Rakennus Museokeskus Vapriikki

Takaisin

Perustiedot

  •  
  • Rakennetun ympäristön kohde:
    Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Tampellan konepaja / Alaverstas / Museokeskus Vapriikki   IX Tampella
     
    Alaverstaanraitti 5  
  • Nimi:
    Museokeskus Vapriikki
    Osoite:
    Alaverstaanraitti 5
    Rakennustyyppi:
    museo
    Nykyinen käyttö:
    kulttuuri
    Alkuperäinen käyttö:
    teollisuus
    Suunnittelija:
    A. H. Solin, Lambert Petterson, Aarne Männistö, Mauri Niemi
    Rungon muoto:
    suorakaide
    Kerrosluku:
    (1)+2
    Pohjakaava:
    vapaa
    Runko:
    tiilimuuraus
    betoni
    Vuoraus:
    tiili
    Katemateriaali:
    huopa -saumattu
    pelti -saumattu
    Katon muoto:
    muu

Kulttuurihistorialliset arvot

  •  
    Rakennushistoriallinen arvo:
    rakennusperinteinen
    Historiallinen arvo:
    taloushistoria
    Ympäristöarvo:
    maisemakokonaisuus
    Arvojen perustelu:
    YMPÄRISTÖARVOT

    Kansallismaisema. Museokeskus Vapriikin koskijulkisivu on osa Tammerkosken kansallismaisemaa, joka on yksi neljästä Pirkanmaan kansallismaisemasta. (Ympäristöministeriö 1993). Statuksen perusteena on Suomen vanhimpiin kuuluva teollisuusympäristö. Tammerkosken yläjuoksun miljöö määrittää voimakkaasti Tampereen kaupunkikuvaa.

    Keskeinen asema maisemassa. Museokeskus rajaa Tampellan kaupunginosaa ja toimii alueen läntisenä kiintopisteenä. Museokeskuksen jatkaa koskenrannan jykevien ja karaktääristen teollisuusrakennusten sarjaa alueen vanhan pääkadun varrella.

    Arkeologinen perintö. Alueelta on paikannettu historiallisen ajan muinaisjäännös, joka kuvaa varhaista teollistumista.

    HISTORIALLISET ARVOT

    Teollistumisen historiaa. Entinen tehdaskiinteistö kertoo suomalaisen teollistumisen juurista. Tammerkosken hyödyntäminen teollisuudelle toteutti Tampereen kaupungin idean sisämaan keskeisenä teollisuuskaupunkina. Sijoittuminen Porin radan yhteyteen viestii myös teollistuvan Suomen liikenneyhteyksien kehityksestä.

    Taloushistoriaa. Suuryritys Tampellan merkitys teollisen yhteiskunnan muodostajana, sittemmin metalliteollisuuden veturina sekä yhtenä ratkaisevana tekijänä teollisuutemme rakennemuutoksessa. Yhtiön konepaja teki Tampereesta metalliteollisuuden kaupungin. Tampella on ollut keskeinen toimija myös toisen maailmansodan aikaisessa sotataloudessa ja sitä seuranneessa sotakorvaustuotannossa.

    Metalliteollisuuden tuotantohistoriaa.Metallituotannon kehittyminen raudanjalostuksesta pitkälle teknistyneeseen koneelliseen työstöön. Konepajan kiinteistö on myös kuvaus metallituotannon kaaresta, sillä Kanta-Tampellan tuotantoprosessiin kuuluivat kaikki vaiheet raakaraudasta myyntiin asti, myös oma suunnittelu.

    Museohistoriaa.Vapriikki on yksi varhaisimmista ja laajimmista Suomessa toteutetuista museokeskuksista, missä eri museotoiminnot on keskitetty samaan paikkaan.

    RAKENNUSHISTORIALLISET ARVOT

    Suojeltua rakennusperintöä. Entinen Tampellan tehdaskiinteistö kuuluu Museoviraston 2009 vahvistamiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin osana Tammerkosken teollisuusmaisemaa. Kokonaisuuden arvo perustuu yhtenäisyyteen ja kertovuuteen teollisena kaupunkimaisemana. Vapriikin kiinteistö on suojeltu asemakaavalla 1995.

    Teollisuuden arkkitehtuuria. Kiinteistö kertoo teollisuusarkkitehtuurin kehityksestä. Julkisivuissa, rakenteissa ja sisätiloissa on säilynyt tyypillistä piirteitä keskeisiltä rakennuskausilta: 1800-luvun lopulta, 1920-luvulta sekä toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta.

    Kaupunkisuunnittelun historiaa. Museokeskuksen synty kuvaa vanhojen tehdasalueitten vaikutusta kaupunkikuvaan sekä osaltaan modernin kaavoituksen kysymyksenasettelua. Suuren teollisuuskiinteistön saneeraus museokäyttöön muutti yksityisen tilan julkiseksi; teollisuustuotannon tilalle on tullut kulttuuriperinnön vaaliminen ja tuottaminen.