Ryödin tilakeskuksessa on 1. asuinrakennus (n. 1930), 2. muonamiehen mökki (1870), 3. navetta (1910), 4. saunarakennus (1900-l), 5. maakellarirakennus (1930-l), 6. kanalarakennus (1940-l), 7. liiterirakennus (2005) ja 8. autotalli (2000). Ryödi on kylän kantataloja. Rakennukset ovat vanhalla isonjaon aikaisella tontilla. Monipuolinen rakennusryhmä on näkyvällä paikalla raitin varrella. Tilalla ovat mm. asuinrakennus (1930), muonamiehen mökki (1870) ja kivinavetta (1910). Lisäksi pihassa on vanhoja omenapuita, syreenejä ja kuusia. Näyttävä puutarha on nykyisen omistajan ajalta. Rakennukset ovat loivassa etelärinteessä. Kaksi asuinrakennusta, navetta ja liiteri muodostavat nurkista auki olevan neliöpihan. Eteläpuolella on Mattilan tilan vanha pihapiiri ja raitin toisella puolella Kallion tilan rakennuksia. Itäpuolella aukeaa pelto- ja järvimaisema. Pohjois- ja länsipuolella on kivistä kuusimetsää. Ryödi on osa laajaa Heinälahden itäpuolen agraarimaisema -arvoaluetta.

1. asuinrakennus (n. 8 x15 metriä) on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle, laastisaumat. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu 1970-luvulla keltaiseksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. Päätykolmiot ovat pystyä helmiponttipaneelia. Nurkka- ja ikkunalistat ovat valkoiset. Ennen vuorausta rakennus oli keltamullalla maalattu. Satulakatto on katettu profiilipellillä vuonna 1995. Tätä edeltäneet katemateriaalit olivat asbestilevyt ja päre. Etelälappeella on pieni pulpettikattoinen kaaveli. Ikkunat ovat uusittu vuonna 1995. Ikkunat ovat puuta, lasi tiivistetty puulistalla. Vanha ikkunajako, 6- ja 9-ruutuinen, on säilytetty uusissa. Vintinpäädyissä on kaksi koristeikkunaa. Samassa remontissa kuistia laajennettiin nykymittoihin. Kookas umpikuisti on rakennettu harkkoperustukselle. Kuistin alle rakennettiin myös tiloja. Ylhäällä on alun perin ollut kesähuoneita. Kuistia lukuunottamatta rakennuksen ulkoasu, mitat, ikkunajako, kissanpenkit, koristeikkunat ja kaavelit, ovat tyypillisiä 1920/30-luvulle. Rakennuksen valmistumisvuosi on 1930 tai 1931.

2. asuinrakennus,( n. 5x 12 metriä) on rakennettu loivaan rinteeseen. Eteläpäässä on saumaamaton suurista lohkotuista kivistä tehty harva kivijalka. Paritupatyyppisessä rakennuksessa ovat vintinpäädyt hirsirakenteiset ja kattorakenteena vuoliaiset. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuoraamaton, punaiseksi maalattu. Nurkat ovat suojattu valkoiseksi maalatuin listoin. Ikkunamalleja on useita mm. 1- 2- ja 6-ruutuisia. Ikkunat osin vuodelta 1979, jolloin rakennettiin nykyinen kuisti. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennusvuodeksi isäntä kertoi vuoden 1870, mutta rakennus voi olla hieman vanhempikin.

3. Navetta on rakennettu suurista, lohkotuista ja säännöllisistä kiviharkoista. Kiviä on kahdessa rivissä, jolloin seinän paksuus on noin metri. Kivet ovat saumattu laastilla. Rakennuksen länsipäässä ovat puurakenteinen lantala ja pieni ulkohuone. Eteläsivulla on keskellä frontoni, jossa on ristinmuotoinen ruutuikkuna. Pohjoispäädyssä on vastaava koristeikkuna. Frontoni ja vintinpäädyt ovat punaiseksi maalattua peiterimaa. Rakennuksessa on satulakatto, joka on katettu profiilipellillä. Rakennusta uudistettiin vuonna 1929, jolloin

7. Liiterirakennuksen paikalla oli aikaisemmin vastaava rakennus.

Ryödin tilan koko oli 1839 149 hehtaaria. Tilasta erotettiin Uusitalo (47 hehtaaria) vuonna 1900. Navetta rakennettiin vuonna 1910, jolloin isäntänä oli Kalle Ryöti. Hänen nimikirjaimet ovat hakattu navetan seinään. Asuinrakennus paloi 1920/30-luvun vaihteessa. Nykyinen asuinrakennus rakennettiin sen jälkeen. Nykyisellä suvulla tila on ollut vuodesta 1945. Tällöin isäntänä aloitti Väinö Heikkilä. Karjasta luovuttiin 1970-luvulla. Luopumista vauhditti eläkeikä ja uuden Lempääläntien (Vt 9) valmistuminen. Tällöin tilan pellot ja laitumet jäivät osittain uuden tien itäpuolelle, eikä TVH ollut halukas rakentamaan alikulkutunnelia. Nykyisin tilan pellot ovat vuokralla ja rakennukset ovat asuinkäytössä. Nykyisellään tila on noin11 hehtaaria ja muodostettu 1997.

Rakennukset ovat loivassa etelärinteessä. Kaksi asuinrakennusta, navetta ja liiteri muodostavat nurkista auki olevan neliöpihan. Eteläpuolella on Mattilan tilan vanha pihapiiri ja raitin toisella puolella Kallion tilan rakennuksia. Itäpuolella aukeaa pelto- ja järvimaisema. Pohjois- ja länsipuolella on kivistä kuusimetsää. Laaja pihapiiri on pääosin nurmikolla. Pihassa on vanhoja omenapuita, syreeniä, koivuja ja kookkaita kuusia. Lisäksi on uudempia pensas ja kukkaistutuksia.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006