rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja puurunkoinen piharakennus ovat peräisin todennäköisesti 1910-20-luvulta. Korotettu ja laajennettu asuinrakennus on pääosin menettänyt alkuperäiset piirteensä. Piharakennus on säilyttänyt muotonsa paremmin. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieni asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiiri ja asuinrakennus sijaitsevat kohtalaisen näkyvällä paikalla kaartuvan Suuruspäänkadun ja Varalankadulle vievän kävelytien kulmauksessa.

Kaartuvan Suuruspäänkadun ja Varalankadulle laskeutuvien portaiden kulmauksessa, katutason alapuolella sijaitseva pieni tontti, jolla yksittäispientalotyyppinen 1910-luvun asuinrakennus ja mahdollisesti saman ikäinen piharakennus.

Pihapiiri kuluu Tahmelan 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tontin rajat mukailevat pääosin 1899 palstoitussuunnitelmaa (tontti no: 17). Ainoastaan tontin eteläkulma on myöhemmin pyöristetty. Tonttimaa on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin ja ollut mitä ilmeisemmin aluksi vuokralla. Tontille on todennäköisesti 1910-luvulla, viimeistään 1920-luvun alussa rakennettu pieni huoneen ja keittiön mökki ja piharakennus. Asuirakennus on edellisen omistajan Kotajärven aikana 1981 peruskorjattu, korotettu ja laajennettu.

Pihapiiriä ympäröivillä tonteilla on hyvin vaihtelevaa rakennuskantaa: muutamia 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, 1960-luvun kerrostalo sekä useita 1980-2000-luvun kookkaita omakotitaloja. Lounaispuolitse laskee betoniset portaat ja sorapintainen kevyenliikenteenväylä Varalankadulle.

Kulku kiinteistöön on sekä Suuruspäänkadulta suoraan asuinrakennukseen että lounaispuolelta kevyenliikenteenväylältä, missä tontin rajana kulkee valkoinen pystylautainen aita. Osa tontista on rajattu sireeniaidanteella. Katutason alapuolella oleva piha on vehreä ja käsittää muun muassa pihakoivuja ja kasvimaan. Tonttia on pegerretty paikoin luonnokivillä ja betonimuurilla. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, kattokulman, vanhan osan runkomuodon säilyminen.

Piharakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Lisäksi: Liian tiheä kasvillisuus saattaa vaurioittaa rakennuksia: kasvillisuus tulisi raivata rakennusten ympäriltä 50 cm etäisyydeltä.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 10.6.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 338.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.