Ramboll Oy pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Vammalan raiteiston esiselvityksestä, jossa on osoitettu alustavasti uuden alikulun sijainti asema-alueella. Samalla pyydetään lausuntoa alikulkuun liitettävistä uusista laiturikatoksista. Esiselvitys liittyy Väyläviraston Tampere–Pori-radan tasoristeyksien poistaminen -hankkeeseen. Tyrvään aseman kohdalla hankkeessa korvattaisiin olemassa oleva laituripolku turvallisemmalla kevyen liikenteen alikululla. Tähän liittyen halutaan purkaa ainakin osa tavaramakasiinin lastauslaiturin kapeammasta itäosasta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Tyrvään vuonna 1895 rakennettu rautatieasema-alue on suojeltu vuonna 1998 Rautatiesopimuksella, joka koskee kaikkia asema-alueen rakennuksia. Asema-alue on myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Tyrvään rautatieasema, RKY 2009). Maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Lisäksi aseman alue kuuluu Vammalan keskustan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Sitä koskee maakuntakaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”

Asema-alueella on voimassa Keskustaajaman rakenneosayleiskaava vuodelta 2014, jossa ei ole suojelumerkintöjä. Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1956. Asemaseudun asemakaavamuutos on laitettu vireille vuonna 2014 ja edennyt luonnosvaiheeseen. 5.9.2019 päivätyssä asemakaavaluonnoksessa rautatieaseman rakennuksilla ja ympäristöllä on asianmukaiset suojelumerkinnät. Tavaramakasiini on merkitty sr-1 -merkinnällä. Makasiini ja lastauslaituri on merkitty aluemerkinnällä KLT/s eli ”Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien liike- pienteollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Korttelialueen rakennuksia ei saa purkaa. Korjaus- ja täydennysrakentamisen on rakennustapansa, mittasuhteidensa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa Vammalan rautatieaseman valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön kanssa. Ulkovarastointiin käytettävät alueen osat tulee aidata arkkitehtonisesti korkealaatuisilla rakenteilla. Ympäristönhoidossa tulee huomioida alueen maiseman luonne.” Suunnitellun alikulkutunnelin linjaus ei ole asemakaavaluonnoksen mukainen, vaan kulkee suojellun korttelialueen sekä sen eteläpuolisen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (AL-28) läpi.

Maakuntamuseo toteaa, että alikulkutunnelin rakentaminen esitettyyn paikkaan on mahdollista, mikäli muutokset suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti aseman arvokkaaseen kultuuriympäristöön sovittaen. Laiturin leveämpi osa tulee säilyttää kokonaisuudessaan. Tällöin tavaramakasiini ja sen välitön yhteys laiturialueeseen säilyvät ja niiden historiallinen käyttö on edelleen hahmotettavissa. Uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys tukee osaltaan historiallisen asema-alueen käytön jatkuvuutta. Maakuntamuseo painottaa kuitenkin, että asema-alueelle toteutettavat uudet rakenteet tulee maakuntakaavamääräysten mukaisesti sovittaa valtakunnallisesti arvokkaaseen asemaympäristöön mahdollisimman hienovaraisesti. Uusia rakenteita ei tule rakentaa kiinni historiallisiin rakennuksiin.

Museolle toimitetun suunnitelmakartan mukaan radan pohjoispuolelle on osoitettu kapea paikoitusalue ja sitä sekä saattoliikennettä palveleva autotie kaksine kiertoliittymineen. Tämä uusi ajoväylä liittyy paitsi Veturitallinkatuun myös Nälkälänmäen asuinalueen Käsityökatuun. Yhdistettynä kevyenliikenteenväylän rakenteisiin radan pohjoispuolen liikennejärjestelyt muuttavat voimakkaasti Nälkälänmäen ja radan välisen alueen kaupunkikuvaa. Museo muistuttaa, että myös Nälkälänmäki kuuluu Vammalan keskustan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja sitä koskevat samat edellä mainitut kaavamääräykset. Alueen arvojen säilyttämiseen on pyritty myös voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2006. Alueen arvoja on kuvattu mm. maakuntamuseon Sastamalan kaupungille 26.9.2019 antamassa lausunnossa (diar. 522/2019). Vammalan 6. kaupunginosan rakennusinventoinnissa (Jari Heiskanen, 2003) mainitaan erikseen säilyttämisen arvoisena alueen kaupunkikuva kapeine katuineen. Alueella on voimassa vuonna 2006 hyväksytty asemakaava, jossa on paitsi rakennuskohtaisia myös korttelikohtaisia, ympäristön säilyttämiseen tähtääviä suojelumerkintöjä. Maakuntamuseo huomauttaa, että autoliikenteen ohjaaminen läpikulkuliikenteenä myös Käsityökadun kautta tulee vaikuttamaan voimakkaasti 6. kaupunginosan kaupunkikuvaan ja esittää harkittavaksi saattoliikenteen ohjaamista ensisijaisesti Nokiankadun ja Veturitallinkadun kautta.

Suunniteltujen muutosten maisemallisia vaikutuksia tulee selvittää hankkeen edetessä. Esiselvityksen käsittämät muutokset ja niiden vaikutukset maakunnallisella ja valtakunnallisella arvoalueella tulee jatkossa huomioida Asemaseudun asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Tarkentuvat suunnitelmat pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle nähtäviksi. Hankkeen lupahakemusvaiheessa tulee pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.

Ramboll Oy pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Vammalan raiteiston esiselvityksestä, jossa on osoitettu alustavasti uuden alikulun sijainti asema-alueella. Samalla pyydetään lausuntoa alikulkuun liitettävistä uusista laiturikatoksista. Esiselvitys liittyy Väyläviraston Tampere–Pori-radan tasoristeyksien poistaminen -hankkeeseen. Tyrvään aseman kohdalla hankkeessa korvattaisiin olemassa oleva laituripolku turvallisemmalla kevyen liikenteen alikululla. Tähän liittyen halutaan purkaa ainakin osa tavaramakasiinin lastauslaiturin kapeammasta itäosasta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Tyrvään vuonna 1895 rakennettu rautatieasema-alue on suojeltu vuonna 1998 Rautatiesopimuksella, joka koskee kaikkia asema-alueen rakennuksia. Asema-alue on myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Tyrvään rautatieasema, RKY 2009). Maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Lisäksi aseman alue kuuluu Vammalan keskustan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Sitä koskee maakuntakaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”

Asema-alueella on voimassa Keskustaajaman rakenneosayleiskaava vuodelta 2014, jossa ei ole suojelumerkintöjä. Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1956. Asemaseudun asemakaavamuutos on laitettu vireille vuonna 2014 ja edennyt luonnosvaiheeseen. 5.9.2019 päivätyssä asemakaavaluonnoksessa rautatieaseman rakennuksilla ja ympäristöllä on asianmukaiset suojelumerkinnät. Tavaramakasiini on merkitty sr-1 -merkinnällä. Makasiini ja lastauslaituri on merkitty aluemerkinnällä KLT/s eli ”Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien liike- pienteollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Korttelialueen rakennuksia ei saa purkaa. Korjaus- ja täydennysrakentamisen on rakennustapansa, mittasuhteidensa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa Vammalan rautatieaseman valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön kanssa. Ulkovarastointiin käytettävät alueen osat tulee aidata arkkitehtonisesti korkealaatuisilla rakenteilla. Ympäristönhoidossa tulee huomioida alueen maiseman luonne.” Suunnitellun alikulkutunnelin linjaus ei ole asemakaavaluonnoksen mukainen, vaan kulkee suojellun korttelialueen sekä sen eteläpuolisen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (AL-28) läpi.

Maakuntamuseo toteaa, että alikulkutunnelin rakentaminen esitettyyn paikkaan on mahdollista, mikäli muutokset suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti aseman arvokkaaseen kultuuriympäristöön sovittaen. Laiturin leveämpi osa tulee säilyttää kokonaisuudessaan. Tällöin tavaramakasiini ja sen välitön yhteys laiturialueeseen säilyvät ja niiden historiallinen käyttö on edelleen hahmotettavissa. Uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys tukee osaltaan historiallisen asema-alueen käytön jatkuvuutta. Maakuntamuseo painottaa kuitenkin, että asema-alueelle toteutettavat uudet rakenteet tulee maakuntakaavamääräysten mukaisesti sovittaa valtakunnallisesti arvokkaaseen asemaympäristöön mahdollisimman hienovaraisesti. Uusia rakenteita ei tule rakentaa kiinni historiallisiin rakennuksiin.

Museolle toimitetun suunnitelmakartan mukaan radan pohjoispuolelle on osoitettu kapea paikoitusalue ja sitä sekä saattoliikennettä palveleva autotie kaksine kiertoliittymineen. Tämä uusi ajoväylä liittyy paitsi Veturitallinkatuun myös Nälkälänmäen asuinalueen Käsityökatuun. Yhdistettynä kevyenliikenteenväylän rakenteisiin radan pohjoispuolen liikennejärjestelyt muuttavat voimakkaasti Nälkälänmäen ja radan välisen alueen kaupunkikuvaa. Museo muistuttaa, että myös Nälkälänmäki kuuluu Vammalan keskustan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja sitä koskevat samat edellä mainitut kaavamääräykset. Alueen arvojen säilyttämiseen on pyritty myös voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2006. Alueen arvoja on kuvattu mm. maakuntamuseon Sastamalan kaupungille 26.9.2019 antamassa lausunnossa (diar. 522/2019). Vammalan 6. kaupunginosan rakennusinventoinnissa (Jari Heiskanen, 2003) mainitaan erikseen säilyttämisen arvoisena alueen kaupunkikuva kapeine katuineen. Alueella on voimassa vuonna 2006 hyväksytty asemakaava, jossa on paitsi rakennuskohtaisia myös korttelikohtaisia, ympäristön säilyttämiseen tähtääviä suojelumerkintöjä. Maakuntamuseo huomauttaa, että autoliikenteen ohjaaminen läpikulkuliikenteenä myös Käsityökadun kautta tulee vaikuttamaan voimakkaasti 6. kaupunginosan kaupunkikuvaan ja esittää harkittavaksi saattoliikenteen ohjaamista ensisijaisesti Nokiankadun ja Veturitallinkadun kautta.

Suunniteltujen muutosten maisemallisia vaikutuksia tulee selvittää hankkeen edetessä. Esiselvityksen käsittämät muutokset ja niiden vaikutukset maakunnallisella ja valtakunnallisella arvoalueella tulee jatkossa huomioida Asemaseudun asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Tarkentuvat suunnitelmat pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle nähtäviksi. Hankkeen lupahakemusvaiheessa tulee pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.