Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupahakemukseen. Raholan kaupunginosassa, osoitteessa Killerinkatu 3a sijaitsevat, lupahakemuksessa huonokuntoiseksi luonnehditut asuinrakennus ja pihasauna halutaan purkaa uudisrakentamisen tieltä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.
Tampereen Raholan kaupunginosa on Raholan kartanon maille vuodesta 1916 lähtien muodostunut viihtyisä ja vehreä pientaloalue. Alueen rakentaminen toteutui aluksi palstoittamalla. Vuonna 1937 alue liitettiin Tampereen kaupunkiin ja vuonna 1945 alueelle hyväksyttiin ensimmäinen asemakaava.
Killerinkatu 3a on rakennettu palstoittamalla syntyneelle pientalotontille arviolta 1920-luvulla. Rakennus on hirsirunkoinen, puolitoistakerroksinen, satulakattoinen, lyhyen suorakaiteen muotoinen, noppamainen pientalo, joka vaikuttaa ulkoisesti säilyttäneen erinomaisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat, muodot ja materiaalit (mm. T-malliset ikkunat, julkisivujen vaakalaudoitus ja avoimet räystäät). Pieni pulpettikattoinen pihasauna on rakennusvalvonnan arkiston lupakuvien perusteella rakennettu 1930-luvun lopussa. Killerinkatu 3a kertoo erinomaisella tavalla 1900-luvun alkupuolen rakennustekniikasta, materiaaleista, tyylistä, muodoista sekä asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiiri rakennuksineen edustaa alueen vanhempaa, vähitellen harvalukuiseksi käyvää, ennen toista maailmansotaa ja alueen asemakaavoitusta toteutettua, kantatilan maista palstoittamalla syntynyttä pientalorakentamista.
Killerinkatu 3a tontilla on voimassa vuonna 1964 hyväksytty asemakaavanmuutos. Siitä puuttuvat mm. kulttuuriympäristöarvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät, joten kaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaatimuksia, ja onkin katsottava ainaki näiltä osin maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Alueella on voimassa myös Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020), jossa alue on merkitty asumisen alueeksi ilman erityisiä suojelutavoitteita.
Yleiskaavan laatimisen jälkeen on valmistunut selvitys: Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Siinä Killerinkatu 3a todettu herkäksi palstoitusajan rakennukseksi, joka tulisi säilyttää. Lisäksi selvitys nostaa erityisen tärkeäksi alueen vehreyden ja rakennuskannan pienimittakaavaisuuden säilymisen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut useissa yhteyksissä ilmi yleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä arvokkaiksi todettujen alueiden asemakaavan ajantasaistamistarpeen, jotta alueen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot olisi mahdollista turvata.
Lupahakemuksessa Killerinkatu 3a rakennuksia luonnehditaan huonokuntoisiksi, mutta hakemuksen liitteenä ei ole selvitystä rakennuksen kunnosta, vaan ainoastaan purkamista varten laadittu asbestikartoitusraportti (Suomen Asbestipro Oy, 5.1.2022). Raportin mukaan ainoastaan savuhormin laatta sisältää asbestia. Asuinrakennus on yleisilmeeltään ryhdikäs, eikä ilmeistä huollon laiminlyöntiä ole ulkoisesti havaittavissa. Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on, että kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen ainoa hyväksyttävä purkamisen peruste on sen korjauskelvottomuus, joka tulee esittää riittävin kuntoselvityksin. Lisäksi perusteeton purkava uudisrakentaminen ei ole resurssiviisasta, eikä edesauta hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemistä.
Lupahakemuksen mukaan rakennukset olisi tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle moderni, yksikerroksinen, kerrosalaltaan 191 m2 kokoinen ja pohjaltaan U-muotoinen omakotitalo sekä autokatos ja pieni 10 m2 varastorakennus. Rakennus poikkeaa voimakkaasti alueen rakentamistavasta, joka pääasiassa koostuu 1920-1950-luvuilla rakennetuista noppamaisista puolitoistakerroksisista pientaloista väljine puutarhamaisine tontteineen. Uudisrakentaminen poikkeaa voimassa olevan asemakaavan kerrosluvusta (1 1/2) ja rakennusalasta. Rakennus sijaitsisi lähes kokonaan rakennusalan ulkopuolella. Perusteluina mainitaan piha-alueen ja terassin hyvän ilmansuunnan maksimoiminen sekä halu rakentaa talo esteettömyys huomioiden.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja muutoksille herkäksi todetun ja poikkeuksellisen hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä säilyttäneen Killerinkatu 3a asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty alueen yleisilmeestä voimakkaasti poikkeava uudisrakentaminen ei sovellu Raholan alueelle (MRL, §117), ja että voimassaolevasta asemakaavasta poikkeamista edellä kuvatusti ei voida katsoa vähäiseksi poikkeamiseksi, vaan uudisrakentaminen esitetyllä tavalla edellyttäisi poikkeusluvan hakemista.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla rakennuslupahakemuksen myöntämistä, vaan esittää, että Killerinkatu 3a tulisi säilyttää ja kunnostaa. Mikäli asuinrakennuksen kunto kuntotutkimuksessa todetaan korjauskelvottomaksi, voidaan sen korvaaminen uudisrakennuksella hyväksyä. Tällöin hankkeelle tulee hakea poikkeuslupaa tai uudisrakennussuunnitelmia kehittää paremmin voimassa olevan asemakaavan mukaisiksi ja alueelle sopiviksi. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että Raholan pientaloalueen tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu tulisi ratkaista koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa.
Mahdollinen purkamisen mahdollistava rakennuslupa valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupahakemukseen. Raholan kaupunginosassa, osoitteessa Killerinkatu 3a sijaitsevat, lupahakemuksessa huonokuntoiseksi luonnehditut asuinrakennus ja pihasauna halutaan purkaa uudisrakentamisen tieltä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.
Tampereen Raholan kaupunginosa on Raholan kartanon maille vuodesta 1916 lähtien muodostunut viihtyisä ja vehreä pientaloalue. Alueen rakentaminen toteutui aluksi palstoittamalla. Vuonna 1937 alue liitettiin Tampereen kaupunkiin ja vuonna 1945 alueelle hyväksyttiin ensimmäinen asemakaava.
Killerinkatu 3a on rakennettu palstoittamalla syntyneelle pientalotontille arviolta 1920-luvulla. Rakennus on hirsirunkoinen, puolitoistakerroksinen, satulakattoinen, lyhyen suorakaiteen muotoinen, noppamainen pientalo, joka vaikuttaa ulkoisesti säilyttäneen erinomaisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat, muodot ja materiaalit (mm. T-malliset ikkunat, julkisivujen vaakalaudoitus ja avoimet räystäät). Pieni pulpettikattoinen pihasauna on rakennusvalvonnan arkiston lupakuvien perusteella rakennettu 1930-luvun lopussa. Killerinkatu 3a kertoo erinomaisella tavalla 1900-luvun alkupuolen rakennustekniikasta, materiaaleista, tyylistä, muodoista sekä asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiiri rakennuksineen edustaa alueen vanhempaa, vähitellen harvalukuiseksi käyvää, ennen toista maailmansotaa ja alueen asemakaavoitusta toteutettua, kantatilan maista palstoittamalla syntynyttä pientalorakentamista.
Killerinkatu 3a tontilla on voimassa vuonna 1964 hyväksytty asemakaavanmuutos. Siitä puuttuvat mm. kulttuuriympäristöarvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät, joten kaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaatimuksia, ja onkin katsottava ainaki näiltä osin maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Alueella on voimassa myös Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020), jossa alue on merkitty asumisen alueeksi ilman erityisiä suojelutavoitteita.
Yleiskaavan laatimisen jälkeen on valmistunut selvitys: Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Siinä Killerinkatu 3a todettu herkäksi palstoitusajan rakennukseksi, joka tulisi säilyttää. Lisäksi selvitys nostaa erityisen tärkeäksi alueen vehreyden ja rakennuskannan pienimittakaavaisuuden säilymisen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut useissa yhteyksissä ilmi yleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä arvokkaiksi todettujen alueiden asemakaavan ajantasaistamistarpeen, jotta alueen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot olisi mahdollista turvata.
Lupahakemuksessa Killerinkatu 3a rakennuksia luonnehditaan huonokuntoisiksi, mutta hakemuksen liitteenä ei ole selvitystä rakennuksen kunnosta, vaan ainoastaan purkamista varten laadittu asbestikartoitusraportti (Suomen Asbestipro Oy, 5.1.2022). Raportin mukaan ainoastaan savuhormin laatta sisältää asbestia. Asuinrakennus on yleisilmeeltään ryhdikäs, eikä ilmeistä huollon laiminlyöntiä ole ulkoisesti havaittavissa. Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on, että kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen ainoa hyväksyttävä purkamisen peruste on sen korjauskelvottomuus, joka tulee esittää riittävin kuntoselvityksin. Lisäksi perusteeton purkava uudisrakentaminen ei ole resurssiviisasta, eikä edesauta hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemistä.
Lupahakemuksen mukaan rakennukset olisi tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle moderni, yksikerroksinen, kerrosalaltaan 191 m2 kokoinen ja pohjaltaan U-muotoinen omakotitalo sekä autokatos ja pieni 10 m2 varastorakennus. Rakennus poikkeaa voimakkaasti alueen rakentamistavasta, joka pääasiassa koostuu 1920-1950-luvuilla rakennetuista noppamaisista puolitoistakerroksisista pientaloista väljine puutarhamaisine tontteineen. Uudisrakentaminen poikkeaa voimassa olevan asemakaavan kerrosluvusta (1 1/2) ja rakennusalasta. Rakennus sijaitsisi lähes kokonaan rakennusalan ulkopuolella. Perusteluina mainitaan piha-alueen ja terassin hyvän ilmansuunnan maksimoiminen sekä halu rakentaa talo esteettömyys huomioiden.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja muutoksille herkäksi todetun ja poikkeuksellisen hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä säilyttäneen Killerinkatu 3a asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty alueen yleisilmeestä voimakkaasti poikkeava uudisrakentaminen ei sovellu Raholan alueelle (MRL, §117), ja että voimassaolevasta asemakaavasta poikkeamista edellä kuvatusti ei voida katsoa vähäiseksi poikkeamiseksi, vaan uudisrakentaminen esitetyllä tavalla edellyttäisi poikkeusluvan hakemista.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla rakennuslupahakemuksen myöntämistä, vaan esittää, että Killerinkatu 3a tulisi säilyttää ja kunnostaa. Mikäli asuinrakennuksen kunto kuntotutkimuksessa todetaan korjauskelvottomaksi, voidaan sen korvaaminen uudisrakennuksella hyväksyä. Tällöin hankkeelle tulee hakea poikkeuslupaa tai uudisrakennussuunnitelmia kehittää paremmin voimassa olevan asemakaavan mukaisiksi ja alueelle sopiviksi. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että Raholan pientaloalueen tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu tulisi ratkaista koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa.
Mahdollinen purkamisen mahdollistava rakennuslupa valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.