Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään kommentteja otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Ennakkotietojen mukaan kaava-alueen itärajan tuntumassa on säilynyt vanhoja kiviaitoja, ns. kipinäaitoja, jotka liittyvät vuonna 1876 valmistuneeseen Helsinki-Tampere-rautatiehen. Lisäksi radan alkuperäistä linjausta on paikoin oikaistu 1900-luvulla. Suomen vanhimpaan rataverkkoon liittyvät, käytöstä pois jääneet rakenteet, ku¬ten vanhat radanpohjat ja kipinäaidat, ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lännessä suunnittelualue rajautuu kunnanrajaan, joka noudattaa Pirkkalan ja Messukylän pitäjien historiallista rajaa. Vanhojen karttojen perusteella raja on kulkenut samalla linjalla ainakin jo 1700-luvulla. Lisäksi kaava-alueen pohjoisosassa on kulkenut Härmälän ja Hatanpään tai Otavallan välinen kyläraja. Rajalinjoilla mahdollisesti säilyneet vanhat rajamerkit ovat potentiaalisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta saattaa löytyä myös elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä sekä muita suojeltavia arkeologisia kohteita. Tämän vuoksi arkeologisen kulttuuriperinnön huomioonottaminen ko. hankkeessa edellyttää kaava-alueen arkeologisen inventoinnin tekemistä MRL 9 §:n ja MML 13 §:n mukaisesti.
Kaavan-alueen pohjoispuolella sijaitsevat Pärrinkoski ja siihen liittyvät vesimyllyn jäännökset sekä myllärin asuinrakennus piharakennuksineen. Kyseessä on jo 1500-luvulla tunnettu myllynpaikka, jota koskee muinaismuistolain rauhoitus. Myllärin pihapiiri edustaa katoamassa olevaa Tampereen kaupunkialueen reunojen agraarimaisemaa. Pärrinkosken kulttuuriympäristön arvot perustuvat erityisesti vesistöoloihin, koskessa oleviin vesimyllyn jäännöksiin sekä alueen perinteiseen käyttötapaan. Tällaiset alueet ovat erityisen herkkiä vesistössä tapahtuville muutoksille sekä visuaalisille muutoksille, jolloin koskessa virtaavan veden tyrehtyminen, ohjaaminen rumpuun tai koskialueen lähimaisemaan nouseva voimakas uudisrakentaminen vaurioittavat ympäristöä erittäin merkittävästi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavan vaikutusalue tulee ulottaa pohjoisessa käsittämään myös Pärrinkosken alueen, jonka kulttuuriympäristöarvot tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa.
Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle. Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta inventoinnissa on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/ arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta (tutkija Vadim Adel, puh. 0408004872, s-posti: vadim.adel@tampere.fi).
Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten.