Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta purkuhankkeesta. Maakuntamuseo on ottanut kantaa Pohjois-Hervannan koulun purkamiseen kiinteistön asemakaavamuutoksen (kaavanro 8806) yhteydessä. Maakuntamuseo on antanut lausunnot kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Diar. 704/2020), kaavaluonnoksesta (Diar. 474/2021) sekä kaavaehdotuksesta (Diar. 946/2021). Lausunnoissaan maakuntamuseo on tuonut esiin koulurakennuksen kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset arvot, jotka on määritelty Hervannan kaupunginosaa ja Ahvenisjärven koulua koskevissa selvityksissä. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa edellä mainittuihin lausuntoihinsa.

Kokonaisuutena arvioiden maakuntamuseo totesi ehdotusvaiheen lausunnossaan, että koulurakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat heikentyneet vuonna 2009 tehtyjen mittavien julkisivukorjausten myötä, kun elementtitekniikan tunnusomaiset piirteet peittyivät uusien pintojen alle. Tästä syystä maakuntamuseo katsoi, että koulun purkaminen on mahdollista, joskin valitettavaa. Maakuntamuseo totesi, että koulurakennuksen purku ja korttelin uudelleenrakentaminen vaikuttaa voimakkaasti sen lähiympäristöön, sillä koulu on ollut ympäristössään näkyvä julkinen rakennus Opiskelijankadun puolelta ja kaukonäkymässä Lindforsinkadun suunnasta. Uusi kookkaampi koulu tulee näkymään kaupunkikuvassa aikaisempaa enemmän. Tontilla nykyisin oleva koulurakennus on osa Länsi-Hervannan vanhinta kaava-aluetta vuodelta 1971 ja edustaa toiminnallisilta ja maisemallisilta piirteiltään Hervannalle tyypillistä kaupunkiympäristöä. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelema, vuonna 1973 valmistunut, koulurakennus on rakennusteknisesti ja materiaalivalintojen osalta ajalleen tyypillinen. Kolmeen erilliseen, mutta lasisten yhdyskäytävien yhdistämään rakennusmassaan jäsennelty solukoulurakennus kuitenkin poikkeaa aikakautensa tyypillisesti kampamaisen järjestelmällisistä koulurakentamisen tilaratkaisuista. Myös ulkoarkkitehtuurin jäsentely on ollut tavallisuudesta poikkeavaa. Kun koulurakennus puretaan, siihen liittyvät, selvityksissä määritellyt arvot menetetään ja lähialueen ajallisesti yhtenäinen kaupunkikuva muuttuu.

Ehdotusvaiheen lausunnossa todettiin, että purkamisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön ei ollut riittävästi arvioitu kaavaselostuksessa, jota ohjattiin tältä osin täydentämään. Maakuntamuseo huomauttaa, että vahvistetun asemakaavaselostuksen vaikutustenarviointia ei kuitenkaan ole täydennetty.

Kohteesta laadittu purkukartoitus (Lotus Demolition Oy Tutkimuspalvelut, 26.8.2022) on toteutettu Ympäristöministeriön ohjetta (2019:30 Purkukartoitus – opas laatijalle) noudattaen. Oppaan mukaisesti selvityksessä on materiaalikierrätykseen kelpaavien jakeiden lisäksi esitetty joukko rakennusosia ja laitteita, joiden uusiokäyttöä sellaisenaan on suositeltu tutkittavaksi. Purkuosien uudelleen käyttö olisi niiden kierrätyksen tehokkain muoto, ja sellaisena erittäin kannatettava esimerkki tulevaisuuden toimintatavasta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta purkuhankkeesta. Maakuntamuseo on ottanut kantaa Pohjois-Hervannan koulun purkamiseen kiinteistön asemakaavamuutoksen (kaavanro 8806) yhteydessä. Maakuntamuseo on antanut lausunnot kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Diar. 704/2020), kaavaluonnoksesta (Diar. 474/2021) sekä kaavaehdotuksesta (Diar. 946/2021). Lausunnoissaan maakuntamuseo on tuonut esiin koulurakennuksen kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset arvot, jotka on määritelty Hervannan kaupunginosaa ja Ahvenisjärven koulua koskevissa selvityksissä. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa edellä mainittuihin lausuntoihinsa.

Kokonaisuutena arvioiden maakuntamuseo totesi ehdotusvaiheen lausunnossaan, että koulurakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat heikentyneet vuonna 2009 tehtyjen mittavien julkisivukorjausten myötä, kun elementtitekniikan tunnusomaiset piirteet peittyivät uusien pintojen alle. Tästä syystä maakuntamuseo katsoi, että koulun purkaminen on mahdollista, joskin valitettavaa. Maakuntamuseo totesi, että koulurakennuksen purku ja korttelin uudelleenrakentaminen vaikuttaa voimakkaasti sen lähiympäristöön, sillä koulu on ollut ympäristössään näkyvä julkinen rakennus Opiskelijankadun puolelta ja kaukonäkymässä Lindforsinkadun suunnasta. Uusi kookkaampi koulu tulee näkymään kaupunkikuvassa aikaisempaa enemmän. Tontilla nykyisin oleva koulurakennus on osa Länsi-Hervannan vanhinta kaava-aluetta vuodelta 1971 ja edustaa toiminnallisilta ja maisemallisilta piirteiltään Hervannalle tyypillistä kaupunkiympäristöä. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelema, vuonna 1973 valmistunut, koulurakennus on rakennusteknisesti ja materiaalivalintojen osalta ajalleen tyypillinen. Kolmeen erilliseen, mutta lasisten yhdyskäytävien yhdistämään rakennusmassaan jäsennelty solukoulurakennus kuitenkin poikkeaa aikakautensa tyypillisesti kampamaisen järjestelmällisistä koulurakentamisen tilaratkaisuista. Myös ulkoarkkitehtuurin jäsentely on ollut tavallisuudesta poikkeavaa. Kun koulurakennus puretaan, siihen liittyvät, selvityksissä määritellyt arvot menetetään ja lähialueen ajallisesti yhtenäinen kaupunkikuva muuttuu.

Ehdotusvaiheen lausunnossa todettiin, että purkamisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön ei ollut riittävästi arvioitu kaavaselostuksessa, jota ohjattiin tältä osin täydentämään. Maakuntamuseo huomauttaa, että vahvistetun asemakaavaselostuksen vaikutustenarviointia ei kuitenkaan ole täydennetty.

Kohteesta laadittu purkukartoitus (Lotus Demolition Oy Tutkimuspalvelut, 26.8.2022) on toteutettu Ympäristöministeriön ohjetta (2019:30 Purkukartoitus – opas laatijalle) noudattaen. Oppaan mukaisesti selvityksessä on materiaalikierrätykseen kelpaavien jakeiden lisäksi esitetty joukko rakennusosia ja laitteita, joiden uusiokäyttöä sellaisenaan on suositeltu tutkittavaksi. Purkuosien uudelleen käyttö olisi niiden kierrätyksen tehokkain muoto, ja sellaisena erittäin kannatettava esimerkki tulevaisuuden toimintatavasta.