi osoittaa muuttuvaa maankäyttöä, joka heikentäisi kohteiden arvoa ja ymmärrettävyyttä.
Alueella sijaitsee myös kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, Laalahti (mj.tunnus 1000043930, mahdollinen torpan paikka) ja Pyhällönpuiston tie (mj.tunnus 1000050639, historiallinen tienpohja). Muut kulttuuriperintökohteet tulisi säilyttää aikaisemman asutus- ja liikennehistorian muistoina.
Lentävänniemen alueella on tehty viime vuosina arkeologisia inventointeja asemakaavahankkeiden yhteydessä, ja niiden osalta arkeologisten kohteiden selvitystiedot ovat riittäviä. Suunnittelualueeseen sisältyy kuitenkin edelleen rakentamattomia viheralueita, joita ei ole tutkittu riittävästi. Arkeologisesti selvitettävät alueet on rajattu lausunnon liitekarttaan 2.
Liitekarttaan merkityt alueet tulee selvittää riittävällä tarkkuudella. Mikäli inventointi halutaan tehdä selvitykseksi tuleville asemakaavoille, pitäisi se toteuttaa kattavana tarkkuusinventointina liitekartassa merkityillä alueilla. Mikäli alueille on tarkoitus tehdä tarkkuudeltaan yleiskaavatasoinen inventointi, tulee se todennäköisesti vaatimaan täydentämistä myöhemmin asemakaavavaiheessa. Silloin riittää, että yleissuunnitelmavaiheessa tutkitaan alueet, jotka suunnitelmien mukaan tulevat mahdollisesti rakentumaan, ja alueet, jotka ovat arkeologisesti erityisen potentiaalisia. Ottaen kuitenkin huomioon alueiden pieni laajuus, on niiden tarkkuusinventoinnin tekeminen jo tässä vaiheessa perusteltua.
Yleissuunnitelmaa ja sen aineistoja toivotaan kehitettävän edellä kuvatuilla tavoilla. Yleissuunnitelmaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on lähetetty tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu yleissuunnitelman (nro 8987) hanke-esite. Raitiotien rakentaminen on lisännyt kiinnostusta Lentävänniemen täydennysrakentamiseen. Alueen tulevien asemakaavanmuutosten pohjaksi on tarkoitus laatia täydennysrakentamista ohjaavat periaatteet. Työn tuloksena on yleissuunnitelmatasoinen oikeusvaikutukseton suunnitelma, jota käytetään asemakaavojen lähtökohtana. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun hanke-esitteeseen ja toteaa seuraavaa.
Lentävänniemi on läntisen Tampereen edustavin 1970-luvun metsälähiö, joka on säilynyt laajoilta osin hyvin alkuperäistä vastaavana. Alueen arvot on tunnistettu vuonna 2010 laaditussa selvityksessä Keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (Pöyry Environment Oy, 2010). Oleellisia piirteitä ovat ajan modernin asuinaluesuunnittelun metsälähiöihanteeseen sekä arkkitehti Olli Kivisen kehittämään ns. keuhkokaaviomalliin perustuva alkuperäinen asemakaavaratkaisu, alueen ulkoreunoille sijoittuvat kokoojakadut, alueen keskelle sijoittuva puistoakseli, jolle sijoittui pääosa palveluista, muodoiltaan selkeiden piste- ja lamellimallisten betonielementtikerrostalojen sijoittelu väljästi luonnonympäristöön sekä luonnonmukaiset maastonmuodot. Vuonna 2010 laadittua lähiöselvitystä on Lentävänniemen osalta päivitetty asemakaavoituksen toimesta laatimalla Lentävänniemen arvot ja muutokset -selvitys (Tampereen kaupunki, 2023).
Lentävänniemen koulu vaikuttaisi jäävän alustavasti rajatun tarkastelualueen ulkopuolelle. Se on oleellinen osa lähiötä ja tulisi siksi huomioida osana alueen tarkastelua. Hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt koulu on huomioitu vuonna 2013 laaditussa selvityksessä Koulurakentaminen Tampereella 1970-luvulla. Ranta-alueilla sijaitsee muutamia aiempien selvitysten aluerajauksen ulkopuolelle jääneitä arvokohteita: 1900-luvun alussa rakennettu Toskalan jugendhuvila (Lentävänniemenkatu 13) ja Lielahden alueen teollisuushistoriaan liittyvä punatiilinen vedenottamo/pumppaamo (Jänissaarenkatu 1), joka on klassismin tyylipiirteistään päätellen peräisin 1920-30-luvuilta. Molemmat kohteet ovat sen tyyppisiä, että niiden arvojen säilymiselle on tärkeää niiden ympäristön säilyminen rakentamisesta vapaana.
Lentävänniemen täydennysrakentamista ohjaavissa periaatteissa on keskeistä löytää sopiva täydentämisen määrä ja rakentamisen tapa, niin että väljyyteen perustuva metsälähiön ilme ja alkuperäinen keuhkokaaviomalli kuitenkin yhä säilyvät havaittavissa. Uusien täydennysrakentamiselle sopivien paikkojen etsimisen lisäksi tulisikin tutkia myös täydentämistä nykyisiä rakennuksia korottamalla ja laajentamalla (rungon jatkaminen). Työssä tulisi myös tarkastella kaupunkikuvassa tärkeitä näkymiä, näkymäakseleita ja kadunpääteaiheita, joita aiemmissa selvityksissä ei juuri ole tarkasteltu ja pyrkiä mahdollistamaan näiden säilyminen. Myös muinaisjäännösten luonnonympäristön ja maiseman sekä niiden ymmärrettävyydelle tärkeiden näkymien säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Suunnittelualueelta tunnetaan ennestään neljä arkeologista suojelukohdetta, joiden tiedot tulee lisätä suunnitteluaineistoon. Kohteiden sijainnit on merkitty lausunnon liitekarttaan 1. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: Pyhällönpolku (mj.tunnus 837010050, kivirakenteet) ja Lielahdenkatu (mj.tunnus 1000039131, kivirakenteet). Kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevat muinaismuistolain rauhoitussäännökset (1, 4 §) eikä niiden lähiympäristöön tulisi osoittaa muuttuvaa maankäyttöä, joka heikentäisi kohteiden arvoa ja ymmärrettävyyttä.
Alueella sijaitsee myös kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, Laalahti (mj.tunnus 1000043930, mahdollinen torpan paikka) ja Pyhällönpuiston tie (mj.tunnus 1000050639, historiallinen tienpohja). Muut kulttuuriperintökohteet tulisi säilyttää aikaisemman asutus- ja liikennehistorian muistoina.
Lentävänniemen alueella on tehty viime vuosina arkeologisia inventointeja asemakaavahankkeiden yhteydessä, ja niiden osalta arkeologisten kohteiden selvitystiedot ovat riittäviä. Suunnittelualueeseen sisältyy kuitenkin edelleen rakentamattomia viheralueita, joita ei ole tutkittu riittävästi. Arkeologisesti selvitettävät alueet on rajattu lausunnon liitekarttaan 2.
Liitekarttaan merkityt alueet tulee selvittää riittävällä tarkkuudella. Mikäli inventointi halutaan tehdä selvitykseksi tuleville asemakaavoille, pitäisi se toteuttaa kattavana tarkkuusinventointina liitekartassa merkityillä alueilla. Mikäli alueille on tarkoitus tehdä tarkkuudeltaan yleiskaavatasoinen inventointi, tulee se todennäköisesti vaatimaan täydentämistä myöhemmin asemakaavavaiheessa. Silloin riittää, että yleissuunnitelmavaiheessa tutkitaan alueet, jotka suunnitelmien mukaan tulevat mahdollisesti rakentumaan, ja alueet, jotka ovat arkeologisesti erityisen potentiaalisia. Ottaen kuitenkin huomioon alueiden pieni laajuus, on niiden tarkkuusinventoinnin tekeminen jo tässä vaiheessa perusteltua.
Yleissuunnitelmaa ja sen aineistoja toivotaan kehitettävän edellä kuvatuilla tavoilla. Yleissuunnitelmaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa