Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Vehmaisten seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1955, ja sen on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnot Vehmaisten seurakuntatalon kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamisesta (DIAR: 153/2017) sekä tontin kehittämissuunnitelmista (DIAR: 736/2021). Lausunnoissa on todettu Vehmaisten seurakuntatalon kulttuurihistorialliset arvot sekä esitetty täydennyksiä rakennuksen kuntoa koskevaan aineistoon. Vehmaisten seurakuntatalosta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Noan architecturestudio, 2.8.2021).
Edellisen lausunnon jälkeen Pirkanmaan seurakuntataloista laadittava rakennusinventointi on edennyt ja valmistuu kesän 2022 aikana. Pirkanmaan maakuntamuseon tuottamassa selvityksessä arvioidaan koko Pirkanmaan alueen seurakuntatalot niiden kulttuurihistoriallisten arvojen perusteella. Tässä joukossa Vehmaisten seurakuntatalo on osoittautunut erityisen merkittäväksi kohteeksi, mikä korostaa sen jo aiemmin tunnistettuja kulttuurihistoriallisia arvoja, mm. julkisivujen säilyneisyyttä, edustavuutta oman aikansa laadukkaasti suunniteltuna seurakuntatalona sekä seurakuntatalon kokonaisvaltaista suunnittelua ja sisätilojen hyvää säilyneisyyttä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin lausunnossaan diar. 736/2021 kommentoinut Vehmaisten seurakuntatalossa tehtyä sisäilmatutkimusta (Rimbo Asbest Oy 7.6.2021) todeten, että kokonaistilanteen arvioimiseksi kohteesta tulee teettää kuntotutkimus mahdollisten vaurioiden, niiden laajuuden ja kunnostustoimenpiteiden selvittämiseksi. Tämän jälkeen seurakuntatalosta on teetetty Korjattavuusselvitys (Kiwa Inspecta, 27.1.2022, päivitetty 14.3.2022), jossa rakenteita ja niiden mahdollisia vaurioita on arvioitu alkuperäisten rakennussuunnitelmien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella. Selvityksen mukaan rakennuksessa on rakentamisaikakaudelle tyypillisiä materiaaleja ja rakenneratkaisuja, joiden näkyviä vaurioita, vaurioriskejä sekä yleisluonteisia korjaustapoja on kirjattu raporttiin. Kohdekäynnillä on havaittu muun muassa ulkorappauksen ja kellarin lattiapinnoitteiden vaurioita, puutteita ulkopuolisten vesien ohjauksessa, maanvastaisten seinien suunnitelmista poikkeavia eristemateriaaleja sekä asuinsiiven kellarin kreosootin haju. Ikkunat ja ovet on todettu huonokuntoisiksi ja niiden uusimista on suositeltu. Selvityksen lopussa on esitetty rakennuksen korjaamisen karkea kustannuslaskelma, joka perustuu oletukseen lähes kaikkien rakennusosien sekä rakennuksen ympäristön kattavasta saneeraamisesta.
Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on, ettei laadittu Korjaustarveselvitys anna riittävästi tietoa seurakuntatalon kunnosta ja korjausmahdollisuuksista, jotta niiden suhdetta todettuihin arvoihin olisi mahdollista arvioida. Näkemystä tukee Korjaustarveselvityksen kappaleen 3 toteamus: Rakenteiden mahdollinen vaurioituminen ei ole tiedossa. Rakenteiden mahdollisten vaurioiden selvittäminen edellyttää rakenneavauksia ja laajaa kuntotutkimusta. Tällä hetkellä rakennuksen korjausmahdolisuuksista ei ole vielä sellaista tietoa, joka mahdollistaisi korjaustöiden laajuuden ja niiden rakennuksen arvokkaisiin ominaispiirteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimisen. Rakennuksesta tulisikin maakuntamuseon aiemman lausunnon mukaisesti laatia kuntotutkimus. Tampereen kaupungilla on ohje kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kuntotutkinuksen suorittamiseksi. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että Vehmaisten seurakuntatalo on poikkeuksellisen edustava esimerkki toisen maailmansodan jälkeisestä seurakuntatalorakentamisesta Pirkanmaalla, ja sitä koskevien tulevaisuuden suunnitelmien tulisi ensi sijassa perustua rakennuksen säilyttävän ratkaisun etsimiseen. Maakuntamuseo katsoo, että rakennuksessa on lähtökohtaisesti jonkin verran muuntojoustavuutta ja että se on huolellisella suunnittelulla muunnettavissa myös muuhun kuin alkuperäiseen käyttöönsä soveltuvaksi.
Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa, että seurakuntatalot ovat merkittävä osa modernin yhteiskunnan rakennusperintöä ja että seurakunnilla on merkittävänä yhteisöllisenä toimijana keskeinen vastuu tämän kulttuuriperinnön osa-alueen vaalimisessa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Vehmaisten seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1955, ja sen on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnot Vehmaisten seurakuntatalon kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamisesta (DIAR: 153/2017) sekä tontin kehittämissuunnitelmista (DIAR: 736/2021). Lausunnoissa on todettu Vehmaisten seurakuntatalon kulttuurihistorialliset arvot sekä esitetty täydennyksiä rakennuksen kuntoa koskevaan aineistoon. Vehmaisten seurakuntatalosta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Noan architecturestudio, 2.8.2021).
Edellisen lausunnon jälkeen Pirkanmaan seurakuntataloista laadittava rakennusinventointi on edennyt ja valmistuu kesän 2022 aikana. Pirkanmaan maakuntamuseon tuottamassa selvityksessä arvioidaan koko Pirkanmaan alueen seurakuntatalot niiden kulttuurihistoriallisten arvojen perusteella. Tässä joukossa Vehmaisten seurakuntatalo on osoittautunut erityisen merkittäväksi kohteeksi, mikä korostaa sen jo aiemmin tunnistettuja kulttuurihistoriallisia arvoja, mm. julkisivujen säilyneisyyttä, edustavuutta oman aikansa laadukkaasti suunniteltuna seurakuntatalona sekä seurakuntatalon kokonaisvaltaista suunnittelua ja sisätilojen hyvää säilyneisyyttä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin lausunnossaan diar. 736/2021 kommentoinut Vehmaisten seurakuntatalossa tehtyä sisäilmatutkimusta (Rimbo Asbest Oy 7.6.2021) todeten, että kokonaistilanteen arvioimiseksi kohteesta tulee teettää kuntotutkimus mahdollisten vaurioiden, niiden laajuuden ja kunnostustoimenpiteiden selvittämiseksi. Tämän jälkeen seurakuntatalosta on teetetty Korjattavuusselvitys (Kiwa Inspecta, 27.1.2022, päivitetty 14.3.2022), jossa rakenteita ja niiden mahdollisia vaurioita on arvioitu alkuperäisten rakennussuunnitelmien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella. Selvityksen mukaan rakennuksessa on rakentamisaikakaudelle tyypillisiä materiaaleja ja rakenneratkaisuja, joiden näkyviä vaurioita, vaurioriskejä sekä yleisluonteisia korjaustapoja on kirjattu raporttiin. Kohdekäynnillä on havaittu muun muassa ulkorappauksen ja kellarin lattiapinnoitteiden vaurioita, puutteita ulkopuolisten vesien ohjauksessa, maanvastaisten seinien suunnitelmista poikkeavia eristemateriaaleja sekä asuinsiiven kellarin kreosootin haju. Ikkunat ja ovet on todettu huonokuntoisiksi ja niiden uusimista on suositeltu. Selvityksen lopussa on esitetty rakennuksen korjaamisen karkea kustannuslaskelma, joka perustuu oletukseen lähes kaikkien rakennusosien sekä rakennuksen ympäristön kattavasta saneeraamisesta.
Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on, ettei laadittu Korjaustarveselvitys anna riittävästi tietoa seurakuntatalon kunnosta ja korjausmahdollisuuksista, jotta niiden suhdetta todettuihin arvoihin olisi mahdollista arvioida. Näkemystä tukee Korjaustarveselvityksen kappaleen 3 toteamus: Rakenteiden mahdollinen vaurioituminen ei ole tiedossa. Rakenteiden mahdollisten vaurioiden selvittäminen edellyttää rakenneavauksia ja laajaa kuntotutkimusta. Tällä hetkellä rakennuksen korjausmahdolisuuksista ei ole vielä sellaista tietoa, joka mahdollistaisi korjaustöiden laajuuden ja niiden rakennuksen arvokkaisiin ominaispiirteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimisen. Rakennuksesta tulisikin maakuntamuseon aiemman lausunnon mukaisesti laatia kuntotutkimus. Tampereen kaupungilla on ohje kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kuntotutkinuksen suorittamiseksi. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että Vehmaisten seurakuntatalo on poikkeuksellisen edustava esimerkki toisen maailmansodan jälkeisestä seurakuntatalorakentamisesta Pirkanmaalla, ja sitä koskevien tulevaisuuden suunnitelmien tulisi ensi sijassa perustua rakennuksen säilyttävän ratkaisun etsimiseen. Maakuntamuseo katsoo, että rakennuksessa on lähtökohtaisesti jonkin verran muuntojoustavuutta ja että se on huolellisella suunnittelulla muunnettavissa myös muuhun kuin alkuperäiseen käyttöönsä soveltuvaksi.
Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa, että seurakuntatalot ovat merkittävä osa modernin yhteiskunnan rakennusperintöä ja että seurakunnilla on merkittävänä yhteisöllisenä toimijana keskeinen vastuu tämän kulttuuriperinnön osa-alueen vaalimisessa.
Jaa
Facebookissa