Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Kaavamuutosalueeseen sisältyy vuonna 1893 rakennettu Lielahden kartano puistoineen, keskeinen osa 1910-luvulta lähtien vaiheittain rakentuneesta Lielahden entisen selluloosatehtaan alueesta rakennuksineen sekä lähiympäristön alueita tehtaan pohjois- ja eteläpuolelta. Kerroksellinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue on tunnistettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016).
Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tuotu onnistuneesti esiin alueen kulttuuriympäristön arvot ja niiden huomioiminen on määritelty yhdeksi kaavan keskeisistä tavoitteista, mikä on varsin positiivista. Uuden asemakaavan perustaksi mainitaan Hiedanrannan yleissuunnitelma, jossa Lielahden kartano ja tehdas ympäristöineen muodostavat uuden Hiedanrannan kaupunginosan ytimen. Kaavan perustuminen vahvasti kaupunginhallituksen vuonna 2020 hyväksymälle yleissuunnitelmalle, joka ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen oikeusvaikutteinen maankäytönsuunnitelma, ja josta ei ole valmisteluvaiheessa pyydetty museoviranomaisen lausuntoja, vaikuttaa kuitenkin hieman ongelmalliselta vaikutusten arvioinnin toteutumisen suhteen. Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo kaavaratkaisua voitavan tutkia avoimesti, ilman ennakkokäsityksiä ja -suunnitelmia.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueelta on laadittu maakuntakaavaa varten Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -selvitys (Pirkanmaan liitto, 2016) sekä Hiedanrannan rakennetun ympäristön selvitys (Heiskanen & Luoto, 2016), jotka antavat hyvät perustiedot alueen rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimiseksi. Selvitysten valmistumisen jälkeen alueella on kuitenkin tapahtunut runsaasti muutoksia, mm. purettu ja peruskorjattu useita rakennuksia. Inventointiaineistosta onkin syytä tehdä ajantasainen tiivistelmä kaavan vaikutustenarvioinnin tueksi. Siinä tulisi tiivistää alueen historia, arvioida purkujen ja muiden muutosten vaikutukset rakennusten ja teollisuuspihojen arvoihin sekä päivittää taulukot ja arvokartat vastaamaan nykytilannetta. Tiivistelmän tulisi nostaa selkeässä ja helppolukuisessa muodossa esiin alueella huomioitavat kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Kaavan vaikutusten arvioinnin tueksi on myös syytä laatia kattava havainnemateriaali kaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksista suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maisemiin. Erityisesti tulee huomioida näkymät ja niiden muutos kartano- ja tehdasalueeseen, Niemenrantaan, Näsijärvelle, Paasikiventielle sekä Epilänharjulle.
Kaavahankkeen aloituskokouksessa 20.1.2021 maakuntamuseo on tuonut esille, että Hiedanrannan alueen pilkkominen useampaan erilliseen kaavahankkeeseen voi vaikeuttaa kulttuuriympäristöä koskevaa vaikutustenarviointia. Suunnittelualueen ulkopuolelle rajautuvat nyt mm. tukkienlastauslaituri möljä ja Ligniinitehtaan konttori/tutkimusosasto (rakennus 21) sekä Nottbeckin kappeli ja hautausmaa, jotka liittyvät kiinteästi osaksi Lielahden teollisuusalueen ja kartanon muodostamaa kokonaisuutta. Myös ympäröivien erillisinä hankkeina kaavoitettavien alueiden korttelirakenteella, sijainnilla, muodolla ja rakentamisen korkeudella tulee olemaan välittömiä vaikutuksia tehdas- ja kartanoalueen näkymiin ja siten niiden maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tämä tulee korostetusti huomioida kaavan vaikutustenarvioinnissa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueella on tehty riittävä selvitys vuonna 2015. Hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, mutta kaava-alue rajautuu lännessä Lielahden rustholli -nimiseen kiinteään muinaisjäännökseen (mj-tunnus 1000029469), joka edustaa alueen vanhinta asutusvaihetta. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon muinaisjäännösalue sekä siihen kuuluva suoja-alue.
Asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Kaavamuutosalueeseen sisältyy vuonna 1893 rakennettu Lielahden kartano puistoineen, keskeinen osa 1910-luvulta lähtien vaiheittain rakentuneesta Lielahden entisen selluloosatehtaan alueesta rakennuksineen sekä lähiympäristön alueita tehtaan pohjois- ja eteläpuolelta. Kerroksellinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue on tunnistettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016).
Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tuotu onnistuneesti esiin alueen kulttuuriympäristön arvot ja niiden huomioiminen on määritelty yhdeksi kaavan keskeisistä tavoitteista, mikä on varsin positiivista. Uuden asemakaavan perustaksi mainitaan Hiedanrannan yleissuunnitelma, jossa Lielahden kartano ja tehdas ympäristöineen muodostavat uuden Hiedanrannan kaupunginosan ytimen. Kaavan perustuminen vahvasti kaupunginhallituksen vuonna 2020 hyväksymälle yleissuunnitelmalle, joka ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen oikeusvaikutteinen maankäytönsuunnitelma, ja josta ei ole valmisteluvaiheessa pyydetty museoviranomaisen lausuntoja, vaikuttaa kuitenkin hieman ongelmalliselta vaikutusten arvioinnin toteutumisen suhteen. Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo kaavaratkaisua voitavan tutkia avoimesti, ilman ennakkokäsityksiä ja -suunnitelmia.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueelta on laadittu maakuntakaavaa varten Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -selvitys (Pirkanmaan liitto, 2016) sekä Hiedanrannan rakennetun ympäristön selvitys (Heiskanen & Luoto, 2016), jotka antavat hyvät perustiedot alueen rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimiseksi. Selvitysten valmistumisen jälkeen alueella on kuitenkin tapahtunut runsaasti muutoksia, mm. purettu ja peruskorjattu useita rakennuksia. Inventointiaineistosta onkin syytä tehdä ajantasainen tiivistelmä kaavan vaikutustenarvioinnin tueksi. Siinä tulisi tiivistää alueen historia, arvioida purkujen ja muiden muutosten vaikutukset rakennusten ja teollisuuspihojen arvoihin sekä päivittää taulukot ja arvokartat vastaamaan nykytilannetta. Tiivistelmän tulisi nostaa selkeässä ja helppolukuisessa muodossa esiin alueella huomioitavat kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Kaavan vaikutusten arvioinnin tueksi on myös syytä laatia kattava havainnemateriaali kaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksista suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maisemiin. Erityisesti tulee huomioida näkymät ja niiden muutos kartano- ja tehdasalueeseen, Niemenrantaan, Näsijärvelle, Paasikiventielle sekä Epilänharjulle.
Kaavahankkeen aloituskokouksessa 20.1.2021 maakuntamuseo on tuonut esille, että Hiedanrannan alueen pilkkominen useampaan erilliseen kaavahankkeeseen voi vaikeuttaa kulttuuriympäristöä koskevaa vaikutustenarviointia. Suunnittelualueen ulkopuolelle rajautuvat nyt mm. tukkienlastauslaituri möljä ja Ligniinitehtaan konttori/tutkimusosasto (rakennus 21) sekä Nottbeckin kappeli ja hautausmaa, jotka liittyvät kiinteästi osaksi Lielahden teollisuusalueen ja kartanon muodostamaa kokonaisuutta. Myös ympäröivien erillisinä hankkeina kaavoitettavien alueiden korttelirakenteella, sijainnilla, muodolla ja rakentamisen korkeudella tulee olemaan välittömiä vaikutuksia tehdas- ja kartanoalueen näkymiin ja siten niiden maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tämä tulee korostetusti huomioida kaavan vaikutustenarvioinnissa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueella on tehty riittävä selvitys vuonna 2015. Hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, mutta kaava-alue rajautuu lännessä Lielahden rustholli -nimiseen kiinteään muinaisjäännökseen (mj-tunnus 1000029469), joka edustaa alueen vanhinta asutusvaihetta. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon muinaisjäännösalue sekä siihen kuuluva suoja-alue.
Asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa