Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta, jossa Tampereen Lielahden ja Ylöjärven Lakialan väliselle rataosalle suunnitellaan nykyisen raiteen rinnalle uutta raidetta eli kaksoisraidetta. Suunnitteluosuuden pituus on noin 16,8 km. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa, jossa rakennetun kaksoisraiteen tavoitenopeus on joko 200 km/h (VE 1) tai 250 km/h (VE 2). Molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 uusi raide sijoittuisi Lielahden ja Mäkkylän välisellä rataosuudella nykyisen raiteen itäpuolelle ja Mäkkylän ja Lakialan välisellä rataosuudella raiteen länsipuolelle. Merkittävimmät erot toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä on Kortesuon kaarreoikaisun kohdalla, jossa vaihtoehdon VE2 suurempi tavoitenopeus vaatii loivempaa ratageometriaa. Vaihtoehdossa VE 0+ kaksoisraidetta ei rakenneta ja nykyistä rataa parannetaan. Tutustuttuaan YVA-ohjelmaan Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Aluksi Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo tarpeelliseksi kiinnittää huomiota YVA-ohjelmassa käytettyihin kulttuuriympäristön käsitteisiin. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on muokannut ympäristöämme vuosituhansien ajan. Ympäristöön on jäänyt eri-ikäisiä jälkiä niin elinkeinoista, asumisesta, uskomuksista kuin liikkumisestakin. Näitä jälkiä nimitetään kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristö muodostuu vakiintuneen käsityksen mukaan kolmesta osa-alueesta, joita ovat arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema. Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvat muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yksittäisistä rakennuksista tai rakenteista sekä useiden rakennusten tai rakenteiden muodostamista pihapiireistä tai aluekokonaisuuksista kuten kylät. Selvityksissä arvokkaiksi tunnistetut (kulttuuri-)maisemat perustuvat luonnon muovaaman maiseman ja ihmistoiminnan yhteisvaikutukseen. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulisi käyttää edellä mainittuja vakiintuneita termejä ja arvioida vaikutuksia erikseen kuhunkin kulttuuriympäristön osa-alueeseen.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Arkeologista kulttuuriperintöä ja niihin kohdistuvaa vaikutusten arvointia käsittelevät osuudet YVA-ohjelmassa ovat hyvin suppeat. Muinaisjäännöksiä käsittelevässä alaluvussa 4.7.4 on virheellisesti viittaus RKY-kohteeseen. RKY-kohteet eivät liity muinaisjäännöksiin tai arkeologiseen kulttuuriperintöön, vaan ne ovat Museoviraston viimeksi vuonna 2009 päivitetyssä inventoinnissa tunnistettuja valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Viittaus tulisi poistaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo näkee YVA-ohjelman suurena puutteena arkeologisen inventoinnin puuttumisen kaksoisraidehankeen suunnittelualueella vaikutustenarvioinnin taustaksi tehtävien selvitysten joukosta. Hankkeen vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ei voida arvioida ilman asianmukaista selvitystä. Maakuntamuseo on kertonut inventoinnin tarpeellisuudesta aikaisemmin YVA:n ennakkoneuvottelussa (21.12.2021) ja myös antanut tarkempia ohjeita inventoinnin tilaamisesta ja toteuttamisesta sähköpostitse joulukuussa 2022. Tästä huolimatta YVA-ohjelman sivulla 74 todetaan, ettei arkeologista inventointia katsota tässä vaiheessa tarpeelliseksi tehdä.

Kaksoisraidehankkeen suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee sekä esihistoriallisia että historiallisen ajan arkeologisia kohteita. Historiallista kyläasustusta on sijainnut hyvin lähellä raidetta, ja vanhaa torppaa-asutusta paikoin välittömästi radan vieressä. Ratalinjan varrella ei kuitenkaan ole koskaan tehty kattavaa arkeologista inventointia. Sieltä voi siis löytyä uusia esihistoriallisia tai historialliselle ajalle ajoittuvia arkeologisia kohteita. Tämän vuoksi lisäraiteen suunnittelu edellyttää koko Ylöjärven puolelle sijoittuvalla osalla arkeologista inventointia, jossa otetaan huomioon kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet. Inventoinnissa tulee tarkastaa hankealueelta nykyisten ratarakenteiden ulkopuoliset, rakentamattomat alueet (esim. metsän- tai pellonreunat), joille muuttuvaa maankäyttöä tai rakennusaikaisia toimenpiteitä suunnitellaan. Ylöjärven Mikkolan rautakautisen kalmiston (muinaisjäännösrekisteritunnus 980010024) ja Vaasantie-Kuruntie -nimisen muinaisesineen löytöpaikan (1000042942) läheisyydessä inventointi tulee tehdä tarkkuusinventointina (liitekartta 1), jossa riittävien maahan kajoavien tutkimusten lisäksi käytetään apuna metallinetsintä. Lisätietoja inventoinnin sisältövaatimuksista ja tutkimusten tilaamisesta saa Pirkanmaan maakuntamuseolta. Konsultoituaan Museovirastoa vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, ettei hankealueella ole vedenalaisen arkeologisen inventoinnin tarvetta.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Arkeologisen selvityksen pohjalta tehtävässä vaikutustenarvioinnissa tulee arvioida hankkeen vaikutuksia arkeologiseen perintöön kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden osalta. Myös rakentamisenaikaisia vaikutuksia tulee arvioida.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema

Rakennettua kulttuuriympäristöä ja kulttuurimaisemia käsitellään YVA-ohjelman luvussa 4.7 ja siihen kohdistuvaa vaikutusten arviointia luvussa 6.9 hyvin lyhyesti ja yleispiirteisesti. YVA-ohjelman asianmukaisuutta on siksi näiltä osin vaikea arvioida. Hankealueelle tai sen vaikutusalueelle sijoittuvia kohteita ei ole kattavasti listattu. Kuvassa 15 on kartalla esitetty ainoastaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetun ympäristön ja maiseman kohteet ja alueet. Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kohteet puuttuvat kartalta. Ohjelman mukaan aineistoja on tarkoitus täydentää ja huomioida maakuntakaavan ja yleiskaavojen selvityksissä tunnistetut valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Osana ympäristövaikutusten arviointia kerrotaan toteutettavan rakennetun kulttuuriympäristön arviointi, jonka tulokset esitetään YVA-selostuksessa.

YVA-ohjelmasta ei käy ilmi mikä on arvioitu vaikutusalue, jolla rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on tarkoitus tutkia. Vaikutusalueen kerrotaan tarkentuvan arviointia tehtäessä. Ohjelman mukaan kaksoisraiteen rakentamisen seurauksena ratakäytävän leveys noin kaksinkertaistuu nykyisestä leveydestä ja ratasähköistyksen mitoitusvaatimukset kasvattavat nykyisten siltojen aukkovaatimusta, joka voi aiheuttaa nykyisten siltojen uusimistarpeita. Lisäksi nykyiseen ratalinjaan, kaarteisiin ja korkeusasemiin voidaan joutua tekemään muutoksia. Rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kannalta olisi tärkeää, että ohjelmassa tuotaisiin ilmi nykyisen ratakäytävän leveys sekä ratakäytävän leveys kaksoisraiteen rakentamisen jälkeen. Vaikutustenarviointi tulee ulottaa koko sille alueelle, jolle ratamuutoksilla voidaan olettaa olevan välittömiä tai maisemallisia vaikutuksia.

Lähtötietoina kerrotaan käytettävän Museoviraston, Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan maakuntamuseon sekä Tampereen ja Ylöjärven aineistoja. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan ainakin keskeisimmät selvitykset olisi hyvä listata jo YVA-ohjelmaan, jolloin viranomaisilla olisi mahdollisuus varmistaa, että lähdeaineistot on tunnistettu asianmukaisesti. Keskeisimpiä selvityksiä ovat Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditut maiseman ja rakennetun ympäristön selvitykset, Museoviraston RKY-inventointi 2009 sekä Ympäristöministeriön VAMA 2021-inventointi. Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että hankealueen tai siihen välittömästi rajautuvien pihapiirien, rakennusten, siltojen ja muiden rakenteiden osalta ei ole kaikilta osin käytettävissä kattavaa inventointia. Vaikutustenarvioinnin yhteydessä aineistoa on tarpeellisin osin syytä täydentää.

Lopuksi

YVA-ohjelmaa tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoilla. Valmis YVA-selostus liiteaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta, jossa Tampereen Lielahden ja Ylöjärven Lakialan väliselle rataosalle suunnitellaan nykyisen raiteen rinnalle uutta raidetta eli kaksoisraidetta. Suunnitteluosuuden pituus on noin 16,8 km. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa, jossa rakennetun kaksoisraiteen tavoitenopeus on joko 200 km/h (VE 1) tai 250 km/h (VE 2). Molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 uusi raide sijoittuisi Lielahden ja Mäkkylän välisellä rataosuudella nykyisen raiteen itäpuolelle ja Mäkkylän ja Lakialan välisellä rataosuudella raiteen länsipuolelle. Merkittävimmät erot toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä on Kortesuon kaarreoikaisun kohdalla, jossa vaihtoehdon VE2 suurempi tavoitenopeus vaatii loivempaa ratageometriaa. Vaihtoehdossa VE 0+ kaksoisraidetta ei rakenneta ja nykyistä rataa parannetaan. Tutustuttuaan YVA-ohjelmaan Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Aluksi Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo tarpeelliseksi kiinnittää huomiota YVA-ohjelmassa käytettyihin kulttuuriympäristön käsitteisiin. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on muokannut ympäristöämme vuosituhansien ajan. Ympäristöön on jäänyt eri-ikäisiä jälkiä niin elinkeinoista, asumisesta, uskomuksista kuin liikkumisestakin. Näitä jälkiä nimitetään kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristö muodostuu vakiintuneen käsityksen mukaan kolmesta osa-alueesta, joita ovat arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema. Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvat muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yksittäisistä rakennuksista tai rakenteista sekä useiden rakennusten tai rakenteiden muodostamista pihapiireistä tai aluekokonaisuuksista kuten kylät. Selvityksissä arvokkaiksi tunnistetut (kulttuuri-)maisemat perustuvat luonnon muovaaman maiseman ja ihmistoiminnan yhteisvaikutukseen. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulisi käyttää edellä mainittuja vakiintuneita termejä ja arvioida vaikutuksia erikseen kuhunkin kulttuuriympäristön osa-alueeseen.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Arkeologista kulttuuriperintöä ja niihin kohdistuvaa vaikutusten arvointia käsittelevät osuudet YVA-ohjelmassa ovat hyvin suppeat. Muinaisjäännöksiä käsittelevässä alaluvussa 4.7.4 on virheellisesti viittaus RKY-kohteeseen. RKY-kohteet eivät liity muinaisjäännöksiin tai arkeologiseen kulttuuriperintöön, vaan ne ovat Museoviraston viimeksi vuonna 2009 päivitetyssä inventoinnissa tunnistettuja valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Viittaus tulisi poistaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo näkee YVA-ohjelman suurena puutteena arkeologisen inventoinnin puuttumisen kaksoisraidehankeen suunnittelualueella vaikutustenarvioinnin taustaksi tehtävien selvitysten joukosta. Hankkeen vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ei voida arvioida ilman asianmukaista selvitystä. Maakuntamuseo on kertonut inventoinnin tarpeellisuudesta aikaisemmin YVA:n ennakkoneuvottelussa (21.12.2021) ja myös antanut tarkempia ohjeita inventoinnin tilaamisesta ja toteuttamisesta sähköpostitse joulukuussa 2022. Tästä huolimatta YVA-ohjelman sivulla 74 todetaan, ettei arkeologista inventointia katsota tässä vaiheessa tarpeelliseksi tehdä.

Kaksoisraidehankkeen suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee sekä esihistoriallisia että historiallisen ajan arkeologisia kohteita. Historiallista kyläasustusta on sijainnut hyvin lähellä raidetta, ja vanhaa torppaa-asutusta paikoin välittömästi radan vieressä. Ratalinjan varrella ei kuitenkaan ole koskaan tehty kattavaa arkeologista inventointia. Sieltä voi siis löytyä uusia esihistoriallisia tai historialliselle ajalle ajoittuvia arkeologisia kohteita. Tämän vuoksi lisäraiteen suunnittelu edellyttää koko Ylöjärven puolelle sijoittuvalla osalla arkeologista inventointia, jossa otetaan huomioon kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet. Inventoinnissa tulee tarkastaa hankealueelta nykyisten ratarakenteiden ulkopuoliset, rakentamattomat alueet (esim. metsän- tai pellonreunat), joille muuttuvaa maankäyttöä tai rakennusaikaisia toimenpiteitä suunnitellaan. Ylöjärven Mikkolan rautakautisen kalmiston (muinaisjäännösrekisteritunnus 980010024) ja Vaasantie-Kuruntie -nimisen muinaisesineen löytöpaikan (1000042942) läheisyydessä inventointi tulee tehdä tarkkuusinventointina (liitekartta 1), jossa riittävien maahan kajoavien tutkimusten lisäksi käytetään apuna metallinetsintä. Lisätietoja inventoinnin sisältövaatimuksista ja tutkimusten tilaamisesta saa Pirkanmaan maakuntamuseolta. Konsultoituaan Museovirastoa vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, ettei hankealueella ole vedenalaisen arkeologisen inventoinnin tarvetta.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Arkeologisen selvityksen pohjalta tehtävässä vaikutustenarvioinnissa tulee arvioida hankkeen vaikutuksia arkeologiseen perintöön kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden osalta. Myös rakentamisenaikaisia vaikutuksia tulee arvioida.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema

Rakennettua kulttuuriympäristöä ja kulttuurimaisemia käsitellään YVA-ohjelman luvussa 4.7 ja siihen kohdistuvaa vaikutusten arviointia luvussa 6.9 hyvin lyhyesti ja yleispiirteisesti. YVA-ohjelman asianmukaisuutta on siksi näiltä osin vaikea arvioida. Hankealueelle tai sen vaikutusalueelle sijoittuvia kohteita ei ole kattavasti listattu. Kuvassa 15 on kartalla esitetty ainoastaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetun ympäristön ja maiseman kohteet ja alueet. Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kohteet puuttuvat kartalta. Ohjelman mukaan aineistoja on tarkoitus täydentää ja huomioida maakuntakaavan ja yleiskaavojen selvityksissä tunnistetut valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Osana ympäristövaikutusten arviointia kerrotaan toteutettavan rakennetun kulttuuriympäristön arviointi, jonka tulokset esitetään YVA-selostuksessa.

YVA-ohjelmasta ei käy ilmi mikä on arvioitu vaikutusalue, jolla rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on tarkoitus tutkia. Vaikutusalueen kerrotaan tarkentuvan arviointia tehtäessä. Ohjelman mukaan kaksoisraiteen rakentamisen seurauksena ratakäytävän leveys noin kaksinkertaistuu nykyisestä leveydestä ja ratasähköistyksen mitoitusvaatimukset kasvattavat nykyisten siltojen aukkovaatimusta, joka voi aiheuttaa nykyisten siltojen uusimistarpeita. Lisäksi nykyiseen ratalinjaan, kaarteisiin ja korkeusasemiin voidaan joutua tekemään muutoksia. Rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kannalta olisi tärkeää, että ohjelmassa tuotaisiin ilmi nykyisen ratakäytävän leveys sekä ratakäytävän leveys kaksoisraiteen rakentamisen jälkeen. Vaikutustenarviointi tulee ulottaa koko sille alueelle, jolle ratamuutoksilla voidaan olettaa olevan välittömiä tai maisemallisia vaikutuksia.

Lähtötietoina kerrotaan käytettävän Museoviraston, Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan maakuntamuseon sekä Tampereen ja Ylöjärven aineistoja. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan ainakin keskeisimmät selvitykset olisi hyvä listata jo YVA-ohjelmaan, jolloin viranomaisilla olisi mahdollisuus varmistaa, että lähdeaineistot on tunnistettu asianmukaisesti. Keskeisimpiä selvityksiä ovat Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditut maiseman ja rakennetun ympäristön selvitykset, Museoviraston RKY-inventointi 2009 sekä Ympäristöministeriön VAMA 2021-inventointi. Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että hankealueen tai siihen välittömästi rajautuvien pihapiirien, rakennusten, siltojen ja muiden rakenteiden osalta ei ole kaikilta osin käytettävissä kattavaa inventointia. Vaikutustenarvioinnin yhteydessä aineistoa on tarpeellisin osin syytä täydentää.

Lopuksi

YVA-ohjelmaa tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoilla. Valmis YVA-selostus liiteaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.