Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on jakaa pientalotontti ja mahdollistaa uuden pientalon rakentaminen tontin eteläosaan. Lisäksi tontille tulisi talousrakennuksia. Käytännössä koko tontti rakennetaan. Kaava-alue sijoittuu Kangasalan kirkon, kartanoiden ja suurtilojen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Vääksyn kartanon osa-alueelle sekä Vääksyn kartanon - Kerppolan maakunnallisesti arvokaaseen kulttuurimaisemaan. 

Koko tontti sijoittuu kiinteälle muinaisjäännökselle Huutijärven kivikautinen asuinpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 211010003). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kohde ei ole rajattu oikein kaavakarttaan, joten rajaus tulee korjata Museoviraston kartan mukaisesti. Rajaus löytyy lausunnon karttaliitteestä, Museokartalta (https://kartta.museoverkko.fi/) muinaisjäännösrekisteristä (kyppi.fi kohde tiedoilla).  Kohde merkitään kaavaan kohdemerkinnällä sm, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (museon nimi) lausunto.

Muinaisjäännöksen  huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaan, jonka perusteella selvitetään kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys. Mikäli tontilta löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, alueen rakentamisesta tulee neuvotella Museoviraston kanssa MML 13 §:n mukaisesti.  Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Muinaismuistolain 11 §:n mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kajoamiseen on mahdollista hakea lupaa Museovirastolta, jos muinaisjäännös tuottaa merkitykseensä nähden kohtuutonta haittaa. Jos kohteelle myönnettäisiin kajoamislupa, tulisi muinaisjäännös kuitenkin tutkia riittävästi Museoviraston määrittämällä tavalla ennen hankkeen toteuttamista. Kajoamisluvan käsittelymaksu on 600 euroa; myös kielteinen päätös on maksullinen. Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen töiden aloittamista valitun toimijan tulee vielä hakea Museovirastolta muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%). 

Sepänjärventien varteen on syntynyt 1950-luvulla muutaman omakotitontin kokonaisuus. Niiden itäpuolella, Ratsutien varrella, on myös pieni omakotitalojen kokonaisuus 2000-luvulta. Näiden alueiden pohjoispuolella, Laiska-Jaakontien varressa, on eri-ikäistä rakenuskantaa, joista vanhin on paikalle 1860-luvulla siirretty Parvula. Kaava-alueella sijaitsee 1950-luvun lopun omakotitalo, joka on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin, sekä selvästi nuorempi piharakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vaikka Sepänjärventie 8:n omakotitalo omaakin kulttuurihistoriallisia arvoja ajalleen tyypillisenä, tyylikkään yksinkertaista detaljiikkaa omaavana rakennuksena, sillä ei kuitenkaan yksittäisenä rakennuksena ole sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulisi erityisesti huomioida asemakaavaa laadittaessa. Myöskään kaava-alueen välittömän lähiympäristön rakennuskannalla ja maisemalla ei ole sellaisia erityisiä arvoja, jotka estaisivät tontinjakohankkeen. Kaavalla on asianmukaisesti edellytetty piha-aluetta kaakosta rajaavan puuston säilyttämistä, jolloin hankkeen laajemmat maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kaavaluonnoksissa on asianmukaisesti ohjattu uudisrakentamista sopeutumaan alueen perinteiseen rakentamisen tapaan.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on jakaa pientalotontti ja mahdollistaa uuden pientalon rakentaminen tontin eteläosaan. Lisäksi tontille tulisi talousrakennuksia. Käytännössä koko tontti rakennetaan. Kaava-alue sijoittuu Kangasalan kirkon, kartanoiden ja suurtilojen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Vääksyn kartanon osa-alueelle sekä Vääksyn kartanon - Kerppolan maakunnallisesti arvokaaseen kulttuurimaisemaan. 

Koko tontti sijoittuu kiinteälle muinaisjäännökselle Huutijärven kivikautinen asuinpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 211010003). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kohde ei ole rajattu oikein kaavakarttaan, joten rajaus tulee korjata Museoviraston kartan mukaisesti. Rajaus löytyy lausunnon karttaliitteestä, Museokartalta (https://kartta.museoverkko.fi/) muinaisjäännösrekisteristä (kyppi.fi kohde tiedoilla).  Kohde merkitään kaavaan kohdemerkinnällä sm, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (museon nimi) lausunto.

Muinaisjäännöksen  huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaan, jonka perusteella selvitetään kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys. Mikäli tontilta löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, alueen rakentamisesta tulee neuvotella Museoviraston kanssa MML 13 §:n mukaisesti.  Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Muinaismuistolain 11 §:n mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kajoamiseen on mahdollista hakea lupaa Museovirastolta, jos muinaisjäännös tuottaa merkitykseensä nähden kohtuutonta haittaa. Jos kohteelle myönnettäisiin kajoamislupa, tulisi muinaisjäännös kuitenkin tutkia riittävästi Museoviraston määrittämällä tavalla ennen hankkeen toteuttamista. Kajoamisluvan käsittelymaksu on 600 euroa; myös kielteinen päätös on maksullinen. Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen töiden aloittamista valitun toimijan tulee vielä hakea Museovirastolta muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%). 

Sepänjärventien varteen on syntynyt 1950-luvulla muutaman omakotitontin kokonaisuus. Niiden itäpuolella, Ratsutien varrella, on myös pieni omakotitalojen kokonaisuus 2000-luvulta. Näiden alueiden pohjoispuolella, Laiska-Jaakontien varressa, on eri-ikäistä rakenuskantaa, joista vanhin on paikalle 1860-luvulla siirretty Parvula. Kaava-alueella sijaitsee 1950-luvun lopun omakotitalo, joka on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin, sekä selvästi nuorempi piharakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vaikka Sepänjärventie 8:n omakotitalo omaakin kulttuurihistoriallisia arvoja ajalleen tyypillisenä, tyylikkään yksinkertaista detaljiikkaa omaavana rakennuksena, sillä ei kuitenkaan yksittäisenä rakennuksena ole sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulisi erityisesti huomioida asemakaavaa laadittaessa. Myöskään kaava-alueen välittömän lähiympäristön rakennuskannalla ja maisemalla ei ole sellaisia erityisiä arvoja, jotka estaisivät tontinjakohankkeen. Kaavalla on asianmukaisesti edellytetty piha-aluetta kaakosta rajaavan puuston säilyttämistä, jolloin hankkeen laajemmat maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kaavaluonnoksissa on asianmukaisesti ohjattu uudisrakentamista sopeutumaan alueen perinteiseen rakentamisen tapaan.