Tampere

XXI - Petsamo

Dnro / vuosi: 120 / 2013

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön taloihin, Ilmarinkatu 27, Ilmarinkatu 29, Ilmarinkatu 31, Ilmarinkatu 33, Ilmarinkatu 35, haetaan rakennuslupaa asuinkerrostalojen peruskorjaukseen ja parvekkeiden uusimiseen sekä pyöräkatosten rakentamiselle

12.03.01.10 Lausunto

Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta

12.04.2013

Tampereen kaupunki pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Remontin kohteena ovat Tampellan työntekijöiden asunnoiksi 1950–55 rakennetut Pekolan kerrostalot. Läntisimmän rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Oskari Helminen, muut neljä taloa ovat Alvar Aallon arkkitehtitoimiston käsialaa. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998

-teoksen mukaan kohteella on rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista ja kau-punkikuvallista arvoa ja rakennusten alkuperäisyysaste on suuri. Pekolat ovat osa Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Alueen asemakaavat ovat vuosilta 1950 ja 1951, joten ne eivät ole kulttuuriympäristön suojelun osalta ajan tasalla.

RKY-alueita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtio-neuvoston päätöksen (30.11.2000 ja sen tarkistuksen 13.11.2008) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi mm. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Kalevan arvot liittyvät sen statukseen yhtenä Suomen yhtenäisimmistä ja laajimmista toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoi-tusperiaatteiden mukaisesti toteutetuista kaupunginosista. Avoin korttelirakenne ja eleettömän harkittu arkkitehtuuri tekevät Pekoloista arkoja julkisivumuutoksille. Pekoloiden ominaispiirteitä ovat mm. diagonaalisuuntainen sijoittelu katuun nähden, julkisivujen säännöllinen aukotus, puhtaaksimuuratut seinäpinnat, kaksijakoiset ikkunat sekä ulosvetoihin, parvekkeiden sijoitteluun ja kattoterasseihin perustuva mas-soittelu.

Alvar Aalto -säätiö on ottanut hankkeen suunnitteluvaiheessa kantaa ylimmän kerroksen parvekkeiden kattamiseen, parvekekaiteiden korottamiseen sekä piip-pujen pellittämiseen. Alvar Aalto säätiö on todennut yleisesti, että toimenpiteitä suunniteltaessa on pyritty huomioimaan rakennusten ominaispiirteet, mutta toi-menpiteet itsessään eivät ole erityisesti eduksi rakennusten ulkonäölle. Raken-nusten kaikkien parvekkeiden kaiteita on tarpeen korottaa turvallisuussyistä. Ko-rotus on suunniteltu niin, että kaiteen poikittaisista puutangoista koostuvaa ylä-osaa nostetaan lisäämällä nykyisen kaiteen päälle yksi puutanko. Alvar Aalto säätiö on katsonut, että korotuksen visuaaliseen onnistumiseen tällä tavoin on kohtuulliset edellytykset, vaikkakin rappujen parvekkeiden sisäänpäin kääntyvien kaiteiden osalta parempi ratkaisu olisi korottaa kaidetta lisäämällä uusi poikkipuu tämän kaideosan alimmaksi osaksi. Lupavaiheen suunnitelma perustuu alkuperäiseen korotustapaan. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa edellisen perusteella, että Alvar Aalto säätiön esittämä korotustapa olisi kohteen arkkitehtuurin kannalta ensisijainen vaihtoehto, mutta myös hakemuksessa esitetty, alkuperäisen kaiderakenteen säilyttävä tapa on mahdollinen.

Hankkeen tavoitteena lisätä tuuletusparvekkeiden ylle katokset Ilmarinkatu 31:ssä ja Ilmarinkatu 29:n B-rapussa. Muiden talojen parvekkeet ovat katettuja. Alvar Aalto -säätiö on todennut, että katosten rakentaminen ahtauttaa rakennus-ten julkisivuja eikä ole pitänyt niiden tarpeeseen liittyviä perusteluja uskottavina. Säätiö on suositellut tästä hankkeen osasta luopumista. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa luvan hakijaa vielä punnitsemaan toimenpiteen hyötyjä verrattuna sen arvorakennuksiin tuomaan muutokseen.

Alvar Aalto säätiö on kommentoinut myös rakennusten piippujen pellittämistä, josta se on todennut, että piiput olisi suositeltavaa kunnostaa nykyisen kaltaisina. Säätiö toteaa, että Pekoloiden kaikissa korjaustöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota alkuperäisten rakennusosien vaalimiseen, materiaalivalintoihin ja yksityiskohtien sopeuttavaan suunnitteluun. Lisäksi säätiö on todennut, että näiden tavoitteiden saavuttamista varten kohteista olisi tarpeen laatia rakennushistoriallinen selvitys, joka painottuisi erityisesti rakennusten alkuperäisyyden ja säilyneisyyden arviointiin. Pirkanmaan maakuntamuseo yhtyy näihin suosituksiin. Lisäksi maakuntamuseo muistuttaa, että remontin yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota myös porrashuoneiden ja asuntojen kiinteän sisustuksen säilyttämiseen siltä osin kun ne ovat kunnostettavissa. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus rakentaa pihalle uusia pyöräkatoksia, joiden kohdalla tulee kiinnittää huomiota niiden sopeutumiseen ympäristöönsä.