rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Kalliolan tontilla on pieni 1900-luvun alun tyylinen huvilarakennus. Rakennus on säilynyt pääpiirteissään alkuperäisessä asussa. Laaja terassi on myöhempää lisäystä. Muodostaa Kalliola I ja Toimelan kanssa pienen huvilayhdyskunnan vanhimman osan.

Kalliolan tontilla ovat asuinrakennus, saunarakennus ja naapurin kanssa yhteinen ulkorakennus.

Asuinrakennus on rakennettu nurkkakiville. Hirsirunko on vuorattu vaaleanvihertäväksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. Ikkunat ovat 3- ja 6-ruutuisia. Lisäksi on 1-ruutuisia pieniä rombi-ikkunoita. Ikkunoiden vuorililaudat, nurkkalistat ja tympanonkoristelu on maalattu valkoiseksi. Satulakatto on katettu huovalla ja kolmiorimalla. Länsipuolella on pieni lasikuisti, jonka päällä ovat valkoisella aidalla rajattu avoparveke ja satulakattoinen frontoni. Samalle puolelle on rakennettu myös kestopuusta suuri terassi, jota rajaa valkoiseksi maalattu ristikkoaita.

Kalliolan tontti, 0,135 hehtaaria, on lohkottu Irjalan tilasta vuonna 1936. Omistajaksi merkittiin Juho Anselm ja Hilda Nieminen.

Kalliolan tontti on pienen kallioniemen päässä. Rinnetontti on pääosin luonnontilainen ja siellä mäntyjä ja aluskasvillisuutta. Kulttuurilisää on runsas vuorenkilpikasvusto. Naapurissa on Kalliola I, jossa on samantyyppinen ja -ikäinen huvilarakennus. Länsipuolella on seuraavassa niemessä Toimela -nimellä kulkeva huvilarakennus. Näiden lisäksi on muita, pääasiassa sotien jälkeen rakennettuja kesäasuntoja.

Toimelantien päässä on pieni kesämökkialue, jonka tontit ja rakennuskanta ovat 1930–1940 ja 1960-luvulta. Vanhin säilynyt kokonaisuus on Toimelan, Kallion ja Kallio I :n tonttien rakennukset, jotka ovat 1930-luvulta. Rakennukset ovat säilyneet pääpiirteissään rakennusaikansa asussa ja materiaaleissa. Rakennukset tulisi säilyttää. Rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinnittää huomioita ja erityisesti huvilat ja niihin liittyvät vanhat talous- ja saunarakennukset tulisi säilyttää. Alkuperäiset rakennusosat tulisi säilyttää ja korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja. Uudisrakentaminen tulee korostetun tarkkaan sopeuttaa nykyiseen rakennuskantaan mittakaavan, materiaalien ja värien suhteen.

Yleiskaava

Kiinteistörekisteri, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere