Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km kaakkoon Nokian keskustasta, Viholan kaupunginosassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää matkailupalvelujen ja sataman toimintaedellytyksiä ja osoittaa käyttämättömät alueet asumiskäyttöön.
Maakuntamuseo huomauttaa, ettei siltä ole pyydetty lausuntoa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä myöskään kaavaluonnoksesta. Pirkanmaan maakuntamuseo on syytä lisätä kaavaselostuksen kohtaan 0.3 Osalliset. Mahdollisuutta osallistua viranomaisneuvotteluun tarjottiin maakuntamuseolle vasta ehdotusvaiheessa (3.6.2021). Kaavahankkeiden riittävien tutkimusten/selvitysten ja asianmukaisen vaikutusten arvioinnin varmistamiseksi tulisi kaavoittajan pyytää alueellisen vastuumuseon näkemys hankkeesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että em. neuvottelun muistioluonnosta ei ole lähetetty maakuntamuseolle kommentoitavaksi hyvän ja vakiintuneen tavan mukaisesti, ja katsoo, että Nokian kaupungin tulisikin kehittää kaavaprosessia vuorovaikutuksen osalta. Maakuntamuseo on tutustunut Nokian satama- ja kylpyläalueen asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Viranomaisneuvottelussa 3.6.2021 maakuntamuseo totesi, että kaavahankkeeseen liittyen tehtyä arkeologista inventointia (2018) tulee täydentää laajennetun kaavamuutosalueen itäreunalla sijaitsevan kiinteistön 536-14-88-3 osalta. Alueelle on kaavaehdotuksen mukaan tarkoitus osoittaa uudisrakentamista (AP-korttelialue, jossa kaksi asuinpientalotonttia). Maakuntamuseo huomauttaa, ettei inventointiraporttia ole toimitettu heti sen valmistuttua maakuntamuseolle arvioitavaksi eikä myöskään lausuntopyynnön mukana, vaan raporttia on jouduttu pyytämään erikseen.
Arkeologisen täydennysinventoinnin raportin (Mikroliitti Oy, 16.8.2021) mukaan kiinteistön 536-14-88-3 alueelta ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia kulttuuriperintökohteita. Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijalle ja esittänyt siihen täsmennyksiä. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle, joka välittää sen arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään.
Täydennysinventoinnissa tutkimusalueelle ei ole tehty koekuoppia, mutta aluetta on tutkittu kahden henkilön voimin silmänvaraisesti sekä kairauksia ja lapionpistoja tehden. Pääsääntöisesti asemakaavatasoiseen inventointiin tulee sisältyä koekuopitusta. Neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa maakuntamuseo toteaa, että tehty tutkimus on tässä tapauksessa menetelmien osalta hyväksyttävissä. Jos kaavan toteutusvaiheessa maata kaivettaessa tavataan merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä (esim. nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, muinaisesineitä), tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 §).
Kaavahankkeeseen liittyvää vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointia (Subreering Ammattisukellustyöt Oy 2021) voidaan pitää riittävänä. Inventoinnissa on löytynyt runsaasti merkkejä 1900-luvun uittotoiminnan historiaan liittyen, mutta ei kaavassa huomioitavia kohteita.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven rannalla aivan Putaanvirran suulla ja rajautuu vesialueilla maakunnallisesti arvokkaaseen Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maisema-alueeseen. Maisema-alueen rajaus perustuu selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013 (Pirkanmaan liitto). Voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa maisema-aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen toisi rantavyöhykkeelle, aiemmin rakentamattomalle alueelle 7-8 -kerroksisten kerrostalojen tiiviisti rakennetun alueen, kylpylähotellin merkittävän laajennuksen nykyistä korkeampana, enintään kuusikerroksisena, kaksikerroksisia pientaloja Raisionkadun varteen sekä kaksi omarantaista kookasta omakotitaloa alueen itäosaan, nykyisten pienikokoisten asuinrakennusten tilalle. Vaikka kaavanmukainen rakentaminen ei kohdistu maisema-alueelle, on ranta-alueelle sijoittuvalla rakentamisella merkittäviä maisemallisia vaikutuksia ja mahdollisesti myös vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoihin. Rantaan sijoittuvan rakentamisen voi olettaa vaikuttavan paitsi suunnittelualueelta ja sen lähiympäristöstä avautuviin näkymiin kohti kulttuurimaisemaa, myös näkymiin kulttuurimaisemasta kohti suunnittelualuetta. Havainneaineisto on puutteellista, eikä näitä vaikutuksia ole mahdollista sen perusteella arvioida. Myös maisemaan kohdistuvien vaikutusten sanallinen arviointi kaavaselostuksessa on puutteellinen. Siellä todetaan ainoastaan, että Tampereen suunnalta tullessa ja Pyhäjärveltä nähtynä alue tulee maisemassa näyttäytymään etelä-Nokian sisääntulon julkisivuna ja tiiviimmän kaupunkirakenteen alkukohtana. Vaikutustenarviointia on näiltä osin syytä täydentää sekä lisätä aineistoon asianmukaiset havainnekuvat tai valokuvasovitteet.
Pirkanmaan maakuntamuseo on 3.6.2021 pidetyssä viranomaisneuvottelussa todennut, että suunnittelualueella sijaitsee 1990 valmistunut, tyyliltään postmodernismia edustava, alueen maamerkkinä ja maiseman kiintopisteenä toimiva kylpylähotelli ja sen itäpuolella pienikokoiset, mahdollisesti 1900-luvun alkupuolen asuinrakennukset. Alueelta ei ole käytettävissä aiemmin laadittua rakennetun ympäristön selvityksiä, joten kaavahankkeeseen liittyen on edellytetty laadittavaksi asemakaavatasoinen rakennusinventointi. Ehdotusvaiheen aineistoihin onkin sisällytetty selvitys Nokian Edenin asemakaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Sweco Infra & Rail Oy 2021), joka vaikuttaa melko suppealta, mutta kaavan tavoitteisiin nähden riittävältä. Selvitys tulee lisätä kaavaselostuksen luetteloon kaavaan liittyvistä taustaselvityksistä, kuten myös edellä mainittu maisema-alueiden selvitys (luku 0.8).
Kylpylähotellia ei rakennetun ympäristön selvityksessä ole käsitelty, eikä arvotettu, todennäköisesti sen verrattain nuoren iän perusteella. Maisemassa merkittävän rakennuksen perustiedot (rakennusvuosi, suunnittelija, päärakennusmateriaalit) tulisi kuitenkin täydentää kaavaselostukseen. Lisäksi kylpylän kortteliin tai vaihtoehtoisesti kaavan yleismääräykseen tulisi lisätä määräys, joka edellyttää säilyttämään kylpylähotellin alkuperäisen arkkitehtuurin piirteet ja sovittamaan uudisrakentamisen sen alkuperäiseen ilmeeseen sopivaksi.
Suunnittelualueen itäosan asuinrakennukset ja rantasauna ovat selvityksen mukaan peräisin 1900-luvun alun vuosikymmeniltä ja säilyttäneet hyvin alkuperäistä vastaavat piirteensä. Rakennukset ovat sijainneet Viholan kylän keskeisen peltomaiseman reunalla ja ne on todennäköisesti rakennettu jonkin kylän talon tai läheisen sahan työväen asumuksiksi. Selvityksen mukaan kohteet ovat lähiympäristönsä harvoja vanhoja pientaloja, sillä alueen muut rakennukset ovat pääosin moderneja rivi- ja kerrostaloja. Rakennukset tuovat alueelle mittakaavan vaihtelua ja ajallista kerroksellisuutta. Rakennuksilla todetaan Viholan aiemmasta maankäytöstä kertovina jäänteinä ja säilyneisyydestään johtuen olevan historiallisia ja rakennushistoriallisia arvoja. Selvitys ei kuitenkaan esitä rakennuksia suojeltaviksi, mutta jättää lopullisen arvottamisen museoviranomaisen ja asemakaavoituksen tehtäväksi.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että kyseiset kaksi asuinrakennusta ja sauna ovat harvoja Viholan alueen historiasta ja maankäytöstä kertovia rakennuksia. Ne muodostavat oman pienialaisen, pienipiirteisen, kertovan ja rantamaisemaan sopivan kokonaisuuteensa. Lisäksi molemmat asuinrakennukset edustavat katoamassa olevaa pienten asuinrakennusten rakennustyyppiä.
Vuonna 1909 alueelta laaditun Senaatinkartan perusteella paikka on jo tuolloin ollut rakennettu ja kartalle on merkitty yleensä torppaan viittaava T-merkintä. Väestötietojärjestelmän rakennustietojen perusteella läntisempi asuinrakennus on rakennettu vuonna 1875. On siis mahdollista, että rakennukset ovat jopa inventoinnissa esitettyä vanhempia. Suomen rakennuskannasta vain noin 5 % on rakennettu ennen vuotta 1920. Kyseiset rakennukset tulisikin kaavassa varustaa asianmukaisin, niiden säilymisen turvaavin suojelumerkinnöin tai vähintäänkin mahdollistaa rakennusten säilyminen tonteilla merkitsemällä niille niiden nykyisten pohjanalojen mukaiset rakennusalat ja kerrosluku 1 1/2 sekä osoittaa tonteille /s -merkintä, joka edellyttää uudisrakentamisen sovittamisen maisemaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Kaavaselostuksen lukuja Rakennettu ympäristö (2.2), Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot (2.7) sekä vaikutustenarviointia (6) tulee täydentää ja korjata alueen itäosan rakentamisen ja niihin liittyvien arvojen osalta.
Kaava-aineistoja tulee vielä kehittää edellä kuvatusti. Hyväksytty kaava-aineisto valitusosoituksineen pyydetään lähettämään viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km kaakkoon Nokian keskustasta, Viholan kaupunginosassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää matkailupalvelujen ja sataman toimintaedellytyksiä ja osoittaa käyttämättömät alueet asumiskäyttöön.
Maakuntamuseo huomauttaa, ettei siltä ole pyydetty lausuntoa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä myöskään kaavaluonnoksesta. Pirkanmaan maakuntamuseo on syytä lisätä kaavaselostuksen kohtaan 0.3 Osalliset. Mahdollisuutta osallistua viranomaisneuvotteluun tarjottiin maakuntamuseolle vasta ehdotusvaiheessa (3.6.2021). Kaavahankkeiden riittävien tutkimusten/selvitysten ja asianmukaisen vaikutusten arvioinnin varmistamiseksi tulisi kaavoittajan pyytää alueellisen vastuumuseon näkemys hankkeesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että em. neuvottelun muistioluonnosta ei ole lähetetty maakuntamuseolle kommentoitavaksi hyvän ja vakiintuneen tavan mukaisesti, ja katsoo, että Nokian kaupungin tulisikin kehittää kaavaprosessia vuorovaikutuksen osalta. Maakuntamuseo on tutustunut Nokian satama- ja kylpyläalueen asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Viranomaisneuvottelussa 3.6.2021 maakuntamuseo totesi, että kaavahankkeeseen liittyen tehtyä arkeologista inventointia (2018) tulee täydentää laajennetun kaavamuutosalueen itäreunalla sijaitsevan kiinteistön 536-14-88-3 osalta. Alueelle on kaavaehdotuksen mukaan tarkoitus osoittaa uudisrakentamista (AP-korttelialue, jossa kaksi asuinpientalotonttia). Maakuntamuseo huomauttaa, ettei inventointiraporttia ole toimitettu heti sen valmistuttua maakuntamuseolle arvioitavaksi eikä myöskään lausuntopyynnön mukana, vaan raporttia on jouduttu pyytämään erikseen.
Arkeologisen täydennysinventoinnin raportin (Mikroliitti Oy, 16.8.2021) mukaan kiinteistön 536-14-88-3 alueelta ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia kulttuuriperintökohteita. Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijalle ja esittänyt siihen täsmennyksiä. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle, joka välittää sen arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään.
Täydennysinventoinnissa tutkimusalueelle ei ole tehty koekuoppia, mutta aluetta on tutkittu kahden henkilön voimin silmänvaraisesti sekä kairauksia ja lapionpistoja tehden. Pääsääntöisesti asemakaavatasoiseen inventointiin tulee sisältyä koekuopitusta. Neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa maakuntamuseo toteaa, että tehty tutkimus on tässä tapauksessa menetelmien osalta hyväksyttävissä. Jos kaavan toteutusvaiheessa maata kaivettaessa tavataan merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä (esim. nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, muinaisesineitä), tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 §).
Kaavahankkeeseen liittyvää vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointia (Subreering Ammattisukellustyöt Oy 2021) voidaan pitää riittävänä. Inventoinnissa on löytynyt runsaasti merkkejä 1900-luvun uittotoiminnan historiaan liittyen, mutta ei kaavassa huomioitavia kohteita.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven rannalla aivan Putaanvirran suulla ja rajautuu vesialueilla maakunnallisesti arvokkaaseen Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maisema-alueeseen. Maisema-alueen rajaus perustuu selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013 (Pirkanmaan liitto). Voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa maisema-aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen toisi rantavyöhykkeelle, aiemmin rakentamattomalle alueelle 7-8 -kerroksisten kerrostalojen tiiviisti rakennetun alueen, kylpylähotellin merkittävän laajennuksen nykyistä korkeampana, enintään kuusikerroksisena, kaksikerroksisia pientaloja Raisionkadun varteen sekä kaksi omarantaista kookasta omakotitaloa alueen itäosaan, nykyisten pienikokoisten asuinrakennusten tilalle. Vaikka kaavanmukainen rakentaminen ei kohdistu maisema-alueelle, on ranta-alueelle sijoittuvalla rakentamisella merkittäviä maisemallisia vaikutuksia ja mahdollisesti myös vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoihin. Rantaan sijoittuvan rakentamisen voi olettaa vaikuttavan paitsi suunnittelualueelta ja sen lähiympäristöstä avautuviin näkymiin kohti kulttuurimaisemaa, myös näkymiin kulttuurimaisemasta kohti suunnittelualuetta. Havainneaineisto on puutteellista, eikä näitä vaikutuksia ole mahdollista sen perusteella arvioida. Myös maisemaan kohdistuvien vaikutusten sanallinen arviointi kaavaselostuksessa on puutteellinen. Siellä todetaan ainoastaan, että Tampereen suunnalta tullessa ja Pyhäjärveltä nähtynä alue tulee maisemassa näyttäytymään etelä-Nokian sisääntulon julkisivuna ja tiiviimmän kaupunkirakenteen alkukohtana. Vaikutustenarviointia on näiltä osin syytä täydentää sekä lisätä aineistoon asianmukaiset havainnekuvat tai valokuvasovitteet.
Pirkanmaan maakuntamuseo on 3.6.2021 pidetyssä viranomaisneuvottelussa todennut, että suunnittelualueella sijaitsee 1990 valmistunut, tyyliltään postmodernismia edustava, alueen maamerkkinä ja maiseman kiintopisteenä toimiva kylpylähotelli ja sen itäpuolella pienikokoiset, mahdollisesti 1900-luvun alkupuolen asuinrakennukset. Alueelta ei ole käytettävissä aiemmin laadittua rakennetun ympäristön selvityksiä, joten kaavahankkeeseen liittyen on edellytetty laadittavaksi asemakaavatasoinen rakennusinventointi. Ehdotusvaiheen aineistoihin onkin sisällytetty selvitys Nokian Edenin asemakaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Sweco Infra & Rail Oy 2021), joka vaikuttaa melko suppealta, mutta kaavan tavoitteisiin nähden riittävältä. Selvitys tulee lisätä kaavaselostuksen luetteloon kaavaan liittyvistä taustaselvityksistä, kuten myös edellä mainittu maisema-alueiden selvitys (luku 0.8).
Kylpylähotellia ei rakennetun ympäristön selvityksessä ole käsitelty, eikä arvotettu, todennäköisesti sen verrattain nuoren iän perusteella. Maisemassa merkittävän rakennuksen perustiedot (rakennusvuosi, suunnittelija, päärakennusmateriaalit) tulisi kuitenkin täydentää kaavaselostukseen. Lisäksi kylpylän kortteliin tai vaihtoehtoisesti kaavan yleismääräykseen tulisi lisätä määräys, joka edellyttää säilyttämään kylpylähotellin alkuperäisen arkkitehtuurin piirteet ja sovittamaan uudisrakentamisen sen alkuperäiseen ilmeeseen sopivaksi.
Suunnittelualueen itäosan asuinrakennukset ja rantasauna ovat selvityksen mukaan peräisin 1900-luvun alun vuosikymmeniltä ja säilyttäneet hyvin alkuperäistä vastaavat piirteensä. Rakennukset ovat sijainneet Viholan kylän keskeisen peltomaiseman reunalla ja ne on todennäköisesti rakennettu jonkin kylän talon tai läheisen sahan työväen asumuksiksi. Selvityksen mukaan kohteet ovat lähiympäristönsä harvoja vanhoja pientaloja, sillä alueen muut rakennukset ovat pääosin moderneja rivi- ja kerrostaloja. Rakennukset tuovat alueelle mittakaavan vaihtelua ja ajallista kerroksellisuutta. Rakennuksilla todetaan Viholan aiemmasta maankäytöstä kertovina jäänteinä ja säilyneisyydestään johtuen olevan historiallisia ja rakennushistoriallisia arvoja. Selvitys ei kuitenkaan esitä rakennuksia suojeltaviksi, mutta jättää lopullisen arvottamisen museoviranomaisen ja asemakaavoituksen tehtäväksi.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että kyseiset kaksi asuinrakennusta ja sauna ovat harvoja Viholan alueen historiasta ja maankäytöstä kertovia rakennuksia. Ne muodostavat oman pienialaisen, pienipiirteisen, kertovan ja rantamaisemaan sopivan kokonaisuuteensa. Lisäksi molemmat asuinrakennukset edustavat katoamassa olevaa pienten asuinrakennusten rakennustyyppiä.
Vuonna 1909 alueelta laaditun Senaatinkartan perusteella paikka on jo tuolloin ollut rakennettu ja kartalle on merkitty yleensä torppaan viittaava T-merkintä. Väestötietojärjestelmän rakennustietojen perusteella läntisempi asuinrakennus on rakennettu vuonna 1875. On siis mahdollista, että rakennukset ovat jopa inventoinnissa esitettyä vanhempia. Suomen rakennuskannasta vain noin 5 % on rakennettu ennen vuotta 1920. Kyseiset rakennukset tulisikin kaavassa varustaa asianmukaisin, niiden säilymisen turvaavin suojelumerkinnöin tai vähintäänkin mahdollistaa rakennusten säilyminen tonteilla merkitsemällä niille niiden nykyisten pohjanalojen mukaiset rakennusalat ja kerrosluku 1 1/2 sekä osoittaa tonteille /s -merkintä, joka edellyttää uudisrakentamisen sovittamisen maisemaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Kaavaselostuksen lukuja Rakennettu ympäristö (2.2), Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot (2.7) sekä vaikutustenarviointia (6) tulee täydentää ja korjata alueen itäosan rakentamisen ja niihin liittyvien arvojen osalta.
Kaava-aineistoja tulee vielä kehittää edellä kuvatusti. Hyväksytty kaava-aineisto valitusosoituksineen pyydetään lähettämään viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Jaa
Facebookissa