arkkitehtoninen

henkilöhistoria
teollisuushistoria

Rakennus on seudun ainoa puurakenteinen säterityyppinen huvila. Alkuperäinen ilme on säilynyt huolimatta 1954 vuonna tehdyistä ikkunamuutoksista.

Rakennus on säterityyppinen huvila verhoiltuna peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Ikkunat on uusittu: modernimpien kaksiruutuisten seassa on käytetty vanhemman tyyppisiä T-ikkunoita. T-ikkunatkaan eivät ole alkuperäisiä. Kuisti on koristeellisia yksityiskohtia täynnä. Toisen kerroksen nurkissa pilareita imitoivat nurkkalaudat ovat myös koristeelliset. Kivijalka on säilynyt alkuperäisessä asussaan, jossa betoni/rappauspintaa elävöittää holvatut aukkojen ylitykset, sekä hillitysti taustastaan ulkonevat tiilet.

Huvilan on rakentanut lumpputehtailija Peltola vuonna 1918. Samana vuonna rakennus syttyi palamaan sisällissodan tapahtumissa, mutta kunnostettiin kuitenkin alkuperäiseen asuunsa. Sodan tuottamat vahingot huvilalle olivat 89500 markkaa, joten on mahdollista, että huvila on tuhoutunut varsin perusteellisesti.

Ilmeisesti Krominahkatehdas Oy:n vuoden 1921 vararikon yhteydessä huvila siirtyi Pekkalan omistukseen. Todennäköisesti pian tämän jälkeen Oulusta Epilään saapuneista "tervaporvareista" joku osti huvilan. Vasta tämän jälkeen vuonna 1925 huvilasta tuli "Sandbackan huvila". Kauppaneuvos Hugo Sandbacka oli perustamassa myös Krominahkatehdasta vuonna 1916 Kokkolan vuota- ja Nahkakomppanian omistajien kanssa.

Sandbackan suvussa "karvarin" ammattitaito oli kulkenut jo kolmessa sukupolvessa.

Ympäristö pysyi vuosikymmenet samanlaisena, kunnes 1980-luvulla purettiin Epilän Sahanterän ja Epilän Konepajan tehdaskompleksit sekä näyttävä "isännöitsijän talo". 1980-luvun alussa ympäristöön rakennettiin tasakattoisia rivitaloja. Huvila oli Lars Sanbackan asuinkäytössä 1980-luvun lopulle asti. Itäpuolella kulkeva Nahkatehtaankatu on kulkenut samoilla sijoilla jo 1700-luvulla, jolloin se oli tärkeä postitie.

Rakennus on purettu toukokuussa 2003.

Tontti on länsi-, luode- ja pohjoissuunnissa parhaiten alkuperäisasunsa säilyttänyt. Pohjoisrajalla kulkee massiivista kuusipuustoa aidan muodossa. Lounas-luodesuunnissa on Tohloppijärvi puhtaine vesineen. Idässä kulkeva Nahkatehtaankatu on muuttunut korkeusasemaltaan vuosikymmenten varrella tehtyjen rakentamistoimenpiteiden takia. Joitakin kymmeniä metrejä kaakkoon sijaitsee Epilän Nahkatehtaan entiset tehdasrakennukset, joista osa on nykyään suojelumerkittyjä ja asuinkäytössä. Etelässä on 1980-luvun alussa rakennettuja tasakattoisia rivitaloja.

Tammerkoski lehti, Eläköön Epilä, Epilä eilen, Punakapina Pirkkalassa

S. ja T. Marjamäki