Pirkanmaan maakuntamuseo inventoi 24.-28.9.,1.10. 2012 Oriveden kaupungin alueella liittyen kahteen vireillä olevaan asemakaavaan. Inventoidut alueet olivat Oripohja-Sukkavarras-Puistolanrinne ja Lehdistö-Varikko-Oriahde. Lisäksi tarkastettiin kaavahankkeitten ulkopuolella olevaa aluetta keskustassa Orivedenkylän vanhojen kylätonttien säilyneisyyden ja vanhojen Orivesi-Uusikaarlepyy sekä Orivesi-Jämsä maanteiden kaupungin alueella kulkevia linjauksia. Työn suoritti FM Tiina Vasko. Inventoinnin valvojana oli Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Ulla Lähdesmäki. Tutkimuksen kustannukset olivat 4700 €+alv ja 1450 €+alv ja rahoittajana oli muinaismuistolain 15 § mukaisesti Oriveden kaupunki.

Esitöiden yhteydessä selvitettiin alueelta tunnetut muinaisjäännös- ja irtolöytökohteet Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Alueelta tunnettiin ennen inventointia yksi kiinteä muinaisjäännös (Orivedenkylä) ja sen läheisyydestä yksi kivikautinen irtolöytö Ala-Mattilan tilan maalta (tasataltta KM 2214:735). Kylätonttien sijaintia selvitettiin vuoden 1779 isojakokartan avulla. Tielinjausten selvittämisessä oli apuna sama kartta, isojaontäydennyskartta vuodelta 1900, pitäjänkartta vuodelta 1842 sekä selvitys Pirkanmaan historiallisesti merkittävistä teistä (Luoto 2011). Karttamateriaalin lisäksi alueen historiaa tarkasteltiin kirjallisuuden perusteella.

Orivesi sijaitsee Pirkanmaan itäosassa Tampereesta n. 40 km koilliseen. Kaupungin alueella on yli 220 järveä, josta suurin on Längelmävesi. Oriveden kivikautisten irtolöytöjen rajakorkeutena alueella on n. 90 m mpy. Nyt inventoidulla alueella 90 metrin korkeuskäyrä kulki Puistolanrinteen ja Oripohjan peltoalueilla Asutus on keskittynyt suurten järvien rannoille, joissa on laajoja viljelykseen raivattuja savikoita. Oriveden läpi kulkee valtatie 9 Tampereelta Jyväskylään. Orivesi perustettiin vuonna 1869. Kaupunki-nimityksen Orivesi sai vuoden 1986 alussa. Liiketilat ovat keskittyneet Keskustien varrelle. Omakoti- ja rivitaloasuinalueita on syntynyt nykyisen keskustan liepeille. Teollisuusalueita sijaitsee myös varsin lähellä keskustaa.

Varhaisin maininta Orivedenkylästä on vuoden 1540 maakirjassa, jolloin kylässä mainitaan olleen

13 taloa. Kuitenkin Orivedellä tiedetään olleen seurakunnan jo keskiajalla. Ensimmäinen maininta

Oriveden seurakunnasta on vuodelta 1456 ja 1500-luvun alussa tiedetään Orivedellä sijainneen

kappelin.

Varhaisin kartta koskien Orivedenkylää on maakirjakartta vuodelta 1634. Kartasta nähdään, että

kylässä sijaitsi tuolloin 12 taloa. Vuoden 1779 isojakokarttaa tarkasteltaessa huomataan kylän kasvaneen kohti luodetta. Sen keskusalue säilyi kuitenkin paikallaan, eikä isojako hajottanut kylää. Osa tiloista muutti pois vasta 1900-luvun loppupuoliskolla Oriveden kaupungin keskustan kasvaessa. Vanhan ryhmäkylän tilakeskuksista osa jäi kuitenkin uuden rakennuskannan keskelle kaupungintalon itäpuolelle, niin sanotulle Kössin alueelle. On mahdollista, että keskiaikainen asutus on ainakin osittain sijainnut isojakokarttaan merkityn kylän alueella.

Luoto, Kirsi 2009. Kössinpellon asemakaava-alueen arkeologinen inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Inventoimatta olleet Orivedenkylän kylätontit olivat siis täysin modernin kaupunkirakentamisen alla. Ainoastaan Kössin alueella vuoden 2009 inventoinnissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi todettu tonttialue voinee pitää sisällään muistoja vanhasta Orivedenkylästä.

Vanhat tielinjat olivat vielä pääosin olemassa kaupunkialueen sisällä. Pohjoiseen menevä Ruovedentie ei vastoin ennakko-oletusta kulkenut Sukkavartaan alueen kautta. Alueella näyttäisi olleen jonkinlainen kulkureitti jo isojakokartan syntymisen aikoihin. Ruovedentien linjaus kulkee kuitenkin alueen länsipuolelta. Alkuperäisimmillään tie oli Kömönkulmalla.

Vanha Jämsäntie löytyy linjauksena Sukkavartaan itäpuolelta, kulkien sitten Kultavuoren eteläreunaa, kunnes rata ja valtatie 9 liikennejärjestelyt katkaisevat sen. Tien alkuperäisempää luonnetta on jäljellä vielä sen Pohjantiellä kulkevalla osuudella, avoimen peltomaiseman keskellä. Alue on maakunnallisesti arvokasta Lyytikkälän Hirsilän maisema-aluetta. Näillä molemmilla tienosilla tulisi huomioida tiekerroksiin kajottaessa mahdollinen dokumentointi- ja näytteidenottotarve.

Inventoinnissa tarkastettiin myös peltoalueita Puistolanrinteen itäosassa sekä Oripohjan alueella Tampere-Jyväskylä tien molemmin puolin. Puistolanrinteen pelto ei ollut enää viljelyskäytössä. Kahteen kohtaan tehdyissä koepistoissa ei havaittu kuin muutaman sentin multamaan alla savimaata. Oripohjan alueen pellot olivat sängellä ja niitä käveltiin läpi. Kivikautisista asuinpaikoista ei löydetty merkkejä näillä alueilla.

Uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä ei inventoinnissa löydetty.

Kirjalliset lähteet

Längelmäveden seudun historia I. 1949. Längelmäveden seudun historia I, Oriveden historia I.

Forssa.

Längelmäveden seudun historia II. 1954. Längelmäveden seudun historia II, Oriveden historia II.

Hämeenlinna.

Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset-tunnistaminen ja suojelu. Museovirasto.

Palttala, Outi 2010. Orivesi. Rantaosayleiskaava-alueiden rakennetun ympäristön selvitys. Arkinor Oy.

Teivas, Eija 2003. Kumpuja ja kivinavettoja, Oriveden kulttuuriympäristöohjelma. Oriveden kaupunki. Tampere.

Painamattomat lähteet:

Luoto, Kalle 2011. Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet. Karttaselvitys. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Luoto, Kirsi 2009. Kössinpellon asemakaava-alueen arkeologinen inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Pukkila, Jouko 2003. Orivesi, arkeologinen perusinventointi 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Muinaisjäännösrekisteri.

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx

Kartat:

Kansallisarkiston verkkopalvelut

Digitaaliarkisto: http://digi.narc.fi/digi/

Streng, Anders 1634. Maakirjakartta Oriveden Orivedenkylästä. Kansallisarkisto, sig. a1 232 - 233.

Lilius, N. 1778. Pehun kylän isojakokartta. Kansallisarkisto, sig. H 54 2/1-45.

Internet

Pitäjänkartat 2142 05 ja 2142 08. v. 1842. Maanmittaushallituksen kartta-arkisto.

Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto:

Isojaontäydennyskartta. Orivedenkylä. J.G.B. Bastman 1900.

Ei löytöjä.