Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Sulkavan talo on osa 1920-50 rakentunutta Veljeslinnan suurkorttelia, jossa näkyy 20-luvun klassismille tyypillinen muurimaisen korttelin idea yhdistyneenä osin 20-30-luvun ja osin 40-50-luvun arkkitehtuuriin. Sulkavan talo on rakennettu 1928 E. A. Liuhan suunnitelmien mukaan, ja se on vanhin Veljeslinnan korttelin taloista. [kursiivi: Tampereen Pyynikintorin ympäristön rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin] mukaan kortteli jatkaa luontevasti Pyynikintorin klassistista ilmettä, ja Sulkavan talon keskeisiä ominaispiirteitä ovat klassistinen arkkitehtuuri ja korttelimuoto. Sulkavan talolla on arkkitehtonisia, asutus- ja taloushistoriallisia sekä maisemakokonaisuuteen liittyviä arvoja. Rakennuskohde edustaa hillittyä klassistista suunnittelua ja on piirteiltään hyvin säilynyt. Kohde kertoo Amurin pohjoisosan rakentumisesta ja 1920-luvun kaupunkirakentamisen ihanteista. Inventoinnin suositusten mukaan arvojen säilymiseksi on tärkeää säilyttää kerrostalon klassistinen muoto ja julkisivumateriaalit sekä porrashuoneen klassistinen ilme.

Sulkavan talo on osa Pirkankadun länsipään maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin osana Veljeslinnan suurkorttelia. Sulkavantalon editse kulkee Pirkankatu, joka on osa vanhaa Tammerkoskelle kulkenutta tielinjaa. Pirkankadun eteläpuolelta alkaa Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Näin ollen rakennuksen maisemallinen arvo on merkittävä. [kursiivi: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella] -selvityksen mukaan Pirkankatu on kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on keskeinen merkitys keskusta-alueen kaupunkirakenteessa. Selvityksen mukaan ullakkorakentaminen vaatii näillä alueilla erityistä huolellisuutta ja korkeaa laatutasoa. Katutilaa kehotetaan tarkastelemaan kokonaisuutena ja sopeuttamaan ullakko- ja kattoratkaisut tähän kokonaisuuteen. Yhtenäisyyteen pyrkivissä kokonaisuuksissa, joihin Veljeslinnan kortteli voidaan lukea, suositellaan eheyttäviä ratkaisuja. [kursiivi: Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012] -selvityksessä Veljeslinnan kortteli on osa Sepänkadun umpikorttelit -nimistä arvoaluetta. Sulkavan taloa koskee 1995 vahvistettu asemakaava, jonka merkinnät korostavat alueen kaupunkikuvallista merkitystä ja sopeuttavaa uudisrakentamista. Vielä hyväksymättömän Tampereen keskustan strategisen yleiskaavan yleismääräyksessä todetaan muun muassa seuraavaa: "Keskustan kehittäminen tukeutuu olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriarvoja vahvistetaan. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) ja muinaisjäännösten lisäksi tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja arkeologiset kulttuuriperintökohteet."

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että pääosin alkuperäisessä asussaan säilyneen, arkkitehtonisesti arvokkaan ja maisemalliselta asemaltaan keskeisen rakennuksen korottaminen kerroksella on haastava suunnittelutehtävä. Maakuntamuseo katsoo, että hanke on kuitenkin lähtökohtaisesti mahdollinen. Sulkavan talolle leimaa-antavia ovat mm. katujulkisivun päätyjen muuta kattolinjaa korkeammalle nousevat torniaiheet, joiden roolia korostavat räystäslinjan alapuolen kohokuvioidut/koristemaalatut friisit sekä idänpuoleisen tornin vaaleaksi maalattu köynnöskoriste. Korotusta suunniteltaessa tulee erityisesti huolehtia torniosien roolin säilymisestä katujulkisivussa vetämällä korotusosaa riittävästi sisäänpäin. Myös muilta osin tulee pyrkiä laadukkaaseen ja ympäristöönsä sopeutuvaan ratkaisuun. Lupavaiheessa ratkaisua tulee tarkastella myös osana Veljeslinnan korttelin katujulkisivujen kokonaisuutta.

Rakennuslupa tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.