Litukan siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1922. Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupunki päättyi Tammelan Salhojankatuun ja kansakouluun. Tammelan kaupunginosan itäpuolella aukesivat ns. Tammelan vainiot, jotka kuuluivat Hatanpään kartanon maihin. Nykyisen siirtolapuutarhan eteläpuolella oli metsäsaareke, johon Erland Litukka siirsi 1880-luvulla Juhannuskylästä asuinrakennuksen. Litukan huvilana tunnetun rakennuksen ympäristöön Erland raivasi peltoa. 1900-luvun alkupuolella Litukanojan varrelle perustettiin Kasvatuslautakunnan kasvitarha, jota voidaan pitää siirtolapuutarhan esiasteena. Varsinainen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1922. Sen pohjaksi tuli Erland Litukan ojan varteen raivaamat pelot. Tässä vaiheessa siirtolapuutarha käsitti vain nykyisen ohitustien eteläpuolelle jäävän alueen. Sen pohjoispuolelle rakennettiin ns. Perä-Petsamo vuosina 1936-39. Litukanojan varrelle rakennettua aluetta laajennettiin vuonna 1943 ojan suuntaisesti koillispuolelle. Alueen koko oli tällöin 7,5 hehtaaria ja tontteja oli 188. Vanhan ja uuden osan väliin tuli keskusaukio ja sen reunalle talkoilla vuonna 1951-52 rakennettu kerhotalo. Litukan huvila, joka sijaitsi siirtolapuutarhan länsipuolella, purettiin 1970-luvulla ja paikalle rakennettiin leikkikenttä. Alueen jakanut 4-kaistainen ohitustie rakennettiin vuonna 1989. Siirtolapuutarhan osalta se hävitti 13 mökkiä ja keskusaukion Kerhotalo säästyi, mutta jäi erilleen puutarhoista. Hyvitykseksi kaupunki laajensi siirtolapuutarhaa kaavoittamalla lisätontteja, jotka tulivat 1940-luvun laajennuksen itä- ja pohjoisreunalle.

Litukan siirtolapuutarha jakautuu kahteen osaan (1922 ja 1943), joita erottaa vuonna 1989 valmistunut 4-kaistanen ohitustie. Tien ja siihen liittyvän sillan rakentamisen jälkeen. 2-kerroksinen kerhotalo (1952) jäi puutarhoista erilleen. Palstoja on vähän yli 200.

Mökit ovat pääsääntöisesti rakennettu betonitolpille, joskin uudemmissa on käytetty myös yhtenäistä sokkelia. Perusmuoto on kapea ja korkea mökkimalli, johon kuuluu kylkiäisenä pulpettikattoinen kuistimainen osa. Aikaisemmin kylkiäisellä on ollut oma pulpettikatto, joka on sittemmin sulautunut yhdeksi. Tämä tekee kattomuodosta epäsymmetrisen. Osassa rakennuksia on kylkiäinen molemmilla puolilla rakennusta. Osalla tonteista on pieni pulpettikattoinen varastorakennus. Yleisin vuoraustyyppi on peiterima, joskin vaakalaudoitustakin löytyy. Mökkien väri vaihtelee. Yleisimmän punaisen lisäksi suosittuja värejä ovat keltainen, vihreä, sininen ja valkoinen. Satulakaton kattomateriaalina on useimmiten huopa, joskin sauma- ja aaltopeltiä on myös käytetty. Kattojen värejä ovat punainen, musta ja vihreä. Rakennukset ovat eri-ikäisiä, viimeiset ammattikorkeakoulun puolella olevat ovat rakennettu 2000-luvulta. Rakennuskantaa on myös uudistettu vuosien varrella. Vaikka muoto ja koko ovat kaikissa rakennuksissa suunnilleen sama, ei alueelta löydy kahta samanlaista mökkiä.

Tonttien puutarhat ovat vehreitä. Mökkien lisäksi tontilla on omenapuita, kirsikkapuita, marjapensaita, kasvimaita, pensasaitoja ja kukkapenkkejä. Alueen tiet ovat kapeita ja hiekkapintaisia. Kekkosentien ja sillan rakentaminen hävitti avoimen keskusaukion ja erotti vanhan ja uuden puolen toisistaan. Keskusaukion laidalla ollut kerhotalo jäi eristettyyn asemaan. Kerhotalo on rakennettu vuosina 1951-52. Rakennuksessa on 2-kerrosta, satulakatto, betonisokkeli ja peiterimavuoraus.

Nykyisin Litukan siirtolapuutarhoja ympäröi kaupunki. Sen naapureiksi ovat tulleet koulu, ohitustie, omakoti- ja kerrostaloasutus. Vanhempi länsiosa sijaitsee Litukanojan varrella olevassa notkelmassa. Pohjoispuolella on Kekkosentie (1989) ja Petsamon (1930/40-luku) kaupunginosa. Länsipuolella on Litukanojan varrella Saukonpuisto, jonka paikalla olivat 1900-luvun alkupuolella Kasvatuslautakunnan kasvitarhat. Eteläpuolella on Kalevan 1950-luvulla rakennettu kaupunginosa, lähimpänä ovat Koskentien asunto-osakeyhtiön vuosina 1949-53 rakennetut kerrostalot. Idässä on pieni Variskallio, joka on jäänyt kerhotaloa lukuun ottamatta rakentamattomaksi alueeksi asutuksen ja tiestön keskellä.

Uudempi puoli rajautuu etelässä ohitustiehen (1989). Länsipuolella on Petsamon asutusta (1930/40-luku) Pohjoisessa on Kaupin pallokenttien paikoitusalue. Itäpuolella on Teknillisen opiston, nykyisen Tampereen ammattikorkeakoulun rakennukset, jonka rakennuskanta 1960-,1990 ja 2000-luvulta.

Tampereen kaupungin asemakartta 1921, 1937.

Waklin Matti, Petsamo, Kapeaa leipää, laveaa elämää, Tampere 1998. Me koskentieläiset, toim. Kirsikka Arkimies ja Hannu Hyttinen, 2001. Koskesta voimaa -nettisivut, http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1918-40/litukka.htm

Digitaalikuva CD Rom PMM 2004